Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Ominous]

Ennen kuin lähdetään puhumaan veronkorotuksista ja leikkauksista, niin minusta on tärkeää miettiä sitä, että voidaanko tuottaa nykyiset palvelut paremmin, tehokkaammin ja halvemmalla. Olen varma, että voidaan. Anteeksi nyt koulupoikahuumori, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että meillä on tällä hetkellä liikaa virkamiehiä joiden toimenkuva vastaa tätä:

 

[narrisonford]

Kuka täällä on veron korotuksia vaatinut?

No eikös se argumentti niin ole täällä mennyt, että "jos ei leikata niin on pakko korottaa veroja..."

 

[Jami2003]

No eikös se argumentti niin ole täällä mennyt, että "jos ei leikata niin on pakko korottaa veroja..."

En muista nähneeni yhtään. Velkaantumisesta täällä ollaan oltu huolissaan.

E. Ennen kuin ihan riemusta pomppii tuossa 90 luvun lamasta selviämisessä niin kannattaa selvittää mistä tekijästä se koostui ja laskeskella miltä käppyrät näyttää ilman tuota tekijää. Itse olen ollut jo silloin työ elämässä enkä sitä ihmettä usko toista kertaa näkeväni.

 

[Super5]

Tuo voi olla ansiosidonnaisen nauttijalle aika iso summa mietittäväksi kyllä. Jos sitä duunia ei nopeasti löydykään. Olettaa pitää, että sitä työtä ei ole ihan välittömästi tiedossa (tai meillä ei näitä ongelmia olisi ollenkaan).

Käytännössä tuo olisi siis efektiivisen marginaaliveroasteen nosto, joka on jo nyt suuri työllistymisen este.

Ja kun sitä duunia ei nopeasti löydy, ei töihin kannata enää mennä, kun pitäisi 10 pinnaa rahoista maksaa takaisin.

 

[narrisonford]

En muista nähneeni yhtään. Velkaantumisesta täällä ollaan oltu huolissaan.

E. Ennen kuin ihan riemusta pomppii tuossa 90 luvun lamasta selviämisessä niin kannattaa selvittää mistä tekijästä se koostui ja laskeskella miltä käppyrät näyttää ilman tuota tekijää. Itse olen ollut jo silloin työ elämässä enkä sitä ihmettä usko toista kertaa näkeväni.

Ketjun eka postaus:

Hallitus ei löytänyt yksimielisyyttä säästöistä | Yle Uutiset | yle.fi

Niin, miten?

Kokoomus tuntuu nyt olevan ainut puolue, jolla on jotenkin mopo hankassa. Eli säästöjä tarvitaan nyt ja heti. Demarit lienee kerää äänestäjiä kun en mä nyt usko että edes Urpilainen voi olla noin pää perseessä?

Luulisi sitä jo ihan jokaisen kaduntallaajan tajuavan, että menoja on leikattava NYT ja verojakin on pakko korottaa NYT ja sitä veronkorotusta lienee pakko tehdä ihan joka rintamalla.

Itse olen sitä mieltä että ALV olisi paras tapa korottaa veroja. Sen voisi ruuan ja polttoaineen osalta jättää tekemättä ja tätä kompensoida nostamalla kulutushyödykkeiden verotusta, siis esim. elektroniikan jota nyt ei kovin laajasti ole aivan pakko jatkuvasti ostaa, eli se ei rankaisisi pienituloisi yhtään sen enempää kuin ketää muutakaan.

Nyt mielipiteitä tänne, vai ollaanko tässä pää perseessä kunnes joku muu pakottaa meidän pistämään taloutemme kuriin?

Ja siitä kun lukee eteenpäin muita kommentteja niin selväksi käy että budjettia ollaan tasapainottamassa noiden kahden keinon turvin.

 

[Timba79]

No eikös se argumentti niin ole täällä mennyt, että "jos ei leikata niin on pakko korottaa veroja..."

No ei menny vaan pakko leikata menoja.

Tää menee taas tähän keittiöbudjettiin, mutta jos ei tulot riitä niin on pakko lisätä menoja. Kun ei ihan joka jannu voi työantajalle mennä sanomaan että sorry mutta nyt nousi liksa kun ei tää nykynen riitä menoihin. Voi toki yrittää,mutta todennäköisesti sut ja mut nauretaan ulos siitä neuvottelusta.

