Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Liekkö taloustieteen opetuksessa eroa yliopistojen suhteen. Näinhän oli aikoinaan Yhdysvalloissa (saltwater ja freshwater jne.), tai no kaiketi vastaavaa jaottelua on yhä. Käsittääkseni pakkotoistossa Keynestä ihannoivat taloustietelijät ovat kaikki opiskelleet Tampereen yliopistolla. Kanniainenhan on proffana Helsingissä. Mielenkiintoista, mutta tälläisten kuppikuntien muodostuminenhan on ihan normaalia.
 
Liekkö taloustieteen opetuksessa eroa yliopistojen suhteen. Näinhän oli aikoinaan Yhdysvalloissa (saltwater ja freshwater jne.), tai no kaiketi vastaavaa jaottelua on yhä. Käsittääkseni pakkotoistossa Keynestä ihannoivat taloustietelijät ovat kaikki opiskelleet Tampereen yliopistolla. Kanniainenhan on proffana Helsingissä. Mielenkiintoista, mutta tälläisten kuppikuntien muodostuminenhan on ihan normaalia.

Itse olen kääntänyt ainakin takkini suhteellisen totaalisesti kansantalous-asioiden suhteen. Kun sisäistin (ainakin jollain tasolla) sektoritaseet, toisten menot ovat minun tuloani (velka=varallisuus) ja, että rahaa ei ole ilman velkaantumista, niin ei voi mielestäni kannattaa "Syömme enemmän kuin tienaamme"- läppää syyllistymättä itsepetokseen.
 
Liekkö taloustieteen opetuksessa eroa yliopistojen suhteen. Näinhän oli aikoinaan Yhdysvalloissa (saltwater ja freshwater jne.), tai no kaiketi vastaavaa jaottelua on yhä. Käsittääkseni pakkotoistossa Keynestä ihannoivat taloustietelijät ovat kaikki opiskelleet Tampereen yliopistolla. Kanniainenhan on proffana Helsingissä. Mielenkiintoista, mutta tälläisten kuppikuntien muodostuminenhan on ihan normaalia.

Saltwater ja freshwater -jaottelu on edelleen mitä suurimmassa määrin olemassaoleva ilmiö, ainakin medianäkyvyyden perusteella. Voi tietysti olla, että tuota äärifreshwateria edustaa enää muutama elämäntyönsä siitä tehnyt (ja siitä riippuvainen) proffa. Rahoituspuolella se on ehkä enemmänkin valtavirtaa, sillä muuten menisi teoriat vituiksi tehokkaasti.. Nobellautakunnalle peukkua antaa Nobelin muistopalkinto tehokkaiden markkinoiden Famalle ja moiset markkinat fantasiaksi osoittaneelle Shillerille samalla kertaa ;)

Tampereen keynesläisyys on varmaan sitä samaa "punainen yliopisto" -juttua, mitä näkee lähinnä huumorikirjoituksissa. Meidän makroykkösen kirja on Greg Mankiwin kirjoittama, joka on siis republikaanien pääekonomisteja.. Makrokakkosella onkin sitten jo kunnon matskut, mutta opettaja tulee Jyväskylästä, kai edelleen. Se Tampereen etu on erittäin hyvä julkistalouden osaaminen, ja se on mikroteoriaa se.

Edit: Ainiin, pååtalle iso kasa arvostusta siitä, että on uskaltanut kyseenalaistaa omia oletuksiaan ja vielä muuttaa niitä. Näinhän tieteeessäkin pitäisi kai toimia? Viime aikoina onkin ollut paljon juttua siitä, että taloustiede sinänsä toimii ihan hyvin, mutta jotkut taloustieteilijät eivät pysty tuohon tietojensa päivitykseen sitten mitenkään.
 
Edit: Ainiin, pååtalle iso kasa arvostusta siitä, että on uskaltanut kyseenalaistaa omia oletuksiaan ja vielä muuttaa niitä. Näinhän tieteeessäkin pitäisi kai toimia? Viime aikoina onkin ollut paljon juttua siitä, että taloustiede sinänsä toimii ihan hyvin, mutta jotkut taloustieteilijät eivät pysty tuohon tietojensa päivitykseen sitten mitenkään.

