Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[S-kolmonen]

Yritin jo tästä vääntää s-kolmosen kanssa ja en vieläkään saanut vastausta siihen onko tämä maa nyt rahapoliittisesti suvereeni valtio. Kun emme kerran voi enää devalvoida ja EKP:n roolia ei olla ihan heti muuttamassa niin mikä eteen? Käsittääkseni Suomi on velkaa mm. ulkomaisille pankeille ja sijoittajille. Oma keskuspankki muuttaisi tilannetta.

Anteeksi, jos tähän ei ole mustavalkoista vastausta. Oma mielipiteeni on voisimme olla halutessamme - joko sitten yhteisvaluutassa tai omassa valuutassa. Nyt ollaan vain jumittauduttu tähän ortodoksiseen käsitykseen rahajärjestelmästä. Toistan vielä itseäni; EKP:n mandaatti on muutettavissa päätöksellä ja näyttöjä on ollut, kuin EU:n instituutiot ja säännöt joustavat tarpeen tullen.'

Oon jo aika kauan jankannut tässäkin threadissa, miksi valtiolla ei ole rahoituksellista kestävyysvajetta, mutta samat nimimerkit menevät edelleen kotitalouslogiikalla ja intuitiolla etsimään ratkaisuja. Odottelen kun taas taloushistoriassa yritetään taantuma selättää myötäsyklisellä finanssipolitiikalla, katsotaan vaihtuuko tulos. Mutta tilannehan on win-win; jos ei yht'äkkiä talous jostain odottamattomasta syystä lähde nousuun leikkauksilla, niin ainakin ne virkamiehet toivottavasti saa monoa - nouskoon koko kansantalouden työttömyys ja romahtakoot tuotannot.

- - - Updated - - -

Se on kiva kun takerrutaan tuohon julkisen sektorin leikkaamiseen mutta unohdetaan veron alennukset, byrokratian yksinkertaistaminen ja miljardien valtion investointiohjelmat (liikenneväylät, energialaitokset jne) jotka mun mielestä pitäisi tehdä samassa yhteydessä.

En kuvittele sekunttiakaan että tämä maa pelastuu millään leikkaustalkoilla julkisesta sektorista. Oikeastaan mun puolesta voidaan lopettaa koko leikkauksista puhuminen ja alkaa puhumaan valtion budjetin uudelleen kohdentamisesta. Sanon noin sadannen kerran että voidaan ottaa vaikka 10 miljardia lisää velkaa jos on olemassa uskottava tervehdyttämis ohjelma millä luodaan uutta liiketoimintaa maahan (ydinsähkötuotanto on mun ehdotus, joku saa keksiä paremman jos haluaa).

Siis kannatatko sittenkin julkisia alijäämiä laskusuhdanteessa paikkaamaan yksityisen investointi- ja kulutushalukkuuden puutetta, jotta suhdanne kääntyisi mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti? Julkisia investointeja infraan, tutkimukseen ja muuhun tuottavuutta hyödyntävään sekä veronalennuksia tai ainakin korotuksista pidättäytymistä. Ehkä ollaankin samoilla linjoilla. Mä en missään vaiheessa ole sanonut, että julkiset varat ja mahdollinen elvyytys tulisi keskittää hallintohimmelien lihottamiseen, tää on ollut joidenkin aivan oma päätelmä.

 

[Dopey]

Ei tuollaista organisaatiomuutosta kannata tehdä tipoittain luonnollisen eläköitymisen tahtiin. Koko hallinto pitäisi räjäyttää kerralla auki, ja uuden organisaation paikat laittaa hakuun sellaisten kesken, joilla on vähintään X vuotta eläkkeelle siirtymiseen. Lähellä eläkeikää oleville tehtäisiin pakettitarjous - ne joille ei kelpaa pitäisi laittaa johonkin "erikoistehtäviin" kunnes eläke kutsuu. Lisäksi pitäisi säätää laki vähintään hallintokustannusten maksimiprosentille valtion budjetista. Kuntien valtionosuuksiin pitäisi sitten laittaa kerroin, joka riippuu samasta prosenttiosuudesta vastaanottajakunnassa. Valtion virastojen vetäjien palkkiot pitäisi muuttaa valtaosin tulosperusteisiksi tuotetun palvelun laadun ja tuottamisen tehokkuuden suhteen, joita kumpaakin ruuvia kiristettäisiin vuosittain niinkuin yksityiselläkin puolella tapahtuu.