Rahaa vaan meneen ihan perkeleesti enempi mitä sitä tulee ja ainakaan minä en näe missään esitetyissä toimissa mitään mikä tämän menon muuttaisi.

 

[Dawid]

Kuinkahan monta virkamiestä Suomestakin löytyy, jotka ovat samassa tilanteessa kuin tämän linkin saksalainen kollegansa. Varsinkin kunnissa, joissa on näitä viiden vuoden irtisanomissuojia ja sen vuoksi päällekkäisiä virkoja.

Virkamies tunnusti: En tehnyt töitä 14 vuoteen | Taloussanomat

 

[Dawid]

Tässä on Timo Isosaaren blogin kirjoitus. Tätä tekstiä lukiessa ja pureskellessa tulee kyllä sellainen tunne että tarttis tehdä jotain.

Lainauksia tekstistä:

"Jotta olisimme kuuliaisia valvontakoneiston osia, on lainsäädännöllä varmistettava, että itsenäinen toimeliaisuus omaan ruokaan ja asumiseen liittyen tehdään kannattamattomaksi tai luvanvaraiseksi. Siksi meillä on maataloustukijärjestelmä ja rakentamismääräykset. Elintarviketurvallisuus tai heikkotasoisen rakentamisen estäminen ovat tässä vain järjestelmän tarvitsemia verukkeita. Eihän kukaan rakenna itselleen ehdoin tahdoin sutta ja sekundaa tai myrkytä itseään haitallisilla kasveilla tai huonolla hygienialla. Harvoin naapuriakaan."

"Koko yksityissektorin toimeliaisuuden tuotosta siirretään toimialasta riippuen 70-85 % yhteiskunnallisesti tärkeinä pidettyjen organisaatioiden haltuun viimeistään 2 kuukauden kuluessa tuoton syntymisestä. Valtiolle tilitetään suoraan ansio- ja arvonlisäverot, vakuutusyhtiöille eläke- ja muut pakolliset maksut, sekä finanssisektorille sen vaatimat korot. Lisäksi on lukematon joukko erilaisia energia- ja haittaveroja, joita syntyy asumisen, työmatkojen ja vapaa-ajan puitteissa. Vastineeksi saamme noudatettavia sääntöjä ja meidän on pyydettävä kirjallinen lupa, jos haluamme käyttää haltuumme jääneitä varoja isompiin hankkeisiin."

"Järjestelmän edustajat kokoontuivat Heurekaan ja tulivat sieltä ulos yhtä epätietoisina kuin olivat mennessään. Miten järjestelmän etuoikeuksista eniten nauttineet näkisivätkään oman luomuksensa ja sen vikojen lävitse?"

Niinpä.

Suomi on todellakin hyvinvointivaltio ? iitimo

 

[Jami2003]

Ketjun eka postaus:


Ja siitä kun lukee eteenpäin muita kommentteja niin selväksi käy että budjettia ollaan tasapainottamassa noiden kahden keinon turvin.

Ok. Kolmanneksi keinoksi jää velan otto, eli sitä vaan lisää ja eletään kuten ennenkin?

No näillä haista paska budjeteilla ei mihinkään päästä joten munkin puolesta voidaan alkaa ottamaan kunnolla velkaa. Kunhan nyt ei byrokratiaa lisäisi vaan käyttäisivät rahat investointeihin ja elvyttämiseen vaikka niinkään ei tule käymään. Rakentaisi edes sairaaloita ja kouluja mutta sekään ei tapahdu..

Se kiinnostaa että nyt kun velkaannutaan lisää niin joko tämä on sitä keynesiläistä talous politiikkaa vai velkaannutaanko me liian vähän tai väärin?

 

[narrisonford]

Ok. Kolmanneksi keinoksi jää velan otto, eli sitä vaan lisää ja eletään kuten ennenkin?

No näillä haista paska budjeteilla ei mihinkään päästä joten munkin puolesta voidaan alkaa ottamaan kunnolla velkaa. Kunhan nyt ei byrokratiaa lisäisi vaan käyttäisivät rahat investointeihin ja elvyttämiseen vaikka niinkään ei tule käymään. Rakentaisi edes sairaaloita ja kouluja mutta sekään ei tapahdu..

Se kiinnostaa että nyt kun velkaannutaan lisää niin joko tämä on sitä keynesiläistä talous politiikkaa vai velkaannutaanko me liian vähän tai väärin?