Kiitos, olin juuri saanut maailmankuvani järjesteltyä ja sitten tuli sektoritaseet yms. häiritsemään :D Se on kyllä mielenkiintoista huomata miten jonkinlainen kognitiivinen dissonanssi hakkaa pääkopan sisällä.
 
Tuli mieleen noista yllä mainituista työryhmistä kun joku aika sitten oli Suomen kuvalehdessä juttu Juha Sipilästä. Sipilä sanoi jutelleensa monen eri alan asiantuntijan kanssa jotka sanoivat etteivät ikinä enää lähde mihinkään työryhmään kun on kuulemma niin turhauttavaa. Aina selvityksen tilaava henkilö ei kuulemma välttämättä edes lue työryhmän tekemää selvitystä. Jos noin on niin ei anna kyllä kovin hyvää kuvaa touhusta.
 
Saltwater ja freshwater -jaottelu on edelleen mitä suurimmassa määrin olemassaoleva ilmiö, ainakin medianäkyvyyden perusteella. Voi tietysti olla, että tuota äärifreshwateria edustaa enää muutama elämäntyönsä siitä tehnyt (ja siitä riippuvainen) proffa. Rahoituspuolella se on ehkä enemmänkin valtavirtaa, sillä muuten menisi teoriat vituiksi tehokkaasti.. Nobellautakunnalle peukkua antaa Nobelin muistopalkinto tehokkaiden markkinoiden Famalle ja moiset markkinat fantasiaksi osoittaneelle Shillerille samalla kertaa ;)

Mikä järki sitä oli ylipäätään Famalle myöntää?

Miten ymmärrämme reaalitalouden toimintaa yhtään sen paremmin, vaikka sieltä Faman kontribuutio löytyykin? Oli varmaan ihan kiva lisä siihen leikkitaloutta tutkivaan taloustieteeseen. Mutta kun olisi kiva ymmärtää niitä reaalitalouden ilmiöitä.

Suuri ongelma taloustieteen opiskelussa on se, että tieteenfilosofiaa ei taideta käydä lainkaan läpi. Esimerkiksi Friedmanhan oli kova instrumentalisti ja anti-realisti. Tällaisella ajattelukehikolla Friedman pääsi siihen, että ainoa millä on väliä inflaatiota selitettäessä on rahaperusta/rahavaranto. Tämä on äärimmäistä reduktionismia.

Solow'han on tokaissut, että:
"Everything reminds Milton Friedman of the money supply. Everything reminds me of sex, but I try to keep it out of my papers."
 
Taloustieteeltä pitäisi varmaan poistaa tuo -tiede jälkiosa. En kyllä äkkiä keksi yhtä ristiriitaista tieteenalaa jossa ei osata olla edes perusasioista samaa mieltä.

Pääasiallinen ongelma on se, että taloustieteen piirissä on oletettu, että kovalla matemaattisella mallintamisella saavutettaisiin samanlaista menestystä kuin luonnontieteissä on saavutettu.

Valitettavasti taloustiede on yhteiskuntatiede eikä samanlaisia luonnonlakeja ole löydettävissä kuin luonnontieteistä, erityisesti tähtitieteestä. Ihmisillä kun on aina mahdollisuus toimia toisin.

Taloustieteessä on, Friedman anti-realismin mukaisesti, täysin normaalia tehdä todellisuudesta poikkeavia lähtöoletuksia ja hypätä tämän jälkeen nopeasti mallintamaan asiaa matemaattisesti. En ymmärrä millä helvetillä tällaisella metodologialla oletetaan saavutettavan mitään relevanttia tietoa todellisen maailman toiminnasta.
 
Mikä järki sitä oli ylipäätään Famalle myöntää?

Kyllähän siinä vähän välittyy sellainen "elämäntyöstä tässä palkitaan, eikä niinkään tieteen kehityksestä" -fiilis. Rahoitus on aika vahvasti ollut esillä noissa kemuissa muutenkin.


Suuri ongelma taloustieteen opiskelussa on se, että tieteenfilosofiaa ei taideta käydä lainkaan läpi. Esimerkiksi Friedmanhan oli kova instrumentalisti ja anti-realisti. Tällaisella ajattelukehikolla Friedman pääsi siihen, että ainoa millä on väliä inflaatiota selitettäessä on rahaperusta/rahavaranto. Tämä on äärimmäistä reduktionismia.