Koko viran käsite pitäisi romuttaa. Ei ole tämän vuosituhannen arvomaailmaan sopiva olio. On vain työsuhteita, joiden kesto riippuu siitä, kuinka kauan kumpikin sopijaosapuoli kokee hyötyvänsä tilanteesta.

 

[Jami2003]

Siis kannatatko sittenkin julkisia alijäämiä laskusuhdanteessa paikkaamaan yksityisen investointi- ja kulutushalukkuuden puutetta, jotta suhdanne kääntyisi mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti? Julkisia investointeja infraan, tutkimukseen ja muuhun tuottavuutta hyödyntävään sekä veronalennuksia tai ainakin korotuksista pidättäytymistä. Ehkä ollaankin samoilla linjoilla. Mä en missään vaiheessa ole sanonut, että julkiset varat ja mahdollinen elvyytys tulisi keskittää hallintohimmelien lihottamiseen, tää on ollut joidenkin aivan oma päätelmä.

Olen koko ajan kannattanut.

Mun mielestä pitäisi leikata ja laskea veroja, investoida ja ottaa velkaa. Ja kaikkea vielä samaan aikaan.

Siihen mihin en usko on elvytykseen julkisen sektorin työpaikkojen kautta. Että muka julkisen sektorin työpaikat olisivat pyhiä ylläpitäen kotimaista kulutusta. Julkisen sektorin työpaikat ovat tarpeen jos tehdään tarpeellista työtä (vaikka ne opettajat, sairaanhoitajat tai poliisit). Yhtään työtä ei pidä säästää viiden vuoden irtisanomis suojan takia ja elvytys vaikutuksen nimissä vaan sen takia jos tehdään hyödyllistä työtä.

Julkinen elvytys voidaan tehdä huomattavasti tehokkaammin hyödyllisten investointien kautta kuin ylläpitämällä tarpeettomia byrokratioita tai palveluita jotka eivät ole valtion tehtävä.

 

[Mika1979]

Valaiskaa tältä osin tietämätöntä: miksi noita irtisanomissuojia on (esim. kuntaliitosten yhteydessä)? Tarkemmin sanottuna, millä niiden tarpeellisuus perustellaan? Siis ihan se virallinen syy.

 

[Timba79]

Ja yksityisen puolen investoinnit (esim. se ydinsähkö) toisin tähän maahan sitä kipeästi tarvittavaa rahavirtaa jota joku voisi kassavirraksikin kutsua. Tuoki yksikään julkisen puolen toiminto tähän maahan rahaa yhtään mistään? En nyt heti ainakaan keksi mitään.

Tehdään täysremontti tuohon valtion budjettiin. Säästetään heti tuo 10 miljardia julkiselta puolelta. Potkitaan vaan niin paljon väkeä veke että määrä täyttyy. Aloitetaan näistä eri virastoista ja vasta ihan viimeisenä listalla on perusopetus, poliisi, palokunta ja sairaanhoito.

Isketään tuo 10 miljardia elvyttäviin kassavirtaa tuottaviin investointeihin. Polkastaan nämä jäissä olevat ydinvoimahankkeet käyntiin nyt ensimmäisenä, ehkä vähän kaivostoiintaakin, vuotoksen allasta ja mitä näitä nyt on. Varmasti ois ihan perus infrassakin kehittämistä. Biodieselhankkeisiinkin riittäisi varmasti investointihalua linjalla UPM, Neste, Fortum jos tähän jopa kannustettaisiin.

Ei lasketa velanottoa mutta kohdennetaan se TÄYSIN eritavalla ja per heti. Aloitetaan lomautuksista kunne irtisanomiset on tehty. Tehdään se kuten yksityisellä puolellakin. Eli joka kolmas lähtee ja muut hoitaa lähteneen hommat. Jos ei miellytä, monoa perseeseen sillekin.

Mikä tässä laskisin ostovoimaa ja kokonaiskysyntää? Pitkässä juoksussa tässä olisi isot mahdollisuuden voittaa.