Niin pitäisi nimenomaan tehdä. Alijäämiä (eli mainitsemaasi vääränlaista velkaantumista) syntyy ihan sillä ettei valtio tee mitään, kun yksityinen kysyntä ja vientikysyntä hiipuvat. Ihmiset joutuvat työttömiksi sekä vientialoilta että (yksityisestä) kotimarkkinakysynnästä riippuvaisilta aloilta. Tämän seurauksena sosiaalimenot kasvavat esim. työttömyyskorvauksien muodossa (menopuoli) ja vastaavasti tulot vähenevät, koska ihmiset eivät ole enää töissä eikä heillä ole verotettavia ansiotuloja. Tämän huomioi esimerkiksi Tilastokeskus:

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna (2012) neljättä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 7,3 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 6,4 miljardia euroa. Alijäämää lisäsi se, että maksetut tulonsiirrot kasvoivat enemmän kuin verotulot.

Lisäksi kannattaa huomata, että tuo kotitalouksien säästämisaste muuttui plus-merkkiseksi:

Kotitalouksien kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli ennakkotiedoista poiketen positiivinen. Kotitalouksien rahoitusasema jäi 4,1 miljardia euroa alijäämäiseksi.

Oman käsitykseni mukaan rakennusala on tällä hetkellä yksi pahiten kärsiviä aloja. Voisi ajatella että mainitsemasi sairaaloiden ja koulujen korjaaminen ja rakentaminen olisi yksi tällainen järkevä julkinen investointikohde.

Syvässä rahataloudellisessa kriisissä mahdollisuudet elvyttää taloutta korkopolitiikalla ovat varsin vähäiset. Koska rahapolitiikalla ei pystytä luomaan yhtään varsinaista tulovirtaa talouteen, sen mahdollisuudet elvyttää kokonaiskysyntää ovat heikot. Myöskään julkisen sektorin alijäämät eivät sinällään ole elvyttäviä, vaikka ne parantavatkin yksityisten toimijoiden, kuten yritysten ja kotitalouksien, varallisuusasemaa. Jos yksityisen sektorin rahamääräinen säästämistavoite ei tulovirtojen vähäisyyden vuoksi kuitenkaan toteudu, alijäämät eivät lisää kotitalouksien ja yritysten talousluottamusta eivätkä kannusta yksityistä sektoria investoimaan ja kuluttamaan.

Elvyttävä talouspolitiikka edellyttääkin julkisten alijäämien lisäksi julkisen kulutuksen ja investointien merkittävää kasvattamista. Vain tällä tavalla julkinen sektori voi vastata talouden kasvaneisiin säästämistavoitteisiin ja nostaa kokonaiskysynnän talouden elpymisen edellyttämälle tasolle. Elvyttävä talouspolitiikka koostuu

1) julkisen kulutuksen ja investointien harkinnanvaraisesta lisäyksestä siten, että julkisen sektorin nimellisen ja reaalisen kysynnän kasvu kiihtyy yksityisen kysynnän ja vientikysynnän kasvun hidastuessa

2) julkisen talouden alijäämien harkinnanvaraisesta säätelystä siten, että julkiset alijäämät vastaavat yksityisen sektorin säästämistavoitetta

Kuten todettua, ainakin kotitaloudet ovat selkeästi alkaneet säästämään, joten julkista kysyntää pitäisi lisätä, jotta kotitaloudet pääsisivät säästämistavoitteeseensa ja alkaisivat jälleen kuluttaa ja investoida.

Nyt onkin aika siirtyä pehmoisista puheista koviin tekoihin ja käynnistää todenteolla raju elvytys. Tavoitteeksi voidaan ottaa, että vuonna 2014 julkinen kulutus ja investoinnit kasvavat nimellisesti 8 ja reaalisesti 3 prosenttia. Julkisten investointien ja kulutuksen kasvua tulisi kiihdyttää tällä hetkellä alijäämistä välittämättä. Se vasta olisikin rajua.

Raju elvytys | Raha ja talous

 

[Jami2003]

Ok. Tuosta olemme samaa mieltä. Mutta nyt otettiin syömä velkaa joku 8 miljardia josta pari hassua sataa miljoonaa käytetään elvyttämiseen. Eikö kannattaisi samalla tehdä rakenne uudistuksia niin että mielellään koko uusi velka voitaisiin käyttää elvyttämiseen?

