Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[S-kolmonen]

Jokapäiväinen kulutus pitää talouden pyöriä käynnissä mutta ei lisää niiden vauhtia.

Valtaosa enemmistöstä, tottakai kun enemmistö on töissä julkisella sektorilla tai elää tulonsiirroilla.

No itse asiassa kyllä pitää rattaat liikkeellä, koska julkinen kulutus luo tulovirtoja niin tulonsiirtoina kuin palkkoina. Nämä tulot sitten käytetään suurin osa yksityisiin palveluihin. Tästä ei varmaan ole erimielisyyttä.

Ainakin kuntasektorilla raha nimenomaan menee aanelosia pyörittäviin virkamiehiin. Epäilen että valtiolla on sama juttu. Onks tää olkinukke vai mikä että poimit mun agendasta yhden kohdan (julkisen sektorin leikkaukset) ja jätät kolme muuta kohtaa huomioimatta (veronalennukset, investoinnit, jopa velanotto investointeihin).

Koska ei minulla ole mitään mussutamista noista, kun olen niitä itsekin kaiken aikaa kannattanut. Ekspansiivinen finanssipolitiikka jostain syystä saa aikaan huutoa, että halutaan heti suojella virastotätejä (joiden määrä on?) ja jakaa hyväveli rahaa. Lisäksi muutama nokkela täällä ja mediassa on todennut, että elvyytyksen vastapainoksi on nostettava veroja alijäämän kattamiseksi, mikä ei edes määritelmällisesti ole elvyyttämistä eikä tuo tavoiteltuja tuloksia. ;)

Selvästi me molemmat olemme hieman samoilla linjoilla mutta sinä haluat raahata vanhoja rakenteita mukana kun taas minä haluan nopeampaa ja radikaalimpaa toimintaa. Maailma muuttuu ja meidän on muututtava sitä nopeammin. Kello käy ja aika on rahaa ja niin edelleen. Parempi kerta rytinä kuin ainainen kitinä. Suomen kielikin on täynnä sananlaskuja joiden perusviesti on että on alettava tuumasta toimeen :D

Mä olen hyvin varma siitä, että kertarytinät ajaisi koko maan talouden karille, kun talous ei ole niin dynaaminen kone kuin eräät esittävät. Saa toki ehdottaa, kuinka tuollainen äkillinen keikautus tehdään. Ollaan avarakatseisia.

 

[Deleted member 96894]

Valaiskaa tältä osin tietämätöntä: miksi noita irtisanomissuojia on (esim. kuntaliitosten yhteydessä)? Tarkemmin sanottuna, millä niiden tarpeellisuus perustellaan? Siis ihan se virallinen syy.

Esimerkiksi valtiolla kahden vuoden irtisanomissuojaa muutostilanteissa (esim. virastojen yhdistyessä tai alueellistamisessa) käytetään mm. sen takia, että päätökset (ja huhut päätöksistä) ovat yleensä tiedossa jo yhdistymisen valmisteluvaiheessa jopa vuosia ennen varsinaista yhdistymistä, ja mikäli mitään muutosturvaa ei olisi, pelätään että käyttökelpoinen porukka hylkää uppoavan laivan, ja uusi virasto saa kärvistellä alkuun uusilla rekrytoinneilla (joita kukaan ei oo tekemässä) plus muutamalla vanhalla hanukalla jotka eivät enää minnekään työllisty. Tuo kunnilla käytössä oleva viiden vuoden suoja taas on todella pitkä, siinä luultavasti ovat taustalla edellisten lisäksi kunnallispoliittiset syyt.

Miten voi äänestää toisin? Mikä puolue muka uskaltaa karsia virkamiesarmeijaa?

Joku vissiin, ottaen huomioon että valtion henkilöstön määrä on vuosien 1985-2012 välisenä aikana tipahtanut 213 256 henkilöstä 81 687 henkilöön ja laskee edelleen, tuon aikavälin viimeisen vuoden aikana noin 2000 henkilöllä. Nythän yksityistetään kaikki mikä irti lähtee, mikä ei tietenkään tule halvemmaksi, mutta koskiskelee sitä kansanosaa, joka vielä uskoo valtion henkilöstön vähentämisen olevan se paras keino säästöihin. Tämä on toki hyvä juttu yksityiselle sektorille kun pääsevät rokottamaan valtiota. Kuntien henkilöstä kieltämättä taitaa paisua, mutta sillä puolellahan ei virkamiesarmeijaa olekaan, vaan viranhaltija-armeija.