Mistä sais muutama (kymmenen) miljoonaa vastikkeetonta lainaa niin voisi perustaa oman puolueen ja vetää tää rytinällä läpi. :D

- - - Updated - - -

Valaiskaa tältä osin tietämätöntä: miksi noita irtisanomissuojia on (esim. kuntaliitosten yhteydessä)? Tarkemmin sanottuna, millä niiden tarpeellisuus perustellaan? Siis ihan se virallinen syy.

Sillä on saatu nuo ajettua läpi ilman oikeaa pakottamista, koska näitä on aina vastustettu koska muutenhan se tarkooittaisi sitä että melkein puolet hallinnosta saisi lähteä. Eihän tän puolesta valtuustot äänestä kun ne äänestäisi joka toiselle monoa perseeseen. Jos kaksi yritystä fuusioituu, meinaako joku että kaikki pomot saa pitää paikkansa? Toimitusjohtajiakin on kaksi?

 

[Dopey]

Kai se alkuperäinen idea oli, että niillä saadaan kuntien työntekijät kannattamaan noita liittoja, kun ei tarvitse pelätä kenenkään duunipaikan olevan katkolla, vaikka samoja hommia tekemään tulee tuplamäärä jengiä. Kuten usein käy insentiivien kanssa, oli lopputulos erilainen kuin mitä ehkä alunperin ajateltiin. Tässä tapauksessa siis on insentivoitu kuntatyöntekijät kannattamaan yksittäisiä kuntaliitoksia sopivin väliajoin ja siten ketjuttamaan näitä suojia kunnes lopulta kaikki ovat elinikäisessä duunissa samassa kunnassa.

 

[Mika1979]

Joo lähinnä sitä hain takaa, että kun joku virkamies tuon aivopierun joskus keksi niin se kirjoitti johonkin viralliseen paperiin tyyliin.. "ehdotan että kuntaliitosten yhteydessä otetaan käyttöön 5 vuoden irtisanomissuojat, koska........................."

Koitin ihan aidosti miettiä tota, mutta ei noita voi perustella millään. Pakko lopettaa miettiminen kun alkaa kuvottamaan se fakta, että nytkin nostettiin kaiken maailman veroja kun samaan aikaan menee joka vuosi miljoonia tollaseen idiotismiin...

 

[Dopey]

Aika monen kunnan kunnanvaltuustoissa on paljon kuntatyöntekijöitä, ja myös työntekijöillä itsellään on luultavasti monia keinoja sabotoida noita liitoksia, jos pelkäävät duunipaikkansa puolesta. Sinänsä 5 vuotta ei olisi ollut paha rasti, jos olisivat älynneet estää noiden ketjuttamisen.

 

[Jami2003]

Ongelma tuossa 5 vuodessa vielä on se että siinä ajassa organisaatio kerkeää helposti oppimaan uudet tehottomat työtavat tupla virkoineen jne. Sen jälkeen organisaation uudelleen järjestely on vielä vaikeampaa kuin yhdistymisen hetkellä, ja kun kauniisti sanoen tuolla kuntapuolellakaan ei muutos johtaminen näytä muutenkaan olevan mikään suurin vahvuus.

 

[Mattih3]

Joo lähinnä sitä hain takaa, että kun joku virkamies tuon aivopierun joskus keksi niin se kirjoitti johonkin viralliseen paperiin tyyliin.. "ehdotan että kuntaliitosten yhteydessä otetaan käyttöön 5 vuoden irtisanomissuojat, koska........................."

Koitin ihan aidosti miettiä tota, mutta ei noita voi perustella millään. Pakko lopettaa miettiminen kun alkaa kuvottamaan se fakta, että nytkin nostettiin kaiken maailman veroja kun samaan aikaan menee joka vuosi miljoonia tollaseen idiotismiin...

Kyllä se ymmärtääkseni oli virallisestikin perustelu ihan vain se, että tällä tavalla kunnat suostuu liitoksiin ilman pakottamista. Eli siis ihan suoraan sanottuna vain lahjonta, tai siis maan tapa. Eihän täällä ole ollut tapana virkamiesten korruptiota mitenkään kummemmin edes yrittää peitellä, kuuluu asiaan.