Aivan totta, laskentatoimessakin käytiin enemmän tieteenfilosofiaa (siis edes vähän), joskin se on sielläkin melko vapaaehtoista. Taloustiede tyytyy ekonometriaan, mikä on kyllä hyödyllinen ala, mutta liian pirstaleinen antaakseen kokonaiskuvan taloustieteen validiudesta. Tuohon alempaan tekstiin matematiikasta - se on vähän puolivahingossa hiipinyt tuonne taloustieteen ytimeen. Klassikot aina Marshalliin ja Paretoon saakka lähinnä filosofoivat ja piirtelivät laajoja teorioita. Hicksit sun muut sitten redusoivat ajatuksia sieltä täältä kaavoihin, ja sieltä jäi sitten yhtälöt perinnöksi. Rationaaliset odotuksetkin ovat puhtaasti matemaattinen kehikko.
 
Kun kerran on olemassa toimivat talousteoriat (lähinnä viittaan Keynesiläiseen jonka perään ainakin tämän palstan kansantaloustieteilijät tuntuvat liputtavan) joita ei nyt ole käytössä niin onko syy niiden käyttämättömyyteen se että;

1) Keynesiläinen talousteoria ei kuitenkaan toimi käytännössä niin hyvin kuin teoriassa tälläkin palstalla on esitetty ja jos niin miksi

vai

2) Keynesiläistä talousteoriaa harjoittamalla valta/rahavarojen painotussuhde muuttuu mailmassa jotenkin niin että nykyiseltä "valta- ja talouseliitiltä" heidän asemansa pienenee ja jos niin miksi

vai

3) joku muu syy

Koska en nyt vaan jaksa uskoa että on olemassa "täydellinen" talousteoria jota käyttämällä kaikille riittää töitä ja talous pyörii ilman laskusuhdanteita (=rikkaatkin rikastuisivat vieläkin enemmän kuin nykyään), mutta jostain käsittämättömästä syystä nykyiset valtaa pitävät (samat rikkaat jotka täydellisellä talousjärjestelmällä rikastuisivat vielä enemmän) eivät suostu sitä seuraamaan. Kyllähän silloin vika on joko teoriassa tai sitten todellisuudessa :)
 
^Käytännössä mahdotonta selittää keynesiläisyyttä ymmärtämättömälle kansalle, että veroja on nyt korotettava vaikka "rahaa on", varsinkin kun keskivertopoliitikko tuskin ymmärtää perusteita itsekään. Äänestäjäkunta tuskin säilyisi tuollaisia ehdotettaessa.
 
Kurittamalla työtä tekevää tietysti. Ei nyt ollaan puolittamassa työmatkakuluvähennystä. Tällähän se Suomi saadaan nousuun että taas yksi syy enempi olla lähtemättä töihin. Yhä enempi kansalaisia joille se ei vaan kannata. Liikkuminen kallistuu ja nyt vähennykset puoliksi ja seuraavaksi varmaan pois. Julkiset kun ei ole suurimmalle osalle edes vaihtohto käydä töissä.

Sosiaalipummiksi vaan kaikki. Rahaahan saa lainaksi.
 
Ihan maalaisjärjellä tuntuu ihan käsittämättömältä yhtälöltä: Laskusuhdanne -> nostetaan veroja ja keksitään uusia + vähennetään työnteon tukemista. Palkkojakaan on mahdoton nostaa suhteessa nouseviin kuluihin. Kuka kärsii eniten? Työn tekijä.

Köyhyysrajan raja on todellakin 3000 €/kk.
 
Kurittamalla työtä tekevää tietysti. Ei nyt ollaan puolittamassa työmatkakuluvähennystä. Tällähän se Suomi saadaan nousuun että taas yksi syy enempi olla lähtemättä töihin. Yhä enempi kansalaisia joille se ei vaan kannata. Liikkuminen kallistuu ja nyt vähennykset puoliksi ja seuraavaksi varmaan pois. Julkiset kun ei ole suurimmalle osalle edes vaihtohto käydä töissä.

Sosiaalipummiksi vaan kaikki. Rahaahan saa lainaksi.

