Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


On kansantalouden kannalta järkevää leikata palkkoja esim. 2 %, jos sillä voidaan kasvattaa työllisten määrää samat 2 %.
Kotimarkkinoiden ostovoima laskisi ennestään eivätkä yritykset investoisi tai palkkaisi lisää työvoimaa. Ensiksi voittomahdollisuudet vähenesivät, kun kulutusta vähennetään ja investoinnit eivät ole kannattavia toteuttaa. Tämä johtuu, että yksityisen sektorin säästämistavoitteen karkaamisesta ja siitä, että taloudessa investointien on tapahduttava ennen säästämistä. Toiseksi vientituotteiden kysyntä ei ampaisi niin kovaan nousuun, että se korvaisi kotimaisen kysynnän supistumisen. Lisäksi kapasiteetin käyttöastetta lisätessä teollisuudessa pääoman käyttöastetta nostetaan ennen kuin työvoimaa palkataan lisää. Samasta johtuu se, että taantuman helpottaessa, työttömyys vähenee viiveellä.
 
Kotimarkkinoiden ostovoima laskisi ennestään eivätkä yritykset investoisi tai palkkaisi lisää työvoimaa. Ensiksi voittomahdollisuudet vähenesivät, kun kulutusta vähennetään ja investoinnit eivät ole kannattavia toteuttaa. Tämä johtuu, että yksityisen sektorin säästämistavoitteen karkaamisesta ja siitä, että taloudessa investointien on tapahduttava ennen säästämistä. Toiseksi vientituotteiden kysyntä ei ampaisi niin kovaan nousuun, että se korvaisi kotimaisen kysynnän supistumisen. Lisäksi kapasiteetin käyttöastetta lisätessä teollisuudessa pääoman käyttöastetta nostetaan ennen kuin työvoimaa palkataan lisää. Samasta johtuu se, että taantuman helpottaessa, työttömyys vähenee viipeellä.

Muuten juuri näin :D
 
Mitähän kävisi loputtomille yt:lle, mikäli järjettömät johtojen bonukset ja palkankorotukset laitettaisiin jäihin? Uskon, että ostovoima kasvaisi huomattavasti, mikäli miljoonia pelkkiä bonuksia "nauttivan" hallituksen osuuksia jaettaisiin ennemmin työntekijöille. Yletön määrä rahaa yhdellä ihmisellä ei hyödytä ketään, ja varmaan useissa tapauksissa lisää yt:n määrää.

Tietenkin tämä on vain kateellisen ininää :rolleyes:
 
(jos semmoista täällä vielä tulevaisuudessa on)

Teollisuutta on aina. Kts. suhteellisen edun periaate! Hihihi...

Sori. Kauppiksen kirjojen kanssa hifistelen niin oli pakko päteä :(
 
Mistäs revit, että 2% palkanlasku parantaa työllisyyttä 2%, taino ehkä voisin työllisten määrä tosiaan saattaisi 1,02 kertaistua. Kriisimaiden esimerkit osoittavat toista. Miksi muuten pitäisi leikata muiden kuin vientiteollisuuden palkkoja, eihän sillä mitään merkitystä paljon joku kirkkoherra saa palkkaa, että ostaako ulkomaalainen suomalaisen konttinosturin vai ei.

Kirkkoherrakin kustannetaan verovaroin joten ainakin pitäisi sitten ottaa velkaa entistä enemmän.
 
Mistäs revit, että 2% palkanlasku parantaa työllisyyttä 2%, taino ehkä voisin työllisten määrä tosiaan saattaisi 1,02 kertaistua. Kriisimaiden esimerkit osoittavat toista. Miksi muuten pitäisi leikata muiden kuin vientiteollisuuden palkkoja, eihän sillä mitään merkitystä paljon joku kirkkoherra saa palkkaa, että ostaako ulkomaalainen suomalaisen konttinosturin vai ei.
En ymmärtänyt ensimmäistä virkettäsi, mutta kirjoitin prosenteista enkä prosenttiyksiköistä, joten tarkoitin työllisten määrän 1,02-kertaistumista.

Vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta saman alan työntekijöiden palkoilla on toki työvoimavaltaisilla aloilla suurin merkitys kilpailukykyyn. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että viime aikoina julkisella sektorilla on ammuttu sekä palkankorotuksissa että työntekijämäärässä kohtuullisuusrajan yli, joten leikkausvaraa kyllä löytyisi sekä pääluvusta että palkkasummasta.

S-kolmonen sanoi:
Kotimarkkinoiden ostovoima laskisi ennestään eivätkä yritykset investoisi tai palkkaisi lisää työvoimaa. Ensiksi voittomahdollisuudet vähenesivät, kun kulutusta vähennetään ja investoinnit eivät ole kannattavia toteuttaa. Tämä johtuu, että yksityisen sektorin säästämistavoitteen karkaamisesta ja siitä, että taloudessa investointien on tapahduttava ennen säästämistä. Toiseksi vientituotteiden kysyntä ei ampaisi niin kovaan nousuun, että se korvaisi kotimaisen kysynnän supistumisen. Lisäksi kapasiteetin käyttöastetta lisätessä teollisuudessa pääoman käyttöastetta nostetaan ennen kuin työvoimaa palkataan lisää. Samasta johtuu se, että taantuman helpottaessa, työttömyys vähenee viiveellä.
Tietän kyllä että sisäinen devalvaation leikkaa ostovoimaa ja palkanleikkaukset johtavat katastrofiin, jos ne toteutetaan liian rajuina. En kuitenkaan ehdottanut sellaisia, vaan joko pitkää nollalinjaa tai maltillisia leikkauksia niin kauan kunnes tilanne paranee. Ei palkoissakaan voi olla mitään nostoautomaattia, joka nostaa aina palkkoja vaikka suuressa osassa yrityksistä työvoima olisi vajaakuormalla ja firmat tekisivät tappiota.

Viestini kun tuntuvat herättävän keskustelua lähinnä kansantaloustieteilijöiden (?) keskuudessa, niin minkälaisia ehdotuksia teillä olisi Suomen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi?
Omasta mielestäni Suomella on ainakin neljä ongelmaa vientiteollisuudessa:
1) Työvoimakustannukset erityisesti työntekijätehtävissä ovat liian suuret tuottavuuteen nähden.
2) Syrjäinen sijainti lisää kustannuksia ja toimitusaikaa erityisesti Euroopan markkinoille Keski-Euroopan kilpailijoihin verrattuna.
3) Euron kurssilla ei pysty myymään tavaraa Yhdysvaltoihin tai Venäjälle, koska paikallisia tai muita valuuttoja käyttävät kilpailijat saavat huomattavaa kilpailuetua valuutastaan.
4) Myytävissä vientituotteissa on osittain hiipuvien teollisuusalojen tuotteita ja alihankintateollisuus ei pysty hinnallisesti hankkimaan tilauksia muualta kuin Suomesta.

Jos nämä ongelmat joku pystyy ratkaisemaan sisämarkkinoiden kysynnän kasvattamisella palkankorotuksin, niin saa papukaijamerkin. Tammikuussa pätkähti juuri melkein puoli miljardia vaihtotaseen alijäämää, joten meillä tuntuu olevan suurempi kiinnostus ulkomaisia tuotteita kohtaan kuin ulkomaisilla toimijoilla meidän tuotteitamme kohtaan.
 
En ymmärtänyt ensimmäistä virkettäsi, mutta kirjoitin prosenteista enkä prosenttiyksiköistä, joten tarkoitin työllisten määrän 1,02-kertaistumista.

Vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta saman alan työntekijöiden palkoilla on toki työvoimavaltaisilla aloilla suurin merkitys kilpailukykyyn. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että viime aikoina julkisella sektorilla on ammuttu sekä palkankorotuksissa että työntekijämäärässä kohtuullisuusrajan yli, joten leikkausvaraa kyllä löytyisi sekä pääluvusta että palkkasummasta.

Olisiko mitään maata, joka leikannut ja saanut siten työllisten määrä kasvatettua? Paljonkas palkkojen osuus on näillä työvoimavaltaisimmallakin aloilla kokonaiskustannuksista. Ihan näin konkreettisina lukuina? Mikä on kohtuullisuusraja, mistä tämä kohtuullisuusraja on vedetty?
 