 

[Jerico]

Anteeksi, jos tähän ei ole mustavalkoista vastausta. Oma mielipiteeni on voisimme olla halutessamme - joko sitten yhteisvaluutassa tai omassa valuutassa. Nyt ollaan vain jumittauduttu tähän ortodoksiseen käsitykseen rahajärjestelmästä. Toistan vielä itseäni; EKP:n mandaatti on muutettavissa päätöksellä ja näyttöjä on ollut, kuin EU:n instituutiot ja säännöt joustavat tarpeen tullen.'

Oon jo aika kauan jankannut tässäkin threadissa, miksi valtiolla ei ole rahoituksellista kestävyysvajetta, mutta samat nimimerkit menevät edelleen kotitalouslogiikalla ja intuitiolla etsimään ratkaisuja. Odottelen kun taas taloushistoriassa yritetään taantuma selättää myötäsyklisellä finanssipolitiikalla, katsotaan vaihtuuko tulos. Mutta tilannehan on win-win; jos ei yht'äkkiä talous jostain odottamattomasta syystä lähde nousuun leikkauksilla, niin ainakin ne virkamiehet toivottavasti saa monoa - nouskoon koko kansantalouden työttömyys ja romahtakoot tuotannot.

Ei tarvi anteeksi pyytää.

Juu ymmärrän että valtio ei periaatteessa voi joutua maksukyvyttömäksi. Ainakaan jos niillä on oma keskuspankki. Miten se toimii yhteisvaluutassa kun euromailla ei ole yhteistä fiskaalipoliikkaa? Eikös Kreikan ongelmat aiheuttanut juuri holtiton rahan käyttö ja pankit jotka lainasivat halpaa rahaa sinne? Eikä siellä tehty tarvittavia muutoksia ajoissa.
Eikö tämä sama voisi tapahtua myös täällä? Jos olemme nyt markkinoiden armoilla ja ne tarkkailevat miten hoidamme talouttamme. Miten luottoluokittajat ottavat sen jos valtion velalle ei tehdä mitään?

Tuo EKP:n mandaatin muuttaminen olisikin hyvä juttu jos siihen suostuttaisiin. Kuinka paljon mielestäsi euroon kuuluminen on vaikuttanut tähän taloustilanteeseen?

 

[Timba79]

Mietittävää on myös se, että kauanko tämä ennätyshalvan rahan aika vielä jatkuu ylipäätään? Ei takuuvarmasti ikuisesti, mutta pitkään sen on jo jatkunut ja siihen ollaan ikäänkuin jo totuttu. Niin kotitaloussektorilla kuin varmasti myös valtiotasolla. Monta vuotta jo menty melkein nollakoroilla.

 

[NHB]

Anteeksi, jos tähän ei ole mustavalkoista vastausta. Oma mielipiteeni on voisimme olla halutessamme - joko sitten yhteisvaluutassa tai omassa valuutassa. Nyt ollaan vain jumittauduttu tähän ortodoksiseen käsitykseen rahajärjestelmästä. Toistan vielä itseäni; EKP:n mandaatti on muutettavissa päätöksellä ja näyttöjä on ollut, kuin EU:n instituutiot ja säännöt joustavat tarpeen tullen.'

Oon jo aika kauan jankannut tässäkin threadissa, miksi valtiolla ei ole rahoituksellista kestävyysvajetta, mutta samat nimimerkit menevät edelleen kotitalouslogiikalla ja intuitiolla etsimään ratkaisuja. Odottelen kun taas taloushistoriassa yritetään taantuma selättää myötäsyklisellä finanssipolitiikalla, katsotaan vaihtuuko tulos. Mutta tilannehan on win-win; jos ei yht'äkkiä talous jostain odottamattomasta syystä lähde nousuun leikkauksilla, niin ainakin ne virkamiehet toivottavasti saa monoa - nouskoon koko kansantalouden työttömyys ja romahtakoot tuotannot.