Koko viran käsite pitäisi romuttaa. Ei ole tämän vuosituhannen arvomaailmaan sopiva olio. On vain työsuhteita, joiden kesto riippuu siitä, kuinka kauan kumpikin sopijaosapuoli kokee hyötyvänsä tilanteesta.

Virkamiehen kannalta toi ois sinällään hyvä, että sais torspoilla huomattavasti vapaammin eikä tarvis pelätä syytteitä virkarikoksista eikä kantaa virkavastuuta tekemisistään, mutta siinä mielessä huono, että jos koittais noudattaa lakia, poliittisin perustein vaihtuva johto vois pistää pihalle aina jos kyseisen puolueen agenda ei kiinnosta. En oo ihan varma onko mun mielestä kiva idea pohtia vaikka työsuhteista poliisia tai tuomaria.

 

[NHB]

Esimerkiksi valtiolla kahden vuoden irtisanomissuojaa muutostilanteissa (esim. virastojen yhdistyessä tai alueellistamisessa) käytetään mm. sen takia, että päätökset (ja huhut päätöksistä) ovat yleensä tiedossa jo yhdistymisen valmisteluvaiheessa jopa vuosia ennen varsinaista yhdistymistä, ja mikäli mitään muutosturvaa ei olisi, pelätään että käyttökelpoinen porukka hylkää uppoavan laivan, ja uusi virasto saa kärvistellä alkuun uusilla rekrytoinneilla (joita kukaan ei oo tekemässä) plus muutamalla vanhalla hanukalla jotka eivät enää minnekään työllisty. Tuo kunnilla käytössä oleva viiden vuoden suoja taas on todella pitkä, siinä luultavasti ovat taustalla edellisten lisäksi kunnallispoliittiset syyt.

Ainakaan sen jälkeen, kun on 10 vuotta lukenut iltalehteä kahvihuoneessa 10 vuoden irtisanomissuojan turvin, se viimeinenkin käyttökelpoisuus on menetetty.

Kuntien henkilöstä kieltämättä taitaa paisua, mutta sillä puolellahan ei virkamiesarmeijaa olekaan, vaan viranhaltija-armeija.

virkamies
hallintoterminä: valtion tm. julkisyhteisön palveluksessa virkasuhteisena toimiva henkilö, viranhaltija

Kyseessä on siis synonyymi.

Virkamiehen kannalta toi ois sinällään hyvä, että sais torspoilla huomattavasti vapaammin eikä tarvis pelätä syytteitä virkarikoksista eikä kantaa virkavastuuta tekemisistään, mutta siinä mielessä huono, että jos koittais noudattaa lakia, poliittisin perustein vaihtuva johto vois pistää pihalle aina jos kyseisen puolueen agenda ei kiinnosta. En oo ihan varma onko mun mielestä kiva idea pohtia vaikka työsuhteista poliisia tai tuomaria.

Ja millä perusteella vastuita ei voi määrillä muile kuin virkamiehille? Luulen, että ympäri maailmaa löytyy lukemattomia isoja vastuita kantavia työsuhteessa olevia henkilöitä.

 

[NHB]

''Ei tehdä näin ku ei se kummiskaan toimis''? En minä ole väittänytkään, että julkisen sektorin olisi tarkoitus kannatella koko Suomen talous, mutta yksityisen luottamuksen ollessa alhaalla, on varsin perusteltua lisätä kysyntää julkisin toimin.

Ei tehdä näin, koska järjestelmä ei kykene siihen. Tuo on mun mielestä hyvin looginen peruste. Ainakin ensin pitäisi ratkaista tuo ilmeinen ongelma.

Monella alalla yksityistä luottamusta tuntuu riittävän vallan mainoisti laittamaan rahat kiertoon. Ikävä kyllä Suomesta löytyy aina vain vähemmän ja vähemmän sellaisia tuotteita, joihin noita rahoja halutaan vaihtaa.

Koska tehtäisiin asiat järkevämmin. Nyt viimeistään pitäisi olla selvää, että vahvan markan politiikka oli virhe.