 

[Timba79]

Ok. Tuosta olemme samaa mieltä. Mutta nyt otettiin syömä velkaa joku 8 miljardia josta pari hassua sataa miljoonaa käytetään elvyttämiseen. Eikö kannattaisi samalla tehdä rakenne uudistuksia niin että mielellään koko uusi velka voitaisiin käyttää elvyttämiseen?

Ei pysty, ei sitten millään kun sillä voi suututtaa äänestäjiä. Perseennuolenta ja isojen asioiden lupailu ja etenkin lupailu jakaa rahaa sinne ja tänne on paljon tärkeämpää.

Minä edelleen väitän että jos nyt esim. Kokoomuksella ois pokkaa ottaa riski ja oikeasti ajaa järkevät rakenneuudistukset läpi niin se olisi pitkässä juoksussa voittaja. Kokoomuksesta siihen ei ole, Kepusta ehkä voisi olla mutta sillä ei ole päätäntävaltaa. Vielä. Mutta tässä odotellessa pää on yhä syvemmällä perseessä.

 

[narrisonford]

Ok. Tuosta olemme samaa mieltä. Mutta nyt otettiin syömä velkaa joku 8 miljardia josta pari hassua sataa miljoonaa käytetään elvyttämiseen. Eikö kannattaisi samalla tehdä rakenne uudistuksia niin että mielellään koko uusi velka voitaisiin käyttää elvyttämiseen?

Tätäkin oli tuolla blogissa käsitelty kattavasti:

On hämmästyttävää, että talouspoliittisessa keskustelussa kuvitellaan kuvatunkaltaisten rakenteellisten uudistusten parantavan työllisyystilannetta. Parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset saattavat ainoastaan mahdollistaa sen, että hyvissä kysyntäolosuhteissa aiempaa useampi suomalainen tekee työtä. Eläkeiän pidentäminen tai erilaisten tukien leikkaukset eivät kuitenkaan sinällään luo yhtään uutta työpaikkaa. Pelkkä potentiaalisen työvoiman kasvattaminen ei ratkaise Suomen talouden ongelmia. Uskottava talouspoliittinen ratkaisu edellyttää ennen kaikkea näkemystä siitä, miten potentiaalinen työvoima saadaan työllistettyä.

No nythän saatiin aikaiseksi tuo maltillinen palkkaratkaisu.

Jotkut rakenteelliset uudistukset voivat olla mielekkäitä, jos niiden tehtävä ymmärretään oikein. Jos esimerkiksi palkkojen kasvuvauhti saadaan pidettyä maltillisena, luo tämä mahdollisuuden jopa täystyöllisyyden saavuttamiseen ilman inflaation kiihtymistä. Tässäkin tapauksessa toteutunut työttömyysaste riippuisi kuitenkin kokonaiskysynnän kehityksestä. Maltillinen palkkakehitys loisi ainoastaan tilaa mittavalle kysyntästimulaatiolle. Ilman kysyntäkomponenttia äärimmäinenkin palkkamaltti jäisi kuitenkin merkityksettömäksi. Sama pätee myös eläkeiän korottamiseen: vaikka yhä suurempi osa väestöstä siirrettäisiin työvoiman piiriin, ei heille löydy työpaikkoja ilman kokonaiskysynnän kasvua.

On ymmärrettävää, että nykyisissä institutionaalisissa olosuhteissa Suomessa haluttaisiin lisätä tehdyn työn määrää. Uudet työpaikat eivät kuitenkaan synny eläkeikää korottamalla tai reaalipalkkoja leikkaamalla. Uudet työpaikat syntyvät, kun kokonaiskysyntä ja yritysten tulevaisuuden odotukset elpyvät. Erittäin maltillinen palkkapolitiikka ja jotkut työvoiman määrään lisäävästi vaikuttavat toimenpiteet voivat olla järkeviä, jos niiden rooli ymmärretään oikein. Ne ovat tukitoimia, joilla kokonaiskysynnän stimuloimiselle raivataan lisää tilaa.