- - - Updated - - -

Siis kannatatko sittenkin julkisia alijäämiä laskusuhdanteessa paikkaamaan yksityisen investointi- ja kulutushalukkuuden puutetta, jotta suhdanne kääntyisi mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti? Julkisia investointeja infraan, tutkimukseen ja muuhun tuottavuutta hyödyntävään sekä veronalennuksia tai ainakin korotuksista pidättäytymistä. Ehkä ollaankin samoilla linjoilla. Mä en missään vaiheessa ole sanonut, että julkiset varat ja mahdollinen elvyytys tulisi keskittää hallintohimmelien lihottamiseen, tää on ollut joidenkin aivan oma päätelmä.

Jotta lama taittaminen elvyttämällä toimisi, pitäisi pystyä kiristelemään sitten kun on nousukausi. Suomen nykyjärjestelmällä ei liene pienintäkään mahdollisuutta tuohon. Lainalla elvyttämistä ei voi jatkaa loputtomiin. Siksi tuo ei ole mikään oikotie onneen Suomessa.

Toisaalta kun kaikki tietävät markka-ajan näytöt, niin ihmettelen myös hiukan haikailua markan perään. Suomen omalla suvereenilla rahapolitiikalla saatiin maa todella pahaan jamaan. Miksi nyt toteutettaisiin yhtään fiksumpaa politiikkaa kuin silloin?

Itse olen sitä mieltä, että Suomen kohdalla nyt puhutaan jostain paljon vahemmasta ongelmasta kuin kausiluontoisesti taantuman taitamisesta. Suomen taloushallinnon on yskinyt jo pirun monta vuotta. Tämä on jatkunut nyt ympärillä olevista suhdanteista riippumatta. Valtio on kyllä rahaa käyttänyt reippaalla kädellä pitkin taantumaa, mutta eipä se talous ole siitä nousuun ampunut.

Lainaelvyttämisen yksi huono puoli on se, että se peittää pinnan alla olevat ongelmat. Rakenteita ei tarvitse korjata kun raha liikkuu ilmankin.

 

[S-kolmonen]

Noniin, löytyyhän täältä jotain yhteisymmärrystä kysynnän merkityksestä. Puhutte vain sitten aivan muuta kuin tarkoitatte; julkisen sektorin leikkaus eurolla ja sen euron uudelleenkohdistaminen ei ole elvyyttämistä. Tarvitaan selvästi nykytilanteessa suurempia alijäämiä ja tämän kohdistamisesta voidaan sitten keskustella. Alijäämäinen budjetti tosin tarkoittaa velkaantumista, mikä ei ole ollenkaan suotavaa poliittisessa jargonissa, vaikka perustelut eivät kovin tukevat olisikaan tarkemmin tarkasteltuina.

Heittäisin vielä sen, että järkevämpää kuin hallinnon menojen karsiminen nyt kuluttamatta vastaavansuuruisesti tai enemmän muualla, on pidättäytyä leikkauksista. Voidaan sitten pidemmällä tähtäimellä toteuttaa poliittisen tahdon mukaan julkisen sektorin tehtävät halutulla tavalla, mutta nyt on typeryyttä syventää kotimarkkinoiden ahdinkoa. Ja en usko käsityksen niiden kattoon räkivien virkamiesten määrästä olevan täysin realistinen näissä keskusteluissa.

Ei tarvi anteeksi pyytää.

Juu ymmärrän että valtio ei periaatteessa voi joutua maksukyvyttömäksi. Ainakaan jos niillä on oma keskuspankki. Miten se toimii yhteisvaluutassa kun euromailla ei ole yhteistä fiskaalipoliikkaa? Eikös Kreikan ongelmat aiheuttanut juuri holtiton rahan käyttö ja pankit jotka lainasivat halpaa rahaa sinne? Eikä siellä tehty tarvittavia muutoksia ajoissa.
Eikö tämä sama voisi tapahtua myös täällä? Jos olemme nyt markkinoiden armoilla ja ne tarkkailevat miten hoidamme talouttamme. Miten luottoluokittajat ottavat sen jos valtion velalle ei tehdä mitään?

Jokaisella valuutalla on oma liikkeellelaskijansa (keskuspankki), joka kuuluu valtiolle viime kädessä, joten on ennemminkin epänormaalia, että valuutta on irroitettu valtiosta. Kreikka versus pohjoisemmat maat kuvastaa hyvin valuuttaunionin rahapolitiikan koordinoinnin vaikeutta epäsymmetrian takia. Asian kanssa voidaan elää joko hyväksymällä meno ennen kriisiä, velvoittaa ehkä hiukan valtion suveriniteetin vastaisesti Kreikka muuttamaan elinkeinorakennettaan tai irroittaa pläntti valuuttaliitosta ja katsoa kuinka sopeutuminen joka tapauksessa tulisi tapahtumaan.