Ei tuo paperiteollisuuden kilpailukyvyn rakentaminenkaan duunarin ylisuurten etujen, liian vahvan liiton ja devalvaation
varaankaan näytä kovin pitkälle kantavan.

Yskitty on siitä lähtien, kun muutkin länsimaat joutuivat nykyiseen talouskriisiin. Ei ole ampunutkaan, kun ei olla elvyytetty eikä vienti vedä entiseen tahtiin (johtuen valuutasta, kustannuksista kuin myös tuotteistamme). Sanotaan taas, että koko ajan yritetty leikata, mutta tietyt automaattiset vakauttajat ovat lisänneet menoja, jotka kasvavat, kun talouden kokonaiskysyntä ei ole riittävää ja väestörakenne on, mitä on. Logiikkasi on tässä väärään suuntaan.

Olipa tahtotila sitten mitä tahansa, niin ei ainakaan leikkauksia voi syyttää siitä, että Suomen ei ole yskimällä köhästään tervehtynyt. Moni muu maahan parani tuosta köhästä paljon Suomea paremmin. Pääsyyn tuossa jo ansiokkkaasti toitkin esiin. Elvyttämällä saadaan varmasti lisää kierroksia talouteen, mutta jotta homma olisi kestävällä pohjalla, pitäisi ratkaista nuo perusasiat.

 

[Deleted member 96894]

Ainakaan sen jälkeen, kun on 10 vuotta lukenut iltalehteä kahvihuoneessa 10 vuoden irtisanomissuojan turvin, se viimeinenkin käyttökelpoisuus on menetetty.

Kuten sanoin, mun mielestä jo toi kunnilla käytetty 5 vuotta on pitkä. Mutta ymmärrän toki sun pointin sikäli, ettei julkisella sektorilla kukaan tee mitään muuta kun lukee iltsikkaa kahvihuoneessa, sillä välin kun yksityisellä duunarit jättää ne kahvitunnitkin välistä. Mut mites sä itse tekisit, jos sun firma ois siirtymässä kahden vuoden päästä Mälikkälään, ja haluaisit kuitenkin pitää nykyset asiantuntijat mahdollisimman pitkään kyydissä? Kattelisit kun kermankuorintaerät lähtee seuraavalla viikolla tiedotustilaisuudesta, vai kehittelisit jonkun sortin sopimuksia että jäisivät edes perehdyttämään uusia?

virkamies
hallintoterminä: valtion tm. julkisyhteisön palveluksessa virkasuhteisena toimiva henkilö, viranhaltija

Kyseessä on siis synonyymi.

Jos sua hämmentää mistä johtuu tää meidän eroava terminologia, niin sä katoit googlella suomisanakirjasta, mä katoin laista. Mut joo, ymmärrän, että yleiskielessä käytetään virkamiestä tarkottaan ketä tahansa, joka on julkisella töissä. Ja muutamia rumempiakin sanoja kyllä, mutta ei niistä sen enempää.

Ja millä perusteella vastuita ei voi määrillä muile kuin virkamiehille? Luulen, että ympäri maailmaa löytyy lukemattomia isoja vastuita kantavia työsuhteessa olevia henkilöitä.

Ihan samalla perusteella kuin se, että virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi jotenkin estää kuntia myöntämästä työntekijöilleen niitä kymmenen vuoden kahvihuoneretriittejä. Ja joo, bussikuskit on vastuussa kymmenistä hengistä ja junakuskit sadoista, mutta virkavastuussa ei ole kukaan työsuhteinen. Tälläkin hetkellä työsuhteiset nauttii jo ihan niitä samoja muutosturvia.

Ja jottei menis ihan pelkäksi nillittämiseksi, mun ehdotus leikkurikohteiksi julkisella puolella ois nykyisten tuottavuusohjelmien lisäksi kulttuuripuolella, julkisissa tuissa ja ennen kaikkea julkisissa järjestelmähankinnoissa, jotka nyt ovat paitsi kalliita, täysin päättömiä. Johtuu toki pitkälti osto-osaamisen puutteesta.