Olisiko mitään maata, joka leikannut ja saanut siten työllisten määrä kasvatettua?
Tuskin leikkaukset missään nostavat työllisten määrää välittömästi. Yhdysvallat on kuitenkin jonkinlainen esimerkki siitä, että maltillisella palkkapolitiikalla teollisuus saadaan pidettyä omassa maassa. Siellähän teollisuustyöntekijöiden reaalipalkat ovat polkeneet paikoillaan tai jopa laskeneet 70-luvulta alkaen.

Paljonkas palkkojen osuus on näillä työvoimavaltaisimmallakin aloilla kokonaiskustannuksista. Ihan näin konkreettisina lukuina?
Metalliteollisuudessa esim. hitsaavassa valmistuksessa on tyypillinen jakauma isojen terästuotteissa, että työn hinta on 50 % valmistuksen muuttuvista kustannuksista ja materiaalit 50 % muuttuvista kustannuksista. Tähänkin päästäkseen täytyy valmistuksen olla sikäli vakiintunutta, että esim. kokoonpanojigejä voidaan käyttää eikä mittoja tarvitse minkään rullamitan kanssa mittailla. Jos taas mennään tyypilliseen suomalaiseen hitsausalihankintaan, jossa lyhyiden tuotantoerien takia mitään kokoonpanojigejä ei kannata valmistaa, niin työvoima muodostaa yleensä 60-70 % valmistuksen muuttuvista kustannuksista ja loput 30-40 % jää materiaalikuluille.

Teräs on oikeasti halpaa suomalaiseen työhön verrattuna. Kun teräs maksaa hallin pihalle toimitettuina putkipalkkeina tai levynä alle 2 €/kg ja hitsarin työn hinta on työnantajalle 25 €/h, niin väistämättä työ muodostaa melko ison osan kustannuksista.

Mikä on kohtuullisuusraja, mistä tämä kohtuullisuusraja on vedetty?
Kohtuullisuusrajan kanssa puhuin henkilökohtaisesta näkemyksestäni. Mielestäni julkinen sektori ei voi kestävässä taloudenpidossa saavuttaa palkkajohtajuutta ja toisekseen mielestäni julkisen sektorin kestävä BKT-osuus ei ole 60 %.


Välillä itsekin toivoisin kysymyksiini muita vastauksia kuin uusia kysymyksiä.
 
Kirkkoherrakin kustannetaan verovaroin joten ainakin pitäisi sitten ottaa velkaa entistä enemmän.

Juuri tästä syystä vientiteollisuuden palkkoja pitäisi laskea 2% ja veroelättien 20%.

Mutta ei. Kansakunnan kohtalonkysymys on se mihin aikaan kaupassa myydään keskiolutta.
 
^^En nyt pitäisi kovinkaan tavoiteltavana tilannetta missä tuottavuuden nousu ei hyödytä lainkaan duunareita. Tarkoitin siis ihan kaikki kustannuksia hallin vuokraa, kaluston ja laitteiden poistoja, sähköä yms mitäs näitä nyt on. Mutta eniveis palkkojen lasku ei näy samanlaisena tekijänä kuin ulkoinen devalvaatio. Toisekseen palkkasumman ei hirveästi tarvitse supistua, että asuntolainakanta ja sitä kautta pankkien taseet alkavat haisemaan.

Siis mun (taino ei meikäläisen keksimiä ole) ratkaisu on edelleen oma valuutta ja napakka devalvaatio tarpeen mukaan tai tulonsiirtounioini, joka tasoittaa euroalueen vaihtotaseen ikäänkuin valtionosuusjärjestelmä Suomessa. Markkinat ratkaisevat sen mitä kamaa kannattaa Suomessa alkaa tekemään, onhan täälläkin palstalla kirjoittajia, joilla on kompetenssia asian suhteen. Minusta ainakin tuo Jamin energiantuotantoon ydinvoimalla panostaminen on hyvä idea, vaikken asian suhteen ole mikään asiantuntija.

Palkkoja ei myöskään pitäisi nostaa tuottavuutta enempää tai vähempää missään.
 