Niille joille ei löydy töitä julkiselta puolelta voitaisiin perustaa sellaisia työleirejä. Ei olisi ongelmaa työmatkavähennyksestä kun parakki sijaitsee louhoksen läheisyydessä eikä tuloveroprosentista kun palkka maksetaan mannavellinä.
 
Kun kerran on olemassa toimivat talousteoriat (lähinnä viittaan Keynesiläiseen jonka perään ainakin tämän palstan kansantaloustieteilijät tuntuvat liputtavan) joita ei nyt ole käytössä niin onko syy niiden käyttämättömyyteen se että;

1) Keynesiläinen talousteoria ei kuitenkaan toimi käytännössä niin hyvin kuin teoriassa tälläkin palstalla on esitetty ja jos niin miksi

Keynesläistä talousteoriaa on ainakin neljää erilaista :
1. Keynesin omat kirjoitukset

2. Toisen maailmansodan jälkeiset yritykset saada Keynesin ajattelu survottua uusklassisen taloustieteen kehikkoon (eli matematisoitua). Tässä kohtaa Keynesin ajattelua raiskattiin rajusti.
3. 1970-luvun stagflaation yhteydessä edellämainittuun päätettiin sotkea mukaan mikrotaloustiedettä.

4. Post-keynesläisen taloustieteen lähtökohta on, ettei "keynesläistä vallankumousta" koskaan tullut, koska Keynesin tärkein anti jätettiin huomioimatta, eli esimerkiksi se, että elämme rahataloudessa emmekä vaihtokauppataloudessa. Se on siis nimenomaan tämä post-keynesläinen ajattelu joka tällä hetkellä on aika kovassa nosteessa. Muun muassa tämmöinen opus on tulossa Rahatalous haltuun | Kirjat | Like Kustannus ja tällainen julkaistiin jokin aika sitten Taloutta työväelle – Markkinaliberalismin myyttejä murtamassa | Into Kustannus | intokustannus.fi

Post-keynesläinen talousteoriahan ei ole tällä hetkellä millään tavalla valtavirtaista. Väittäisin, että esimerkiksi suomalaisissa yliopistoissa sitä ei opeteta missään muodossa kansantaloustieteen kursseilla.

Kun kerran on olemassa toimivat talousteoriat (lähinnä viittaan Keynesiläiseen jonka perään ainakin tämän palstan kansantaloustieteilijät tuntuvat liputtavan) joita ei nyt ole käytössä niin onko syy niiden käyttämättömyyteen se että;

1) Keynesiläinen talousteoria ei kuitenkaan toimi käytännössä niin hyvin kuin teoriassa tälläkin palstalla on esitetty ja jos niin miksi

Kuten todettua, "keynesläistä" talousteoriaa on montaa erilaista. Eri mailla on omat historiansa siinä miten keynesläinen talousteoria on otettu käyttöön valtion instituutioissa riippuen tietenkin siitä missä virkamiehet ovat opiskelleet ja millaista teoriaa missäkin on opetettu ja niin edelleen. Suomessahan keynesläistä vastasyklistä kysynnänsäätelyä ei ole koskaan* harjoitettu. Sen sijaan täällä on itse asiassa harjoitettu MYÖTÄsyklistä finanssipolitiikkaa. Veroja lasketaan nousukaudella ja investointeja tehdään, koska "rahaa on". Kun laskusuhdanne väistämättä jossain vaiheessa seuraa, niin veroja korotetaan ja julkisia investointeja ja kulutusta leikataan. Koska "rahat on loppu" ja budjetti pitää tasapainottaa.

Tälle on "Suomen tyylille" täytyy olla omat syynsä, koska mm. muissa Pohjoismaissa vastasyklistä kysynnänsäätelyä on harjoitettu, menestyksekkäimmin Ruotsissa ns. Rehn-Meidner-mallin muodossa. *Suomessa itse asiassa Kataisen hallitus saattoi olla ensimmäinen joka aktiivisesti harjoitti edes jonkinlaista vastasyklistä kysynnänsäätelyä vielä muutama vuosi sitten. Suomessa siis jopa ihan oikeasti elvytettiin jonkin verran. Paluu tähän budjetin tasapainotusta korostavaan ajatteluun tapahtui kuitenkin varsin nopeasti.