 

[NHB]

Kuten sanoin, mun mielestä jo toi kunnilla käytetty 5 vuotta on pitkä. Mutta ymmärrän toki sun pointin sikäli, ettei julkisella sektorilla kukaan tee mitään muuta kun lukee iltsikkaa kahvihuoneessa, sillä välin kun yksityisellä duunarit jättää ne kahvitunnitkin välistä. Mut mites sä itse tekisit, jos sun firma ois siirtymässä kahden vuoden päästä Mälikkälään, ja haluaisit kuitenkin pitää nykyset asiantuntijat mahdollisimman pitkään kyydissä? Kattelisit kun kermankuorintaerät lähtee seuraavalla viikolla tiedotustilaisuudesta, vai kehittelisit jonkun sortin sopimuksia että jäisivät edes perehdyttämään uusia?

Kun konttorissa on tarpeeseen nähden kaksinkertainen tai vieläkin suurempi ylimiehitys, niin siinä saa olla aktiivinen, jotta saa pidettyä itsensä hereillä.

Tuollaisessa tilanteessa yrittäisin tehdä avainhenkilöiden kanssa sopimukset sinne Mällikkälään. Se on kuitenkin selvää, että äärimmäisen harvoin siellä ketään niin korvaamatonta tyyppiä on, että kannattaisi haluta 2-4 kertainen miehitys 5-15 vuoden irtisanomissuojalla. Itse asiassa vain todella harvat firmat voisivat edes selviytyä tuollaisesta tilanteesta.

Jos sua hämmentää mistä johtuu tää meidän eroava terminologia, niin sä katoit googlella suomisanakirjasta, mä katoin laista. Mut joo, ymmärrän, että yleiskielessä käytetään virkamiestä tarkottaan ketä tahansa, joka on julkisella töissä. Ja muutamia rumempiakin sanoja kyllä, mutta ei niistä sen enempää.

Tuo ei hämmennä, mutta ihmettelen sitä, että mikä on tässä pointtisi?

Ihan samalla perusteella kuin se, että virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi jotenkin estää kuntia myöntämästä työntekijöilleen niitä kymmenen vuoden kahvihuoneretriittejä.

No kerro toki sitten nuo perusteet, joilla perustelet nyt toista väitettäsi.

 

[S-kolmonen]

Ei tehdä näin, koska järjestelmä ei kykene siihen. Tuo on mun mielestä hyvin looginen peruste. Ainakin ensin pitäisi ratkaista tuo ilmeinen ongelma.

Jaa-a, minun mielestäni tuo on väärä johtopäätös, joka olettaa julkisen päätöksenteon epäonnistuvan eikä sisällä mitään luonnonvoimana toimivaa kausaatiota.

Monella alalla yksityistä luottamusta tuntuu riittävän vallan mainoisti laittamaan rahat kiertoon. Ikävä kyllä Suomesta löytyy aina vain vähemmän ja vähemmän sellaisia tuotteita, joihin noita rahoja halutaan vaihtaa.

Huomaa, että kovasti olet tutkinut tilastoja yksityisten investointien ja luottamuksen määrästä.
Tilastokeskus - Sektoritilit nelj?nnesvuosittain
Tilastokeskus - Kuluttajabarometri
Osassa Eurooppaa vielä synkempää.

Ei tuo paperiteollisuuden kilpailukyvyn rakentaminenkaan duunarin ylisuurten etujen, liian vahvan liiton ja devalvaation
varaankaan näytä kovin pitkälle kantavan.

Mitäpä sitä vientiteollisuus valuutan heikkenemisellä tekisikään. Liitoilla myös peiliin katsomisen paikka.

Olipa tahtotila sitten mitä tahansa, niin ei ainakaan leikkauksia voi syyttää siitä, että Suomen ei ole yskimällä köhästään tervehtynyt.

Suomi tekee vahingoittaa omilla toimillaan talouttaan, mikä on tyhmyyttä. Vaikka rahoitusinstituutioille ei mitään tehtäisikään, niin onhan tämä hölmöä leikata tulevasta kasvusta pois, vaikka lainaraha on halpaa ja tulee reittaajien mukaan pysymään jatkossakin edullisena.

 

[Timba79]

Vaikka tässä nyt ei päästä taas mihinkään eteenpäin niin silti fakta on se että me otetaan rajusti velkaa omien rattaiden pyöritykseen, eli vähän kuin siihen että minä pesen sun paidan ja sinä huollat mun auton. Olkoonkin nyt että tämä tapahtuu julkisen puolen kautta.