Omassa valuutassaan kuluttava, velkaantuva ja rahapoliittisesti itsenäinen valtio ei ole omassa valuutassaan yhdenkään luottoluokittajan varassa. Ei kukaan tarjoudu lainaamaan vierasta valuuttaa, jos valtio jatkuvasti laiminlöisi velvoitteitaan, mutta en näe tällaista tilannetta nykyisten eurooppalaisten/teollistuneiden maiden kohdalla kovin realistisena pyrkimyksenä. Klassisimmat esimerkit hurjasta velasta ja sijoittajien luottamuksesta ovat varmaan USA ja Japani, kyllä on jokainen vastuullinen talouskomisaari kauhuissaan. Miksi lainanantaja ei luottaisi maksukykyyn, jos valtiolla on luotollinen tili keskuspankissa etkä voi ajautua maksukyvyttömäksi?

Tässä teksti omasta valuutasta ja vaihtotaseesta, voi avata isompaa kuvaa MMT AND EXTERNAL CONSTRAINTS | New Economic PerspectivesNew Economic Perspectives

Tuo EKP:n mandaatin muuttaminen olisikin hyvä juttu jos siihen suostuttaisiin. Kuinka paljon mielestäsi euroon kuuluminen on vaikuttanut tähän taloustilanteeseen?

Enemmän kuin osattiin odottaa. Tilanne pitäisi mielestäni purkaa ja löytää ratkaisu ihan tulevien vuosikymmenien takia. Hyssyttele yhteisvaluutan haitoista häiritsee ratkaisun etsimistä. Valuutan pitäisi ikään kuin olla talouden paineventtiili suhteessa ulkomaansektoriin ja nyt sen voisi sanoa vetävän vähän huonosti. Me kun ollaan vielä ulkomaisesta kysynnästä hyvin riippuvainen, niin eihän tämä hyvä tilanne ole.

 

[S-kolmonen]

Jotta lama taittaminen elvyttämällä toimisi, pitäisi pystyä kiristelemään sitten kun on nousukausi. Suomen nykyjärjestelmällä ei liene pienintäkään mahdollisuutta tuohon. Lainalla elvyttämistä ei voi jatkaa loputtomiin. Siksi tuo ei ole mikään oikotie onneen Suomessa.

''Ei tehdä näin ku ei se kummiskaan toimis''? En minä ole väittänytkään, että julkisen sektorin olisi tarkoitus kannatella koko Suomen talous, mutta yksityisen luottamuksen ollessa alhaalla, on varsin perusteltua lisätä kysyntää julkisin toimin.

Toisaalta kun kaikki tietävät markka-ajan näytöt, niin ihmettelen myös hiukan haikailua markan perään. Suomen omalla suvereenilla rahapolitiikalla saatiin maa todella pahaan jamaan. Miksi nyt toteutettaisiin yhtään fiksumpaa politiikkaa kuin silloin?

Koska tehtäisiin asiat järkevämmin. Nyt viimeistään pitäisi olla selvää, että vahvan markan politiikka oli virhe.

Itse olen sitä mieltä, että Suomen kohdalla nyt puhutaan jostain paljon vahemmasta ongelmasta kuin kausiluontoisesti taantuman taitamisesta. Suomen taloushallinnon on yskinyt jo pirun monta vuotta. Tämä on jatkunut nyt ympärillä olevista suhdanteista riippumatta. Valtio on kyllä rahaa käyttänyt reippaalla kädellä pitkin taantumaa, mutta eipä se talous ole siitä nousuun ampunut.