2) Keynesiläistä talousteoriaa harjoittamalla valta/rahavarojen painotussuhde muuttuu mailmassa jotenkin niin että nykyiseltä "valta- ja talouseliitiltä" heidän asemansa pienenee ja jos niin miksi

No euroalueella "keynesläisiä" ehdotuksia ovat olleet esimerkiksi nämä, että pankkien valtaa julkisessa kulutuksessa kavennettaisiin. Euroalueellahan rahoituksenvälitys tapahtuu näin:
EKP->liikepankki->jäsenmaa

Jos rakennettaisiin jotain järjestelyitä, joilla jäsenmaat saisivat rahoitusta EKP:ltä niin etteivät liikepankit voi päättää siitä saavatko jäsenmaat rahoitusta vaiko eivät, niin tämähän kaventaisi niiden valtaa. Nykyisellään suora keskuspankkirahoitushan on kielletty Maastrichtin sopimuksessa.

Nämä valtakysymykset ovat varmasti yksi osaselitys asiassa. Mutta niin ovat myös Saksan hyperinflaatiopelko Weimarin Saksan ajalta ja niin edespäin.

vai

3) joku muu syy

Kaiken kaikkiaan se on hyvin monimutkainen kysymys miksi keynesläistä vastasyklistä kysynnänsäätelyä ei harjoiteta. Ei ole mitään yhtä syytä.

Koska en nyt vaan jaksa uskoa että on olemassa "täydellinen" talousteoria jota käyttämällä kaikille riittää töitä ja talous pyörii ilman laskusuhdanteita (=rikkaatkin rikastuisivat vieläkin enemmän kuin nykyään), mutta jostain käsittämättömästä syystä nykyiset valtaa pitävät (samat rikkaat jotka täydellisellä talousjärjestelmällä rikastuisivat vielä enemmän) eivät suostu sitä seuraamaan. Kyllähän silloin vika on joko teoriassa tai sitten todellisuudessa :)

Eihän keynesläinen talousteoria lupaakaan, että suhdannevaihteluista päästäisiin kokonaan eroon. Tarkoitus on, että harjoitettaisiin sellaista raha- ja finanssipolitiikkaa, joka olisi suhdannevaihtelua tasapainottavaa. Se olisi mielestäni huomattavaa edistystä nykytilanteeseen, jossa raha- ja finanssipolitiikka on suhdanteita vahvistavaa.

1940-luvulta aina 1970-luvulle itäblokkiin kuulumattomassa maailmassa oli maailmantalouden hallintajärjestelmä, joka oli hyvin pitkälti rakennettu Keynesin ajatusten pohjalle. Järjestelmä toimi erittäin hyvin noin 30-vuoden ajan. Pankki- ja finanssikriisejä ei ollut juuri lainkaan (ks. kuva) ja koko maailmantalous kasvoi nopeasti. Tämä järjestelmä kriisiyityi 1970-luvulla muun muassa sen takia että kaikkia Keynesin ehdotuksia ei otettu käyttöön, kuten rahoitusselvitysliittoa ja ylikansallista selvitysvaluuttaa, mutta sen sijaan että sitä olisi yritetty parantaa ja ratkaista siihen liittyneitä ongelmia, palattiinkin takaisin jo 1800-luvulla kokeiltuun "vapaaseen markkinatalouteen" joka päättyi Wall Streetin pörssiromahdukseen sekä sitä seuranneeseen 1930-luvun lamaan ja jonka vuoksi edellä mainittu maailmantalouden hallintajärjestelmä ylipäätään rakennettiin.

iYIZF9qbCcvL5.jpg

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_economic_crises
 
Mua vituttaa kaikista eniten tämä poliitikkojen puuhastelu. On päivänselvää ettei nyt esitellyt "uudistukset" riitä mihinkään, kunhan ostetaan lisäaikaa mahdollisimman maltillisilla toimenpiteillä. Kituutellaan vaan ja odotetaan jotain ihmettä. Se poliitikko joka kylmän viileästi toteaa että ei riitä ja esittää sellaisen leikkauslistan jolla suuntaa kääntyy heti, saa välittömästi täältä äänen. Nyt tarvitaan sitä raudanlujaa muutosjohtamista, ei tällaista saatanan nenäliinakerhon puuhastelua.