Eli mitään tuottavia investointeja ei tehdä, eikä niihin kannusteta vaan enemmäkin päinvastoin. Koko elintarviketeollisuus on hyvä esimerkki tästä, järjettömiä määräyksiä ja tiukennuksia tulee koko ajan ja ylipäätään, miksi?

 

[Jami2003]

Jaa-a, minun mielestäni tuo on väärä johtopäätös, joka olettaa julkisen päätöksenteon epäonnistuvan eikä sisällä mitään luonnonvoimana toimivaa kausaatiota.

No siis sähän itsekkin vaadit julkisen talouden elvytystä laskukaudella perustuen kansantalous oppeihin ja kun epäilemme ettei nousukaudella kyetä leikkauksiin poliittisista syistä johtuen toteat että äänestäkää toisin, kansa on puhunut.

Tuo Keynesiläinen elvytys ei toimi koska ei koskaan löydy poliittista tahtoa leikata nousukaudella. Piste. Ei tuosta talousteoriasta voi poimia vain rusinoita pullasta. Ei se ole mitään keynesiläistä talousoppia että laskukaudella lisätään julkisen sektorin kulutusta elvytyksen nimissä ja kasvukaudella lisätään julkisen sektorin kulutusta koska jakovaraa on ja on poliittinen itsemurha alkaa tekemään elvytyksiä.

 

[S-kolmonen]

Aika rankat raamit annat talouspoliittisille vaihtoehdoille. On ennenkin onnistuttu harjoittamaan suhdanteita tasoittavaa kysynnänsäätelyä. Tuolla argumentilla vain suljetaan ratkaisu ja keskustelu vaihtoehdoista pois, eikä tuo edelleenkään ole mikään kausaatio, että kaikki menee päin metsiä kummiskin. Taidetaan sitten olla ikuisesti tuomittuja huonoon talouspolitiikkaan, hyväksykää tai olkaa hiljaa.

 

[Jami2003]

Aika rankat raamit annat talouspoliittisille vaihtoehdoille. On ennenkin onnistuttu harjoittamaan suhdanteita tasoittavaa kysynnänsäätelyä. Tuolla argumentilla vain suljetaan ratkaisu ja keskustelu vaihtoehdoista pois, eikä tuo edelleenkään ole mikään kausaatio, että kaikki menee päin metsiä kummiskin. Taidetaan sitten olla ikuisesti tuomittuja huonoon talouspolitiikkaan, hyväksykää tai olkaa hiljaa.

No eikös mulla ollut tuossa ehdotus missä voidaan tehdä elvytystä mistä päästään myös eroon nousukaudella

 

[pååtta]

Mun mielestä on turha leikata kun leikkaukset koskettavat aina suorittavaa porrasta. Eli rakenteelliset uudistukset menevät aina metsään

Yt-neuvottelut eivät koske Raaseporin johtajia | Länsi-Uusimaa

Poliisien hallinnolliset leikkaukset huolehdettiin siten komisariot muutettiin miehistöksi ja jätettiin rekrytoimatta eläköityvien konstaapelien tilalle ketään.

 

[Timba79]

Kielletään irtisanominen kokonaan ja pakotetaan jokainen yritys työllistämään 10% enempi. Eihän niitä töitä tarvinnut olla kaikille, pääasia ettei ole työttömiä ja saadaan kulutusjuhalta käyntiin. :jahas:

 

[func]

"Ei voi neuvotella koska asia koskisi itseä." Eli jätetään johtajat yt ulkopuolelle, eikö se ole päätöksentekoa muka... Jos on jäävi niin haetaan ulkopuolinen toimija. Possukerhosta ei aiheudu muuta kuin että miehistön tehtävät vaikeutuu ja jopa estyy hitaan, kankean ja aivottoman byrokratian takia.

Taas kerran, suorittava porras pärjäisi paremmin ilman läskiä ylhäällä.

 

[NHB]

Aika rankat raamit annat talouspoliittisille vaihtoehdoille. On ennenkin onnistuttu harjoittamaan suhdanteita tasoittavaa kysynnänsäätelyä. Tuolla argumentilla vain suljetaan ratkaisu ja keskustelu vaihtoehdoista pois, eikä tuo edelleenkään ole mikään kausaatio, että kaikki menee päin metsiä kummiskin. Taidetaan sitten olla ikuisesti tuomittuja huonoon talouspolitiikkaan, hyväksykää tai olkaa hiljaa.

