Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Arkipyhät viikonlopulle, pekkaset pois, ikälisät pois (maksetaan ainakin metallissa könttänä ja saattaa olla lähelle kuukauden palkkaa vuodessa) . Onhan näitä palkkaleikkureita mitkä eivät vielä peruspalkkaan vaikuttaisi mitenkään. Julkiselta puolelta kesäajan lyhennys ja ateria korvaus. Jne.

Paperin tessissä ne ikälisät on pelkkä vitsi, ei varmaan edes lähelle euroa pääse maksimissa. Mutta siis joo, olen samaa mieltä. Eli pekkaset ja TYÖAJAN LYHENNYKSET pois (sama asia käytännössä) ja turhat arkipyhät pois niin tulisi jo paljon lisää ihan perus työaikaa.

Mahdollisuus sitten vaikka tuon työajan lyhennysten määrän pitää palkattomana vaan sopimalla asiasta jos on jotain niin tärkeitä menoja ettei pysty tekemään "sisään" tai pitämään lomistaan.
 
Paperin tessissä ne ikälisät on pelkkä vitsi, ei varmaan edes lähelle euroa pääse maksimissa. Mutta siis joo, olen samaa mieltä. Eli pekkaset ja TYÖAJAN LYHENNYKSET pois (sama asia käytännössä) ja turhat arkipyhät pois niin tulisi jo paljon lisää ihan perus työaikaa.

Mahdollisuus sitten vaikka tuon työajan lyhennysten määrän pitää palkattomana vaan sopimalla asiasta jos on jotain niin tärkeitä menoja ettei pysty tekemään "sisään" tai pitämään lomistaan.
Lisäksi minun mielestäni myös lomarahan voisi poistaa, koska kuten aikaisemminkin olen todennut, niin minun mielestäni se on nykyajan tilanteessa aivan perusteeton korvaus tekemättömästä työstä.

Haluan vain sen päivän nähdä, jolloin edes jokin näistä ehdotuksista toteutuisi. Kyllä se ammattiliittojen aktiiviväki tuntuu vain olevan niin itsekritiikitöntä porukkaa, että saavutettuihin etuihin ei lähiaikoina tulla puuttumaan vaikka kuinka matto lähtisi Suomen teollisuuden alta. Ylipäätään se ammattiliittojen ajama duunari-herra-kahtiajako on todella rasittavaa ja työpaikan yhteishenkeä syövää touhua, eikä sillä kukaan voita mitään. Ay-aktiivien ja yritysjohtajien pitäisi istua tässä tilanteessa pöydän samalle puolella ja miettiä avarakatseisesti ratkaisuja tämänhetkisiin ongelmiin, jotta saataisiin pysäytettyä Suomen teollisuuden alamäki ja ehkä voitettua takaisin joitain siivuja viime aikoina menetetyistä markkinaosuuksista.
 
Ja lisäksi nämä TESsit on ihan törkeen kivoja. Eli ne ei anna edes mahdollisuutta maksaa kunnolla sille joka tekee töitä ns. vitusti. Eli jos minä saan oikeasti aikaiseksi 2 x sen minkä sinä, niin mun palkkaa ei voi korottaa merkittävästi yli sun palkan kun samasta työstä on maksettava suurinpiirtein sama palkka. Sanon vaan tähänkin taas nätisti että vittu mitä paskaa.

Pitää sitten tehdä joku päällikkö tai vastaava jos halutaan maksaa kun rividuunarina ei onnistu.

Pitäisi olla itsestään selvyys että ne jotka saa aikaseen saa kunnon korvauksen. Ne jotka menee rimaa hipoen saa pärjätä sillä taulukkopalkalla. Sinällään olen kyllä minimipalkkojen kannalla, koska muuten potkittaisiin heikompaa osaa päähän aika huolella ja olisi aika villin lännen meininki.
 