Poliisi, pelastuslaitos, ensihoito, akuutti sairaanhoito, lapset. Siinä asiat joihin ei vittu pitäis koskea pitkällä tikullakaan leikkauslistoissa, pl. hallinnollinen suojatyöpaikka - kerho. Kaikesta muusta pitäis nyt leikata ja niin paljon että varmasti riittää. Sitten kun talous on tasapainossa voidaan taas alkaa keskustelemaan "hyvinvointiyhteiskunnasta".


Jos sais itse päättää mihin verorahat kohdennettaisiin niin maksaisin oikein mielelläni vaikka 10% lisää veroja.
 
^Käytännössä mahdotonta selittää keynesiläisyyttä ymmärtämättömälle kansalle, että veroja on nyt korotettava vaikka "rahaa on", varsinkin kun keskivertopoliitikko tuskin ymmärtää perusteita itsekään. Äänestäjäkunta tuskin säilyisi tuollaisia ehdotettaessa.

Ei niitä veroja olisi välttämätöntä korottaa. Se että valtio vähentäisi investointejaan siinä vaiheessa, kun alkaa taas näyttää siltä että yksityisen sektorin mielestä nousu jatkuu loputtomiin, voisi olla täysin riittävä toimi. Tosin samalla pitäisi jo miettiä sitten tulevia investointeja muutaman vuoden päähän, kun se yksityisen sektorin nousu ei jatkukaan loputtomiin. :D

- - - Updated - - -

Se poliitikko joka kylmän viileästi toteaa että ei riitä ja esittää sellaisen leikkauslistan jolla suuntaa kääntyy heti, saa välittömästi täältä äänen.

Jaa niin mikä suunta? Meinaatko, että valtion pitäisi nyt leikkaamalla yrittää saada aikaiseksi yliijäämäisiä budjetteja vai?

Poliisi, pelastuslaitos, ensihoito, akuutti sairaanhoito, lapset. Siinä asiat joihin ei vittu pitäis koskea pitkällä tikullakaan leikkauslistoissa, pl. hallinnollinen suojatyöpaikka - kerho. Kaikesta muusta pitäis nyt leikata ja niin paljon että varmasti riittää. Sitten kun talous on tasapainossa voidaan taas alkaa keskustelemaan "hyvinvointiyhteiskunnasta".

Budjetin pitää olla tasapainossa, koska eihän sitä epätasapainossa voida olla. Jos ollaan epätasapainossa niin sitähän ollaan aivan vinksin ja vonksin.
 
Kyllä tämä siis taas koskettaa itseä ihan hyvin jos menee vähennykset puoliin. Se tekee äkkiä 500-600 euroa meidänkin talouteen. Että siinä sitä sitten kulutetaan vähempi. Kun ei saada veronpalautuksia niin joulukaupasta se on pois. Vähemmällä lahjanmäärällä pärjäisi ja kuukauden päästä joulusta huomaa mitään.

Mutta tätä kun tarpeeksi moni tekee niin vaikutukset tietää jokaineen.

Mutta Katainen se vaan hymyilee. Tuleehan meille jumalauta uusi datakeskus. Sehän tän maan pelastaa ja nurkan takanahan on uusi nousukausi tulossa (nurkka voi toki olla kaukana, sitä ei kukaan tiedä) ja sehän sitteen antaa tekohingitystä taas senverran, että tätä julkisen sektorin himmeliä ei tarvi puukottaa.

Kun nyt fakta on kerran se että rahat on loppu ja leikkauksia tarvitaan, niin aloitetaan nyt näistä Kevan kaltaisten laitosten johdon palkkioista ja eduista ja ulotetaan se koko organisaatioon. totta helvetissä sekin on kulutuksesta pois mutta ei tasan varmaan niin paljon kun kyykyttämällä jokaista työssäkäyvää ja jumalauta AUTOA liikkumisen tarvitsevaa.

Mulle ois ihan sama jos autoilua kyykytetään jos nyt vaikka Jyväskylässä ois jotkut siedettävät mahdollisuudet kulkea julkisilla. Käytännössä järkevästi ei pääse kuin isoista lähiöistä keskustaan ja valitettavasti kaikki ei voi olla keskustan toimistotaloissa pikkutakkitöissä.