EI vaan keskustelua ohjataan oikeaan suuntaan. Jos on joku vaihtoehto, jonka käyttämisen estää joku ongelma, niin mun mielestä tuo ongelma pitää nostaa esiin ja siitä pitää keskustella. Elvytys Suomessa vaatii toimiakseen muutoksia poliittisessä päätöksentekoprosessissa. Niin kauan kuin ei ole ideaakaan siitä, miten tuo olisi mahdollista, olisi syytä miettiä tuon ratkaisemista ja antaa huomioita myös muille talouden ongelmille.

 

[S-kolmonen]

Ero on siinä, että teidän mielestänne vastasyklinen talouspolitiikka ei onnistu inhimillisistä ominasuuksista johtuen. Minusta se voi hyvin onnistua, on onnistunut, eikä mikään luononvoima estä onnistumasta. Voitaisiin vaikka lähteä liikkeelle siitä, että tunnustettaisiin kysynnän ja oman valuutan rooli & julkisen vallan vaikutusmahdollisuudet suhdanteisiin, niin osa keskustelijoista olisi jo samalla sivulla.

E: ennen ne vasta-argumentit olivat täällä klassikkojen mantraa ja muuta paikkansa pitämätöntä, nyt todetaan, ettei me vaan kyetä toimimaan järkevästi, vaikka asiat voitaisiin hoitaa eri tavalla. Näen kehityksen.

 

[Percele]

Percele
Miten voi äänestää toisin? Mikä puolue muka uskaltaa karsia virkamiesarmeijaa?

Joku vissiin, ottaen huomioon että valtion henkilöstön määrä on vuosien 1985-2012 välisenä aikana tipahtanut 213 256 henkilöstä 81 687 henkilöön ja laskee edelleen, tuon aikavälin viimeisen vuoden aikana noin 2000 henkilöllä. Nythän yksityistetään kaikki mikä irti lähtee, mikä ei tietenkään tule halvemmaksi, mutta koskiskelee sitä kansanosaa, joka vielä uskoo valtion henkilöstön vähentämisen olevan se paras keino säästöihin. Tämä on toki hyvä juttu yksityiselle sektorille kun pääsevät rokottamaan valtiota. Kuntien henkilöstä kieltämättä taitaa paisua, mutta sillä puolellahan ei virkamiesarmeijaa olekaan, vaan viranhaltija-armeija.

Vai onko todella? Eikö tuossa ole siirretty valtion duunareita kunnille ja "yksityistetty" liikelaitoksiin, "yrityksiin" jotka pyörivät verorahoilla ja veroluonteisilla maksuilla - usein monopoliasemassa?

TALSA:

Valtion työpaikoissa ansiot ovat nousseet vuosikymmenen ajan enemmän kuin yksityisellä sektorilla ja kunnissa.

Tilastokeskuksen uusin palkkarakennetilasto osoittaa, että valtion palkat nousivat 2003–2012 peräti 44 prosenttia. Samaan aikaan kunnissa ja yksityisaloilla työskentelevien tienestit paranivat 35 prosenttia.

Valtion töissä ansiokehitys oli vielä viime vuonna muita aloja parempaa, ansiotasoindeksin ennakkotiedot viime vuodelta paljastavat. Vuodesta 2005 tulospalkkioista siivotut säännölliset ansiot ovat kasvaneet valtiolla joka vuosi enemmän kuin yksityisellä sektorilla.

Mä en väitä että kaikkien virkamiesten ja paperinpyörittäjien kadulle laittaminen olisi avain onneen, mutta pakkohan sitä on olla järkevämpi tapa pitää kansantalouden rattaat pyörimässä.

 

[NHB]

Jaa-a, minun mielestäni tuo on väärä johtopäätös, joka olettaa julkisen päätöksenteon epäonnistuvan eikä sisällä mitään luonnonvoimana toimivaa kausaatiota.

Itse perustan näkemykseni siihen, etten ole suomalaisen järjestelmän edes kuullut keskustelevan tuollaisesta vaihtoehdosta. Hyvinä vuosina sitä vastoin on sitä vastoin rutinoituneesti kasvatettu budjetteja ja "jaettu hyvinvointia" kaikille. Tällä taustalla pointi on hyvin olennainen eikä sitä sovi ohittaa.