Nimenomaan tämä on mun mielestä ydinasia tässä kriisissä, että Suomen teollisuudessa on käynnissä rakennemuutos eikä mikään pelkkä taantuma. Jos 90-luvulla tuotteille ei ollut kysyntää Neuvostoliiton markkinoiden romahtamisen takia, niin nyt tilanne on se, että tuotteille voi olla kysyntää, mutta tuotanto ohjataan halpamaiden yksiköihin, joita kaiken lisäksi laajennetaan jatkuvasti. Kehityssuunta on myös aivan sama niissä hyväpalkkaisissa insinööritöissä, jotka tosin siirtyvät Kaukoitään 5-10 vuoden viiveellä tuotantoon nähden. Ero on siis selkeä; 90-luvulla lamassa ei ollut kysyntää tuotteille mutta ei kuitenkaan oltu valmiita siirtämään tuotantoa ulkomaille, kun taas nyt isot yritykset ovat niin verkostoituneita globaalisti, että tehtaan siirtäminen Kiinaan tapahtuu parissa kuukaudessa jos vain tilat ovat Kiinassa valmiina.

Musta tuntuu että meillä nyt aika suuri sukupolvenvaihdos meneillään yksityisellä ja julkisella sektorilla. Hyvänä esimerkkinä toimii Roviot ja supercellit. Siis ict:n kaupallistaminen menestyksekkäästi. Hyviä esimerkkejä on myös Elektrobit ja teollinen internet, eli älykkäät koneet ja kaikki muu. Nousun raunioilta voidaan rakentaa uutta osaamista mutta jotenkin kuvittelen sen vaativan myös uutta sukupolvea, tietyin poikkeuksin (nyt saatte kaikki syyttä ikärasismista). 90- luvun ja 2000-luvun opein ei enää vaan pärjätä ja uusia virheitäkin täytyy tehdä 50-60 kybäset ei enää tee virheitä ja se on kaikkein pelottavinta. Ei uskalleta räjäyttää vanhoja juttuja auki, liekö taustalla pelko eläkkeestä vai taisteluväsymys.

Sama kuvio näkyy kunnallisella jossa itse toimin. Esimerkki meiltäpäin. Kaupunkikehitys on pitkälti vanhan hyvän mallin toteutusta. Pientalomattoja vedetään pelloille ja teollisuudelle tuotetaan tonttia. Sotepuoli tuntuu vain sammuttavan tulipaloa koko ajan. Ihmettelen miten Viro on valovuoden meitä edellä sähköisissä palveluissa vaikka me ollaan se "ihmemaa". Tuo ibzn:n mainitsema asutuksen reipas lisääminen ei onnistu maapolitiikan takia (maanomistus ja yksityinen maa ja ensimmäisen asteen asemakaavan laatiminen. Käytännössä iso osa maata on yksityisillä jota ei saada kaavaan kuin 10 vuoden lunastus-kaavoitusprosessilla). Tämän lisäksi konservatiiviset kaavoittajat tuottavat ratkaisuja jotka luovat tehotonta kaupunkirakennetta ja haaskaavat vähää maareserviä.

Pohjimmiltaan tämänkin ilmiön tuottavat päättäjät jotka ohjaavat virkamiehiä. Ehkä me sitten tuotetaan sitä ihmisten toiveympäristöä, mutta missä vastuu? Kuka kertoisi Pekalle ja Maijalle heidän unelman hinnan ja kuka olisi valmis sen maksamaan täysimääräisinä? Veikkaan että aika harva. Paljon parjattu Helsinki on mielestäni erittäin edistyksellinen monessa asiassa en siksi yhtään ihmettele nuorten, myös lapsiperheiden intoa asua siellä. Uskon myös Stadin vahvaan innovaatioilmapiiriin ja että siellä pärjätään.

Toinen erityisen tehokas keino mitä meillä ei hyödynnetä on julkiset hankinnat. Kuntien ja valtion virastojen kautta pyörii pirusti massia millä voidaan turvata innovatiivisen teollisuuden referenssihankkeita. Joku päättäjä sanoi että Suomelta puuttuu strategia velkaantumiseen. Musta meiltä puuttuu yleisesti strategia rahan käyttöön. Kaikki raha pitäisi nähdä osana innovaatio- ja teollisuuspoliikkaa.
 