Olen ihan vitun katkera taas. Vittu.
 
Kyllä tämä siis taas koskettaa itseä ihan hyvin jos menee vähennykset puoliin. Se tekee äkkiä 500-600 euroa meidänkin talouteen. Että siinä sitä sitten kulutetaan vähempi. Kun ei saada veronpalautuksia niin joulukaupasta se on pois. Vähemmällä lahjanmäärällä pärjäisi ja kuukauden päästä joulusta huomaa mitään.

Mutta tätä kun tarpeeksi moni tekee niin vaikutukset tietää jokaineen.

Mutta Katainen se vaan hymyilee. Tuleehan meille jumalauta uusi datakeskus. Sehän tän maan pelastaa ja nurkan takanahan on uusi nousukausi tulossa (nurkka voi toki olla kaukana, sitä ei kukaan tiedä) ja sehän sitteen antaa tekohingitystä taas senverran, että tätä julkisen sektorin himmeliä ei tarvi puukottaa.

Kun nyt fakta on kerran se että rahat on loppu ja leikkauksia tarvitaan, niin aloitetaan nyt näistä Kevan kaltaisten laitosten johdon palkkioista ja eduista ja ulotetaan se koko organisaatioon. totta helvetissä sekin on kulutuksesta pois mutta ei tasan varmaan niin paljon kun kyykyttämällä jokaista työssäkäyvää ja jumalauta AUTOA liikkumisen tarvitsevaa.

Mulle ois ihan sama jos autoilua kyykytetään jos nyt vaikka Jyväskylässä ois jotkut siedettävät mahdollisuudet kulkea julkisilla. Käytännössä järkevästi ei pääse kuin isoista lähiöistä keskustaan ja valitettavasti kaikki ei voi olla keskustan toimistotaloissa pikkutakkitöissä.

Olen ihan vitun katkera taas. Vittu.

Mitäs jos leikkausten myötä kokonaiskysyntä dyykkaa niin, että sinunkin työpaikkasi menee alta ja vaimosikin (ilmeisesti olet naimisissa?). Miten sitten suun pannaan?
 
Tuli tällaisia pieniä kaupunkien säästökohteita katsellessa mieleen, että mikä ihmeen tarve on esimerkiksi Tampereen kaupungilla pitää henkilöstökassaa, josta henkilöstö voi ottaa lainaa ja jonka kautta se voi maksaa laskuja? Kun rahat on loppu joka paikasta, niin eikö nämä nyt olisi niitä ensimmäisiä asioita, joissa kannattaisi lyödä lappu luukulle? Voin kyllä kuvitella, että melko montaa yksityisellä sektorilla työskentelevää ärsyttää maksaa veroja siitä, että julkisen puolen työntekijöillä on oma sosialisoitu pankkinsa. Jos minulta kysytään, niin julkisen puolen työntekijät saavat kyllä marssia aivan samalla tavalla lakki kourassa pankkiin kuin valtaosa muistakin ihmisistä, jos haluavat laskujaan maksella tai lainaa ottaa. Tämä nyt vain pienenä esimerkkinä siitä, että kun kaupunki puuhastelee verorahoilla, niin on kyllä selkeästi ollut varaa touhuilla kaikkea tarpeetonta kun virkamiesten omat rahat eivät ole kyseessä.

Tuokin Tampereen kaupungin henkilöstökassa piti jo lopettaa, mutta kaupungin työntekijöiden suuren vastustuksen takia kenelläkään ei enää ollut uskallusta lopettamiseen:
http://www.*************/tampereen_kaupungin_hekilostokassaa_ei_saa_lopettaa (adressit)

"Henkilöstökassan jäsenet ja kaupunki ovat hyötyneet toiminnasta. Työntekijät saavat ilmaiset palvelut ja työnantaja halpaa rahoitusta. "

"Henkilöstö kokee edelleen kassatoiminnan tärkeäksi työsuhde-eduksi. "


Seuraus: Tampereen kaupungin henkilöstökassaa ei lakkauteta [Tampereen kaupunki - Tampere-info -]

Anna mun kaikki kestää, kun palkoissa yksityisen puolen ohittanut julkisen sektorin työntekijä tarvitsee kunnan toimesta vielä pankinkin.
 
Back
Ylös Bottom