Tässä rautalangasta onko julkisella sektorilla elvyttävä vai kenties jopa tukahduttava vaikutus yksityis sektoriin. Teoriat on kivoja mutta ne erottuvat käytännöstä siinä että ne eivät toimi.

Yle paisuu, kilpailijat kärsivät: lisäsi väkeä +70 | Uusi Suomi

En sitten tiedä miten vaikka veronalennukset syrjäyttävät yksityisiä investointeja. Tuossakin on mahdotonta sanoa miten noiden 70 työntekijöiden luoma kulutuskysyntä ohjautuu talouteen. Todennäköisesti luo työpaikkoja toisaalle yksityiselle sektorille.
 
En sitten tiedä miten vaikka veronalennukset syrjäyttävät yksityisiä investointeja. Tuossakin on mahdotonta sanoa miten noiden 70 työntekijöiden luoma kulutuskysyntä ohjautuu talouteen. Todennäköisesti luo työpaikkoja toisaalle yksityiselle sektorille.

Luitko artikkelin loppuun. Ylen kanssa samalla alalla yksityiset toimijat ovat jatkuvasti yt neuvotteluissa ja vähentävät väkeä. Joo ei varmaan yksin Yle ahdinkoa aiheuta mutta ei kyllä helpotakkaan.

Eli kun nyt julkiselle sektorille luotiin 70 työpaikan "elvytys" menetettiin yksityisellä puolella 70-140-210? työpaikkaa.
 
minkälaisia ehdotuksia teillä olisi Suomen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi?
Omasta mielestäni Suomella on ainakin neljä ongelmaa vientiteollisuudessa:
Yksinkertaistaen Suomen teollisuuden ongelmat voisi jakaa heikkoon kotimaiseen ja vientimarkkinoiden kysyntätilanteeseen ja sitten ''vääriin'' tuotteisiin. Ensimmäistä pidän huomattavasti suurempana ongelmana. Sen voisi ratkaistu ekspansiivisella finanssipolitiikalla ihan Euroopan laajuisena. Tämä vaatisi EKP:n aseman muutosta ja mahdollisesti tulonsiirtounionin kehittämisen myöhemmin, ettei moisia vaihtotase-epätasapainoja muodostu. Lisäksi ymmärrys kysynnänsäätelytoimien välttämättömyydelle ja maksukyvyttömyysriskin poistumisesta valuutan ollessa oma/hallussa. Toinen vaihtoehto on ulos valuuttaunionista ja markat painoon. En tätä pidä mitenkään toteutuskelvottomanakaan vaihtoehtona nykyään. Kokonaiskysynnän kasvu nostaisi myös teknolokista kehitystä ja tuottavuutta, joten tällä saataisiin todennäköisesti ratkaisu niihin ''vääriin'' tuotteisiin.
 
Tutkimusjohtaja Markku Kotilaisen mukaan karkeasti voidaan sanoa, että euron vahvistuminen 10 prosentilla supistaa Suomen vientiä 1–2 prosentilla.
Suomi on moitiskellut Etelä-Euroopan maita surkeasta taloudenpidosta ja vaatinut sormi pystyssä niiltä nopeita toimia kilpailukyvyn parantamiseksi. Nyt ylpeys näyttää käyvän lankeemuksen edellä.

Vahva euro on yhteinen tekijä. Se kurittaa Suomea ja eteläistä Eurooppaa.

”Kyllä se näin on”, Kotilainen toteaa ja jatkaa, että heikompi euro olisi ollut Suomelle edullisempi.

”Euron vahvistuminen on syönyt Suomen kilpailukykyä 2000-luvulta lähtien.”

Suomen talous on erityisherkkä euron vahvistumiselle, koska vain noin 30 prosenttia Suomen viennistä kohdistuu euroalueelle.

Palkkamaltilla kustannuskilpailukykyä voidaan hänestä jonkin verran korjata, mutta kahden vuoden korjaus ei riitä. Palkkamaltti vaatii jatkoa.

Kuinkahan suureksi riippakiveksi saa euro vielä kasvaa, että alkaa jotain tapahtumaan?