Oleellisinta olisi että julkista sektoria saataisin nyt karsittua isolla kädellä. Tässä on ehkä vuosi aikaa että mihinkään karsintaan on minkäänlaisia mahdollisuuksia, sitten saattaa jo nousu alkaa ja puheet hyvinvointiyhteiskunnasta, tuloeroista, oikeudenmukaisuudesta ja muusta hömpästä ottaa vallan.
 
Musta tuntuu että meillä nyt aika suuri sukupolvenvaihdos meneillään yksityisellä ja julkisella sektorilla. Hyvänä esimerkkinä toimii Roviot ja supercellit. Siis ict:n kaupallistaminen menestyksekkäästi. Hyviä esimerkkejä on myös Elektrobit ja teollinen internet, eli älykkäät koneet ja kaikki muu.
Supercell: 100+ työntekijää
Rovio: 500+ työntekijää
EB: 2000+ työntekijää

Näissä "uuden sukupolven" firmoissa on työn tuottavuus niin korkea ja sitä kautta niin vähän jengiä duunissa, että koko yhteiskuntarakenne pitää miettiä uusiksi. Siksi olisi kivaa, jos tätä uudistusta ei tarvitsisi toteuttaa niin, että kaiken perinteisen vientiteollisuuden pitää poistua samalla.
 
Supercell: 100+ työntekijää
Rovio: 500+ työntekijää
EB: 2000+ työntekijää

Näissä "uuden sukupolven" firmoissa on työn tuottavuus niin korkea ja sitä kautta niin vähän jengiä duunissa, että koko yhteiskuntarakenne pitää miettiä uusiksi. Siksi olisi kivaa, jos tätä uudistusta ei tarvitsisi toteuttaa niin, että kaiken perinteisen vientiteollisuuden pitää poistua samalla.

Lisäksi nuo uuden teknologian firmat työllistävät epäsuorasti aika huonosti verrattuna "vanhan teknologian" firmoihin. Ei tarvita kovin montaa rekkakuskia rahtaamaan Supercellin tuotteita maailmalle. Pelkästään keskisuomessa teknologiateollisuudessa henkilömäärä on n. 10600 ja alan yritysten liikevaihto 2000 miljoonaa euroa. Vaikkei tietenkään kaikki firmat ole uhattuna, näkee jo noista luvuista että kyseessä on niin moninkertainen mittakaava ero ettei Suomella yksinkertaisesti ole varaa olla pitämättä huolta perinteisistä yrityksistä.
 
Toinen erityisen tehokas keino mitä meillä ei hyödynnetä on julkiset hankinnat. Kuntien ja valtion virastojen kautta pyörii pirusti massia millä voidaan turvata innovatiivisen teollisuuden referenssihankkeita. Joku päättäjä sanoi että Suomelta puuttuu strategia velkaantumiseen. Musta meiltä puuttuu yleisesti strategia rahan käyttöön. Kaikki raha pitäisi nähdä osana innovaatio- ja teollisuuspoliikkaa.
Tämä on kyllä hyvä pointti ja itse kanssa toivoisin, että julkisissa hankinnoissa arvostettaisiin nykyistä enemmän kotimaista teknologiaa ja tarjottaisiin siten maamme yrityksille hyviä referenssejä, joilla myyntimiehet voisivat vakuuttaa ulkomaisia asiakkaita siitä, että teknologia toimii. Silloin kun myytävien tuotteiden hinta alkaa olla kymmeniä miljoonia, niin uutta teknologiaa sisältäviä laitteita ei myy millään muulla asiakkaille kuin esittämällä referenssejä siitä, minne sellaisia tuotteita on aikaisemmin myyty ja kuinka ne siellä toimivat. Jos taas suomalainen yritys ei saa referenssejä hankittua Suomesta, niin niitä on vielä paljon hankalampaa hankkia ulkomailta ellei yritys ole vielä laajalti tunnettu ulkomailla.