Yskitty on siitä lähtien, kun muutkin länsimaat joutuivat nykyiseen talouskriisiin. Ei ole ampunutkaan, kun ei olla elvyytetty eikä vienti vedä entiseen tahtiin (johtuen valuutasta, kustannuksista kuin myös tuotteistamme). Sanotaan taas, että koko ajan yritetty leikata, mutta tietyt automaattiset vakauttajat ovat lisänneet menoja, jotka kasvavat, kun talouden kokonaiskysyntä ei ole riittävää ja väestörakenne on, mitä on. Logiikkasi on tässä väärään suuntaan. Toisaalta, voidaan lopettaa kaikki taantumassa kasvavat menot ja katsoa lähteekö talous kasvuun, kun julkiset menot eivät ainakaan kasvaisi. Ikävä kyllä se työttömyystukikin palautuu kauppaan ja työtön pysyy työkykyisenä ja kaidalla tiellä.

 

[Jami2003]

Sinä puhut että julkisen talouden pitää kuluttaa enemmän taantumassa. Minä puhun että julkisen talouden pitää investoida enemmän. Kai siinä pieni ero on

Et voi puolustaa ettei julkisen sektorin kokoa juuri nyt kannata leikata kun voihan nekin rahat käyttää investointeihin. Jos meillä on tietyn kokoinen budjetti, kyse on siitä mitä kautta raha halutaan ohjata talouteen. Vielä kun väitän että tuo ehdottamasi reitti (olemassa olevien rakenteiden ylläpito) on heikompi tapa saada raha poikimaan.

Uskotko ihan oikeasti että yksikään puolue on valmis leikkaamaan julkisen sektorin kokoa sitten kun on nousukausi ? Aivan, en minäkään.

Tässä on myös se suuri ero investointi elvytyksen ja ylläpito elvytyksen (vai onko tuolle joku hieno nimikin, en tiedä) välillä. Se mun ehdottama moottoritie tai ydinvoimala valmistuu joskus (joskin tällä hetkellä rakenteilla oleva ei ole paras esimerkki, heh heh) kun taas julkisen sektorin toimintoja kasvattamalla ne ovat vain taantuman aikana paisuneet entisestään. Kumpi valtio on paremmassa iskussa nousukauden alkaessa; kulujaan karsinut ja nekin rahat investointeihin käyttänyt vai entisestään kustannuksiaan elvytyksen nimissä kasvattanut valtio. Kummassa tapauksessa valtio kykenee helposti vähentämään elvytystä asteittain, myös aikuisten oikeasti poliittisesti.

e: aamu, vähän sekavaa tekstiä, koittakaa löytää punainen lanka

 

[S-kolmonen]

Sinä puhut että julkisen talouden pitää kuluttaa enemmän taantumassa. Minä puhun että julkisen talouden pitää investoida enemmän. Kai siinä pieni ero on

Et voi puolustaa ettei julkisen sektorin kokoa juuri nyt kannata leikata kun voihan nekin rahat käyttää investointeihin. Jos meillä on tietyn kokoinen budjetti, kyse on siitä mitä kautta raha halutaan ohjata talouteen. Vielä kun väitän että tuo ehdottamasi reitti (olemassa olevien rakenteiden ylläpito) on heikompi tapa saada raha poikimaan.

Julkinen alijäämään kasvu voi koostua niin investoinneista ja kulutuksesta, kummatkin tarvittavia. Toteutetaan isoja investointeja, jotka on tekemättä, mutta ei ole myöskään syytä irtisanoa niitä sairaanhoitajia tai lumenauraajia, kun näillekin töille on tarvetta ja pitää kulutusta yllä. Samalla tavalla se jokapäiväinen kulutuskin pitää koko talouden pyöriä käynnissä laskukaudella.

Uskotko ihan oikeasti että yksikään puolue on valmis leikkaamaan julkisen sektorin kokoa sitten kun on nousukausi ? Aivan, en minäkään.

Nähtävästi suomalaisten iso enemmistö tahtoo pitää suuren julkisen sektorin ja pitää julkisia palveluita tarpeellisina, vaikka näistä muistetaankin usein valittaa. Jos ei, äänestetään toisin. Julkiset tehtävät voivat muuttua ajan myötä ja näin sektorin koko voi muuttua.

