Jännä, että vähän väliä aina ehdotellaan uusilla nimillä sosialismia, vaikka markkinatalous on täysin ylivertainen talousjärjestelmä siihen verrattuna.
Ei sitä mitään ehdotella. Kyllä pohjoismainen hyvinvointivaltio on maailmanhistorian ylivoimaisesti menestynein sosialismin muoto. Se on sitä kahdesta syystä:
1) Pohjana oleva tieteen, teknologian ja kapitalistisen voittoa tavoittelevan yritystoiminnan työllistävyys, tehokkuus sekä vientitulot.
2) Lisukkeena oleva tulonjakoa tasaava progressiivinen verotus, jonka avulla on saatu pääasiassa ilmainen terveydenhuolto (erityisesti lapsia koskien) ja koulutus, joilla on saatu pienistä kansoista maksimaalisesti lahjakkuutta kansantalouksien käyttöön jo vuosikymmeniä.
Ei sillä, osin pohjoismainen hyvinvointivaltio on mennyt liian pitkälle, eli ihan Neuvostoliitosta tutusti korruptioon ja siihen, että joiltain osin järjestelmä ruokkii itseään (niinno korruption yksi muoto sekin on, tuhlailevuus), enkä hyväksy sitä. Täysin vapaa anarkokapitalismikaan ei kumminkaan toimi, koska heittää ihan liikaa lahjakkuutta katuojaan ja pakottaa ylläpitämään liiallista ja tuhlailevaista (koska niin pitkälle yksityistetty, lukaisepa Wikipediasta vaikka artikkelit prison-industrial complex ja military-industrial complex tuohon liittyen) väkivaltakoneistoa. Sossutuilla rauhan ostaminen on paljon inhimillisempää ja halvempaa. Sekään ei saisi kumminkaan ihan niin pitkälle mennä, mitä nyt on esim. Ruotsissa ja Suomessa mennyt. Nätisti sanottuna kannustavuuteen ja rumasti sanottuna sossutukien pienuudella töihin pakottamiseen päin pitäisi systeemiä jonkun verran nyt säätää.
Samalla pitäisi tajuta se, mikä em. mainitussa verovaroin kustannetussa sosiaali-, terveys- ja koulutusjärjestelmässä on kustannustehokasta ja mikä tuhlailevaista. Kustannustehokasta on teetättää mahd. suuri osa työstä matalapalkkaisella tukihenkilöstöllä, kuten esim. kouluterkkarit, kouluavustajat, koulukuraattorit jne., jotta lapset ja nuoret eivät mene niin pahaan jamaan, että joudutaan turvautumaan vähän helvetin paljon kalliimpiin juttuihin, kuten nuorisoprykiatriaan, suljettuihin osastoihin tai muihin sairaaloihin (vuodehoito kun maksaa helvetisti), ennenaikaiseen hautaan ja pitkäaikaisiin tai pahimmassa tapauksessa loppuikäisiin (ihan käsittämätöntä! moisia ei saisi myöntää juuri ikinä, aina pitäisi lähteä siitä, että sairaus on parannettavissa, ihminen kuntoutettavissa työkykyiseksi) sairauseläkkeisiin. Eli opettajien, lääkärien, psykiatrien jne. korkeapalkkaisten tyyppien työtä vähemmälle ja heille työrauhaa keskittyä omiin hommiinsa sitä kautta, että matalampipalkkaisen tukihenkilöstön määrä olisi riittävä ja lasten ja nuorten kohdalla touhu olisi ennaltaehkäisevää, eli kustannustehokasta. Tuostakin on jaariteltu jo vuosia, mutta missä ovat toimenpiteet?