Jotenkin tuntuu siltä välillä, että suomalaiset julkiset kilpailuttajat tarkoitushakuisesti määrittelevät tarjouskilpailujen ehdot siten, että suomalaisten toimijoiden on mahdotonta osallistua tarjouskilpailuun. Taannoin oli muistaakseni Ylen A-studiossa juttua siitä, kun pääkaupunkiseudulla joku kaupunki osti ison mällin sammutusautoja ja kauppaan sisältyi joitain erikoisautoja, joita autokannasta on vain pieni osa. Tarjouskilpailun ehdot kuitenkin oli määritelty siten, että hyväksyttäväksi kelpaavalla tarjoajalla pitää olla myös näiden erikoisautojen tuotantomäärä useita kymmeniä kappaleita vuodessa. Suomessa olisi omasta takaa kaksi sammutusautojen valmistajaa (eli varustelijaa), mutta kummallakaan näistä näiden erikoisautojen tuotantomäärä ei ole kuin muutamia kappaleita vuodessa, joten tarjouskilpailuun ei voinut osallistua. Ohjelmassa haastateltu Sauruksen (sammutusautovalmistaja) toimitusjohtaja oli melko närkästynyt siihen, että tällaisilla ehkä hieman irrelevanteilla ehdoilla rajataan kotimaiset valmistajat pois koko tarjouskilpailusta. Kaikki sammutusautot lopulta ostettiin muistaakseni Itävallasta tai Sveitsistä.

Omana pointtinani on siis se, että joskus siellä julkisella sektorillakin voisi hieman miettiä, että voisiko hankinnat kohdistaa kotimaiseen valmistukseen, vaikka se jossain tapauksessa voisi tulla hieman kalliimmaksi. Kyllä ne koplailevat ihan samalla tavalla tarjouskilpailujensa ehtoja omaksi edukseen Ranskassa ja Saksassakin, joten ei meidänkään kannata ihan huvikseen kaikkia kauppoja tuontitavaraan kohdistaa. Sillä on loppujen lopuksi uskomaton vaikutus suhteellisen pienille toimijoille kuten vaikka Valtralle tai Sisulle, jos saa esim. Puolustusvoimilta 30 miljoonan auto- tai traktorikaupan. Tässä taloustilanteessa myös jokainen kotimaahan suunnattu julkinen investointi lisää maamme työllisyyttä, sillä monessa konepajalla on tällä hetkellä lomautuskierto päällä eikä tilauskirjan loppuminen kesken tällä hetkellä ole vaarana. Hölmöilemään ei tässäkään saa ruveta, mutta jos ero kärkikilpailijoiden hinnoissa on hyvin pieni, niin kyllä se kauppa kannattaa minun mielestäni jollain huoltoverkostotekijän painottamisella kammeta suomalaisille.
 
Oleellisinta olisi että julkista sektoria saataisin nyt karsittua isolla kädellä. Tässä on ehkä vuosi aikaa että mihinkään karsintaan on minkäänlaisia mahdollisuuksia, sitten saattaa jo nousu alkaa ja puheet hyvinvointiyhteiskunnasta, tuloeroista, oikeudenmukaisuudesta ja muusta hömpästä ottaa vallan.

Ai oikeudenmukaisuus on hömppää? Hienoa. Vedän sua turpaan ja vien lompakkosi, koska vahvimman laki. Turha itkeä minkään oikeudenmukaisuuden perään silloin.
 
Olisi aika oikeudenmukaista yrittää säästää hyvinvointivaltio meidän lapsille. Se että otetaan velkaa vieraassa valuutassa ja työnnetään ongelmat tulevaisuuteen ei ole oikeudenmukaisuutta tulevia sukupolvia kohtaan.

Se että minä ja sinä halutaan jatkaa omaa elintasoa ilman että mikään muuttuu ja uhataan tulevien sukupolvien elintasoa on itsekkyyttä.
 
Lisäksi nuo uuden teknologian firmat työllistävät epäsuorasti aika huonosti verrattuna "vanhan teknologian" firmoihin. Ei tarvita kovin montaa rekkakuskia rahtaamaan Supercellin tuotteita maailmalle. Pelkästään keskisuomessa teknologiateollisuudessa henkilömäärä on n. 10600 ja alan yritysten liikevaihto 2000 miljoonaa euroa. Vaikkei tietenkään kaikki firmat ole uhattuna, näkee jo noista luvuista että kyseessä on niin moninkertainen mittakaava ero ettei Suomella yksinkertaisesti ole varaa olla pitämättä huolta perinteisistä yrityksistä.