Huomaa, että kovasti olet tutkinut tilastoja yksityisten investointien ja luottamuksen määrästä.
Tilastokeskus - Sektoritilit nelj?nnesvuosittain
Tilastokeskus - Kuluttajabarometri
Osassa Eurooppaa vielä synkempää.

Totta kai Suomessa tunnelmat ovat synkät. YT:t rullaa, valtio verottaa kansaa ja koneisto lihottaa itseään. Suomi ei nyt vain maailman mittakaavassa ole erityisen merkittävä tekijä. Katsele vaikka autojen ja mobiililaitteiden myyntiä maailmanlaajuisesti. Siellä kasvuprosentit ovat ihan kunnossa.

Mitäpä sitä vientiteollisuus valuutan heikkenemisellä tekisikään.

Paperiteollisuuden tapauksella sillä pystyttiin meikkaamaan piiloon toiminnan tehostamisen ja kehittymisen puutteet. Jonkin aikaa tuo toimikin. Kestävällä pohjalla tuo ei kuitenkaan ollut, ja sillä oli se ikävä vaikutus, että Ladat olivat automyyntilistojen kärjessä. Viimeistään nyt pitäisi olla kaikille selvää, että devalvaatio on huono korvike toiminnan ja järjestelmän kehittämiselle. Sama pätee myös valtion koneistoon. Jos koneiston paisumista yritetään peitellä devalvoimisella, niin perusongelmat eivät katoa mihinkään.

Suomi tekee vahingoittaa omilla toimillaan talouttaan, mikä on tyhmyyttä. Vaikka rahoitusinstituutioille ei mitään tehtäisikään, niin onhan tämä hölmöä leikata tulevasta kasvusta pois, vaikka lainaraha on halpaa ja tulee reittaajien mukaan pysymään jatkossakin edullisena.

Hölmöä on jättää tehostamatta koneistoa silloin, kun se on luontevinta. Suomellakin on ollut kausia, jolloin vienti on vetänyt, taseet ovat olleet kunnossa ja liitoskuntien moninkertaisten miehitysten sijaan yritysmaailmassakin olisi ollut käyttöä työntekijöille. Kun taseet ovat sakanneet, tehtaiden portteja lyödään kiinni ja koneisto on paisunut hallitsemattomaksi on jäljellä vain enemmän ja vähemmän huonoja vaihtoehtoja.

Tilanteessa, jossa valtio esimerkiksi kampittaa yrtitystoimintaa parhaansa mukaan, mun mielestä tämä elvytyksen ajoittamisen ei pitäisi olla tämän ketjun suosituin puheenaihe. Tällä hetkellä tehdään pirusti järjettömiä asioita, jotka tuhoavat suomalaista hyvinvointia joka suhdanteessa riippumatta elvytyksestä.

- - - Updated - - -

Ero on siinä, että teidän mielestänne vastasyklinen talouspolitiikka ei onnistu inhimillisistä ominasuuksista johtuen.

Enemmän itse näen tuon olevan kiinni Suomen järjestelmästä. Kun Suomessa kansalla ei ole mitään valtaa asioihin, koneisto tekee omalta kannaltaan fiksuja mahdollisimman hyvin päätöksiä sen sijaan, että pyrittäisiin ajamaan kansalaisten etua pitkällä tähtäimellä. Kansa voi vain katsoa vierestä huuli pyöreänä, kuinka hyvinvointia ajetaan alas.

 

[S-kolmonen]

Itse perustan näkemykseni siihen, etten ole suomalaisen järjestelmän edes kuullut keskustelevan tuollaisesta vaihtoehdosta. Hyvinä vuosina sitä vastoin on sitä vastoin rutinoituneesti kasvatettu budjetteja ja "jaettu hyvinvointia" kaikille. Tällä taustalla pointi on hyvin olennainen eikä sitä sovi ohittaa.

Ennen markka heikkeni ja automaattiset vakauttajat pitivät kulutusta yllä. Suomessa on kyllä toisen maailmansodan ja 90-luvun laman välissä pidetty yllä korkeaa investointiastetta työllisyyden takia.