Tässä on myös se suuri ero investointi elvytyksen ja ylläpito elvytyksen (vai onko tuolle joku hieno nimikin, en tiedä) välillä. Se mun ehdottama moottoritie tai ydinvoimala valmistuu joskus (joskin tällä hetkellä rakenteilla oleva ei ole paras esimerkki, heh heh) kun taas julkisen sektorin toimintoja kasvattamalla ne ovat vain taantuman aikana paisuneet entisestään. Kumpi valtio on paremmassa iskussa nousukauden alkaessa; kulujaan karsinut ja nekin rahat investointeihin käyttänyt vai entisestään kustannuksiaan elvytyksen nimissä kasvattanut valtio. Kummassa tapauksessa valtio kykenee helposti vähentämään elvytystä asteittain, myös aikuisten oikeasti poliittisesti.

e: aamu, vähän sekavaa tekstiä, koittakaa löytää punainen lanka

Lopeta nyt tuo olettaminen, että elvyytys on yhtä kuin rahan haaskaus virkamiesten lisäämiseksi pyörittämään aanelosia virastotalolle. Sellainen valtio ei ole ainakaan iskussa, joka on jättänyt ison lohkon työvoimasta pitkäaikastyöttömiksi ja tuhonnut tuottavuuden kehityksensä investointien vähäisyydestä johtuen.

 

[Percele]

...
Nähtävästi suomalaisten iso enemmistö tahtoo pitää suuren julkisen sektorin ja pitää julkisia palveluita tarpeellisina, vaikka näistä muistetaankin usein valittaa. Jos ei, äänestetään toisin. Julkiset tehtävät voivat muuttua ajan myötä ja näin sektorin koko voi muuttua.
...

Miten voi äänestää toisin? Mikä puolue muka uskaltaa karsia virkamiesarmeijaa?

 

[Jami2003]

Julkinen alijäämään kasvu voi koostua niin investoinneista ja kulutuksesta, kummatkin tarvittavia. Toteutetaan isoja investointeja, jotka on tekemättä, mutta ei ole myöskään syytä irtisanoa niitä sairaanhoitajia tai lumenauraajia, kun näillekin töille on tarvetta ja pitää kulutusta yllä. Samalla tavalla se jokapäiväinen kulutuskin pitää koko talouden pyöriä käynnissä laskukaudella.


Nähtävästi suomalaisten iso enemmistö tahtoo pitää suuren julkisen sektorin ja pitää julkisia palveluita tarpeellisina, vaikka näistä muistetaankin usein valittaa. Jos ei, äänestetään toisin. Julkiset tehtävät voivat muuttua ajan myötä ja näin sektorin koko voi muuttua.


Lopeta nyt tuo olettaminen, että elvyytys on yhtä kuin rahan haaskaus virkamiesten lisäämiseksi pyörittämään aanelosia virastotalolle. Sellainen valtio ei ole ainakaan iskussa, joka on jättänyt ison lohkon työvoimasta pitkäaikastyöttömiksi ja tuhonnut tuottavuuden kehityksensä investointien vähäisyydestä johtuen.

Jokapäiväinen kulutus pitää talouden pyöriä käynnissä mutta ei lisää niiden vauhtia.

Valtaosa enemmistöstä, tottakai kun enemmistö on töissä julkisella sektorilla tai elää tulonsiirroilla.

Ainakin kuntasektorilla raha nimenomaan menee aanelosia pyörittäviin virkamiehiin. Epäilen että valtiolla on sama juttu. Onks tää olkinukke vai mikä että poimit mun agendasta yhden kohdan (julkisen sektorin leikkaukset) ja jätät kolme muuta kohtaa huomioimatta (veronalennukset, investoinnit, jopa velanotto investointeihin).

Selvästi me molemmat olemme hieman samoilla linjoilla mutta sinä haluat raahata vanhoja rakenteita mukana kun taas minä haluan nopeampaa ja radikaalimpaa toimintaa. Maailma muuttuu ja meidän on muututtava sitä nopeammin. Kello käy ja aika on rahaa ja niin edelleen. Parempi kerta rytinä kuin ainainen kitinä. Suomen kielikin on täynnä sananlaskuja joiden perusviesti on että on alettava tuumasta toimeen :D

 

[Timba79]

Miten voi äänestää toisin? Mikä puolue muka uskaltaa karsia virkamiesarmeijaa?

Tässäpä se onkin, kun ei ole vaihtoehtoja olemassa.