Musta tämä kuulostaa vahvasti siltä että tarvitaan tai tänne tulee syntymään pakolla kahden työmarkkinat saksan tapaan. Korkea osaamisen ja tuottavuuden sektori ja sitten iso (isompi kun se 8%) matalapalkkasektori. Meidän isoin ongelma on elämisen kalleus jonka pitää muuttua tavalla tai toisella. Asumisen on varmasti yksi suuri tekijä tässä. Myös yhdyskuntien tehottomuus mitä ole aikaisemmin mainostanut.

Edellä käyty keskustelu saa ainakin minut jopa kaipaamaan tänne nollakorotuksia 2010-luvulla ja ehkä deflaatiota eli hintojen laskua. Mitenkähän tämä vaikuttaisi koko kansantalouden toimintaan. En usko että ainakaan kotitalouksien osalta juurikaan koska päivittäishankinnat tulee tehdä jokatapauksessa. Itse en usko että mitään ylimääräisiä investointeja kotitaloudet pystyvät tekemään tulevina vuosina. Sinäänsä tekee hyvää vaihtotaseelle ja varmaan myös säästöasteelle. Mutta voiko suomi selvitä sillä vai tuleeko tänne Kreikat?
 
Olisi aika oikeudenmukaista yrittää säästää hyvinvointivaltio meidän lapsille. Se että otetaan velkaa vieraassa valuutassa ja työnnetään ongelmat tulevaisuuteen ei ole oikeudenmukaisuutta tulevia sukupolvia kohtaan.

Se että minä ja sinä halutaan jatkaa omaa elintasoa ilman että mikään muuttuu ja uhataan tulevien sukupolvien elintasoa on itsekkyyttä.

Mites ajattelit laskea omaa elintasoasi?
 
Musta tämä kuulostaa vahvasti siltä että tarvitaan tai tänne tulee syntymään pakolla kahden työmarkkinat saksan tapaan. Korkea osaamisen ja tuottavuuden sektori ja sitten iso (isompi kun se 8%) matalapalkkasektori. Meidän isoin ongelma on elämisen kalleus jonka pitää muuttua tavalla tai toisella. Asumisen on varmasti yksi suuri tekijä tässä. Myös yhdyskuntien tehottomuus mitä ole aikaisemmin mainostanut.

Meinasin jo aiemmin kirjoittaa että korkean teknologian yritykset kasvattavat väkisin yhteiskunnan tuloeroja joten hieman haikailu korkean teknologian teollisuudesta ja tuloerojen pienentymisestä samaan aikaan kuulostaa teennäiseltä. Ei voi olla mitenkään mahdollista että supercellin duunarin ja Siwan kassan duunarin palkat kasvaisivat käsi kädessä.
 
En tiedä, johtuuko kurjistusinto protestanttisesta sielunmaisemasta vai mistä fiksaatiosta, mutta en käsitä alkuunkaan halua kurjistaa elintasoa tarkastelua kestämättömällä väitteellä ''ei ole varaa rahoittaa''. Terveydenhoitopalvelujenkaan tuottamisessa huoltosuhteen vinoutuessa ei ole rajoitetta, etteikö näitä pysty rahoittamaan. Ainoastaan tekevät kädet ja tuotanto voivat olla rajoite, kun kaikkia vaippoja ei voida samaan aikaan vaihtaa. Tähän päästään ihan sillä, että a) päätetään muuttaa EKP:n mandaatti ja luotollinen tili valtioille keskuspankkiin ja hyväksytään funktionaalinen finanssipolitiikka, b) ''finexit'', oikeasti itsenäinen keskupankki ja markka kellumaan, benchmarkata voi vaikka Ruotsista, jos jännittää.
 
Ainoastaan tekevät kädet ja tuotanto voivat olla rajoite, kun kaikkia vaippoja ei voida samaan aikaan vaihtaa. Tähän päästään ihan sillä, että a) päätetään muuttaa EKP:n mandaatti ja luotollinen tili valtioille keskuspankkiin ja hyväksytään funktionaalinen finanssipolitiikka, b) ''finexit'', oikeasti itsenäinen keskupankki ja markka kellumaan, benchmarkata voi vaikka Ruotsista, jos jännittää.