Kallis euro laihduttaa Suomea | Kauppalehti.fi

Kun tarkastelee kauppapainotettua kurssia, euron vahvuus vaikuttaa Suomeen enemmän kuin euroalueen ydinmaihin, joilla kauppa on pääosin sisäistä”, Kotilainen sanoo ja muistuttaa erikseen Venäjän ruplan vaikutuksista Suomelle.

e.Emu oli unioni jäsenyydelle hyvä jatke " suomi euroopan ytimeen" -mantran jatkoksi ja paperilla Suomi onkin nyt hc-eurofiili "ytimessä", harmi vaan kun Suomi ei kartalla yhtään siirtynyt etelämmäksi.
 
Kuinkahan suureksi riippakiveksi saa euro vielä kasvaa, että alkaa jotain tapahtumaan?

Kallis euro laihduttaa Suomea | Kauppalehti.fi



e.Emu oli unioni jäsenyydelle hyvä jatke " suomi euroopan ytimeen" -mantran jatkoksi ja paperilla Suomi onkin nyt hc-eurofiili "ytimessä", harmi vaan kun Suomi ei kartalla yhtään siirtynyt etelämmäksi.



Ei eurosta erota ikinä. Mielummin roikutaan meille huonossa valuutassa tappiin saakka. Poliitikot eivät ikinä uskalla myöntää että oli virhe mennä nykyisen kaltaiseen euroviritelmään.

Naurattaa aina tuo "euroopan ytimeen." Täyttä paskaa. Siinä paljon pienen maan pulikointi auta kun isot pojat Saksa etunenässä päättää miten mennään. Muistuu aina mieleen sen kun Katainen totesi jostain asiasta että "kaikki nyökkäsivät kokouksen päätteeksi."
 
Ei eurosta erota ikinä. Mielummin roikutaan meille huonossa valuutassa tappiin saakka. Poliitikot eivät ikinä uskalla myöntää että oli virhe mennä nykyisen kaltaiseen euroviritelmään.

Naurattaa aina tuo "euroopan ytimeen." Täyttä paskaa. Siinä paljon pienen maan pulikointi auta kun isot pojat Saksa etunenässä päättää miten mennään. Muistuu aina mieleen sen kun Katainen totesi jostain asiasta että "kaikki nyökkäsivät kokouksen päätteeksi."

Euroon liittyminen oli "talousmies" Niinistön ja Lipposen suurin saavutus. Kertonee heidän kyvyistään kaiken.
 
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 tuomastamme energiasta 71 prosenttia tuotiin Venäjältä. Kivihiilestä tuotiin Venäjältä 92 prosenttia, maakaasusta 100 prosenttia, raakaöljystä 75 prosenttia ja lisäksi tuli vielä muut öljyt, keskitisleet ja sähkön tuonti. Tuosta energiasta maksoimme naapurille pyörein luvuin 6 miljardia euroa, eli sillä rahalla saisi Pyhäjoen hanketta vetävän Ottavaisen mukaan rahoitettua kokonaan uuden ydinvoimalan. Ottavaisen mukaan hankkeen hinta asettuu 4-6 miljardin euron haarukkaan. Yhden vuoden tuonnilla.
Vapo - Artikkeli - Voi tätä käsien pesua ja hurskastelun määrää

Siinä olis vähän lääkettä. Ensin vaan vihreät ja vasurit pois hallituksesta jos eivät jumalauta ymmärrä että jotain tarttee tehdäkkin eikä pelkästään vastustaa kaikkea ja aina.
 
Ja nyt nämä käyttää energiansa miettiessään että miten keskioluen myyntiä voidaan rajoittaa. Alkoonko se halutaan? No ainakin tuonti räjähtää entistäkin isompaan kasvuun...

Laskisivat koko saatanan veron kunnolla alas niin saataisiin rikkaat Ruottalaiset tänne ostoksille...
 
Oletteko huomanneet että hallitus tekee päätöksiä tai yrittää tehdä päätöksiä vain nippeliasioista, esim just toi oluen myyntiajan rajoitus tai joku vitun kasviruoka kouluihin päivä tai jotain vastaavaa. Yhtään tärkeää päätöstä ei ole hallitus saanut kolmeen vuoteen aikaan. Ihan vitsi koko sixpack ja yhtä vitsejä heidän äänestäjänsä.
 
Back
Ylös Bottom