Totta kai Suomessa tunnelmat ovat synkät. YT:t rullaa, valtio verottaa kansaa ja koneisto lihottaa itseään. Suomi ei nyt vain maailman mittakaavassa ole erityisen merkittävä tekijä. Katsele vaikka autojen ja mobiililaitteiden myyntiä maailmanlaajuisesti. Siellä kasvuprosentit ovat ihan kunnossa.

Osoitin, että yksityinen investointihalukkuus on liian matala, minkä takia on perusteltua tehdä ekspansiivista finanssipoliittikkaa, kunne yksityinen säästämistavoite on saavutettu ja luottamus, kulutus ja investoinnit kohenevat riittävästi.

Paperiteollisuuden tapauksella sillä pystyttiin meikkaamaan piiloon toiminnan tehostamisen ja kehittymisen puutteet. Jonkin aikaa tuo toimikin. Kestävällä pohjalla tuo ei kuitenkaan ollut, ja sillä oli se ikävä vaikutus, että Ladat olivat automyyntilistojen kärjessä. Viimeistään nyt pitäisi olla kaikille selvää, että devalvaatio on huono korvike toiminnan ja järjestelmän kehittämiselle. Sama pätee myös valtion koneistoon. Jos koneiston paisumista yritetään peitellä devalvoimisella, niin perusongelmat eivät katoa mihinkään.

Ollaan joo tehtyä asioita väärin ja parantamisen varaa on tuotannossa, mutta ei kelluva valuutta ole mikään vippaskonsti tai silmänkääntötemppu todellisilta ongelmilta.

Hölmöä on jättää tehostamatta koneistoa silloin, kun se on luontevinta.

Tällaiset ovat juuri näitä myyttejä, joilla toimintaa ohjataan, jos tarkoitat, että laskevassa suhdanteessa on hyvä tehostaa leikkaamalla.

Tilanteessa, jossa valtio esimerkiksi kampittaa yrtitystoimintaa parhaansa mukaan, mun mielestä tämä elvytyksen ajoittamisen ei pitäisi olla tämän ketjun suosituin puheenaihe. Tällä hetkellä tehdään pirusti järjettömiä asioita, jotka tuhoavat suomalaista hyvinvointia joka suhdanteessa riippumatta elvytyksestä.

Että tarjonta luokin kysynnän? Mikäänhän ei estä samalla poistamasta taloudelle haitallisia, rakenteellisia esteitä.

Enemmän itse näen tuon olevan kiinni Suomen järjestelmästä. Kun Suomessa kansalla ei ole mitään valtaa asioihin, koneisto tekee omalta kannaltaan fiksuja mahdollisimman hyvin päätöksiä sen sijaan, että pyrittäisiin ajamaan kansalaisten etua pitkällä tähtäimellä. Kansa voi vain katsoa vierestä huuli pyöreänä, kuinka hyvinvointia ajetaan alas.

Näyttää siltä, että monen Matin ja Pirkon mielestä julkinen sektori on laitettava kuriin, mutta jonkun pitäisi vanhukset ja sairaat hoitaa, maksaa lapsilisät, kunnostaa kirkonkylän ainoa asfalttitie ja Matti haluaisi vielä hakea kirjastosta iltalukemista. Edittiä tähän: mä kyllä liputan myös avoimen keskustelun puolesta, mitä julkisilta puolelta halutaan.

 

[Percele]

Näyttää siltä, että monen Matin ja Pirkon mielestä julkinen sektori on laitettava kuriin, mutta jonkun pitäisi vanhukset ja sairaat hoitaa, maksaa lapsilisät, kunnostaa kirkonkylän ainoa asfalttitie ja Matti haluaisi vielä hakea kirjastosta iltalukemista. Edittiä tähän: mä kyllä liputan myös avoimen keskustelun puolesta, mitä julkisilta puolelta halutaan.

Matti ja Pirkko miettii että mihin vittuun tarvitaan mm. n.800 duunaria työllistävää Työterveyslaitosta, THL:sta, miksi Yle toimii verovaroin, miten infraan liittyvät liikelaitokset voivat toimia kaksilla säännöillä, miksi Kelassa on yli 6 tuhatta duunissa, miksi julkisen puolen tietojärjestelmät maksavat miljardeja eivätkä toimi jne... Tästä on pitkä matka vanhusten huoltoon tai väylien kunnossapitoon.