Bencmarkataan sitten:
1. itsenäinen keskuspankki
Ruåtsi: kyllä
Suomi: ei

2. Oma rahayksikkö
Ruåtsi: kyllä
Suomi: ei

3. Paljon lainaa otettuna muussa kuin maan omassa rahayksikössä
Ruåtsi: ei
Suomi: kyllä

Näyttää vähän siltä, että puhutaan lähtökohdiltaan hyvin erilaisista maista.
 
Meinasin jo aiemmin kirjoittaa että korkean teknologian yritykset kasvattavat väkisin yhteiskunnan tuloeroja joten hieman haikailu korkean teknologian teollisuudesta ja tuloerojen pienentymisestä samaan aikaan kuulostaa teennäiseltä. Ei voi olla mitenkään mahdollista että supercellin duunarin ja Siwan kassan duunarin palkat kasvaisivat käsi kädessä.

Tuloerojen kasvu on varmasti tässä mallissa pakko hyväksyä. Mua ei haittaa se että Supercellin jätkät saa satoja miljoonia, enemmän mua kismittää jos vaikka Oy Firma Ab:n pomot saisivat saman kuin Supercell vaikka heidän firma tekisi nollatulosta ja duunarit saisivat kenkää. Tai sitten kevan tms. korruptioringin toiminta jossa eliitti nostaa omaa etuaan ilman mitään oikeaa lisäarvon tuottoa. Kautta linjan korotukset eivät toimi tulevassa mallissa koska talouskasvu ei siihen riitä.

Tämän takia juuri suuri kysymys on suuren massan hyvinvoinnin ylläpitäminen, ei kasvattaminen koska meillä sitä jo riittää, mutta nykyisen tilanteen ylläpitäminen. Itse en usko tehostamisen riittävän. Sitä pitää harrastaa mahdollisimman tehokkaasti :) toki. Ainoa vaihtoehto on hintajousto.
 
Tuloerojen kasvu on varmasti tässä mallissa pakko hyväksyä. Mua ei haittaa se että Supercellin jätkät saa satoja miljoonia, enemmän mua kismittää jos vaikka Oy Firma Ab:n pomot saisivat saman kuin Supercell vaikka heidän firma tekisi nollatulosta ja duunarit saisivat kenkää. Tai sitten kevan tms. korruptioringin toiminta jossa eliitti nostaa omaa etuaan ilman mitään oikeaa lisäarvon tuottoa. Kautta linjan korotukset eivät toimi tulevassa mallissa koska talouskasvu ei siihen riitä.

Vielä hirvittävämpää on se, että jos Nokian muutama pamppu saa optioita silloin kun firmalla menee hyvin, niin kokoomus vaalivoiton nälässään alkaa huutaa sairaanhoitajien palkankorotusten perään ja sitten meidän sohlot antaa koko kuntasektorille 10% palkankorotukset. :face:

Näin keksittiin "tasa-arvotupo" - Suomenkuvalehti.fi

Ai oikeudenmukaisuus on hömppää? Hienoa. Vedän sua turpaan ja vien lompakkosi, koska vahvimman laki. Turha itkeä minkään oikeudenmukaisuuden perään silloin.

Sopii yrittää.
Kaikille korotukset, koska se on oikeudenmukaista. Jakovaraa on :rolleyes:
 
Tässä vähän miettinyt näitä hallituksen veroratkaisuja ja lueskellut netistä:

- lehtien veroa nostettiin, tuloksena veron pienentyminen 60milj, yt-neuvotteluja ja potkuja, taisi tulla takkiin n. 150milj
- Alkoholivero.. taitaa Viroon mennä 300milj + menetetyt työpaikat ravintolaalalla.. vaikka puolet tuloista saataisiin takas
- Ajoneuvovero.. yks 100miljoonaa taitaa olla taas siellä menetetty nostojen takia

Ja varmaan löytyisi monta muutakin kohtaa, joissa veroja on nostettu ja verosumma pienentynyt. Noitakin kolmea rukkaamalla voitaisiin saada sellainen 500miljoonaa lisää valtion budjettiin + lisääntyneet työpaikat.
 
Back
Ylös Bottom