Jos valtio on valmis investoimaan ja kuluttamaan rajusti niin ei se summa mikä sinne talouteen työnnetään tule kasvattamaan Suomen valtionvelan määrää vastaavalla summalla. Esimerkiksi noiden sairaaloiden ja koulujen rakentamisesta saavat rakennustyöntekijät, kirvesmiehet, kuorma-autonkuljettajat, maalarit, hitsaajat, sekatyöntekijät, LVI-asentajat, työnjohtajat, muurarit, vartijat, rakennusinsinöörit sun muut työttömyydestä kärsivät töitä, tätä kautta ansiotuloja, ansiotulot kohdistuvat (toivottavasti suurelta osin) kotimarkkinakysyntään joka parantaa yritysten ja kotitalouksien luottamusta joka lisää kulutusta ja investointihalukkuutta. Valtio saa tulopuolelleen tästä kaikesta veroja ansiotuloista, ALV:in kautta jne.

Niin, ja saatiin tietysti myös se mitä alunperinkin haluttiin eli esimerkiksi se lastensairaala rakennettua ja homekoulut korjattua.

Voitte vastaavasti kertoa minkä prosessin kautta ne leikkaukset (ja veronkorotukset) toimivat ja parantavat talous- ja työllisyystilannetta? Itse en ole oikein kuullut muuta perustelua kuin että "nyt on rahat loppu."

 

[Timba79]

No edelleen on se ongelma että todella pieni osa näistä velkarahoista käytetään näiden koulujen ja sairaaloiden rakentamiseen. Pitäisi siis olla pokeria ottaa sitä velkaa reilummin ja pistää investoinnit käyntiin samalla kun purkaa tätä julkisen sektorin isoa kuluerää eli siis ihan suomeksi sanottuna vähentää väkeä. Vaikka sitten edes eläköitymisen kautta mutta selkeästi päätöksellä että kustannustaso on painettava laskuun.

Tosin minä en keksi miten joku metropolihallinto voi tehdä muutakuin lisätä kuluja ja byrokratiaa?

 

[ibnz]

Tärkeintä on pätkiä julkinen sektori, siis. Jos siitä on taloudellista hyötyä, niin kiva bonus, mutta tärkeintä etteivät ne virkamiehet lorvi siellä. Näin ymmärrän tämän ketjun talouspoliittisen annin.

Tässä viimeisimmässäkin ehdotuksessa (^tuossa) voi käydä niin, että a) julkiset leikkaukset < investoinnit, jolloin talouden nettoelvytys on tuo erotus leikkaukset - investoinnit. B) nettovaikutus on nolla ja c) leikkaukset > investoinnit, jolloin elvytystä ei tapahdu. Vain kohdassa a) voidaan toivoa mitään positiivista tapahtuvan taloudessa, sillä vaikka työttömyys nousee (väki pihalle), voi jossain kysyntä nousta ja yksityinen sektori marginaalisesti lisätä työllistämistä. Tämä voi olla kuitenkin toiveajattelua, sillä tuo leikkaus on kertaluontoinen sokki ja voidaan ajatella, että leikkauksen jälkeen alavire jatkuu. Etenkin, jos on leikattu paljon alueilta, joiden työmarkkinat ovat jo valmiiksi depiksessä (melkein koko Suomi). Tällöin varsinkin asuntojen omistajat ovat aika nuivia muuttamaan epävarman duunin perässä...

Kohta b) ei auta mitään ainakaan lähitulevaisuudessa ("dynaamiset vaikutukset") ja kohta c) pahentaa tilannetta, sillä työttömyyden kasvu vähentää kysyntää taloudessa ja yritykset tiettävästi ovat haluttomia palkkaamaan jos ennustavat, että heidän tuotteitaan ei tulevaisuudessa osteta ainakaan enempää. Niin - ei se duunipaikka ole siellä odottamassa automaattisesti.

 

[Jami2003]

Ongelma on siinä että julkinen sektori estää tällä hetkellä yksityisen kasvamista valtavalla byrokratialla. Saatte pumpata julkiseen sektoriin niin paljon rahaa kuin huvittaa mutta ennen kuin rankkaa yksinkertaistusta ei tehdä byrokratiasta ei yksityinen sektori lähde vetämään ellei sitten uusi nokia satu syntymään.

Jännä että sillä puolella pöytää ei nähdä kuinka massiivinen byrokratia kuihduttaa yksityisen sektorin. No ei nähdä kun kokemukset ovat ilmeisesti vain julkiselta puolelta.

 

[ibnz]

Ja se musertava byrokratia kävi ylivoimaiseksi juuri samaan aikaan, kuin muualla maailmassakin - siinä 2009 korvilla.
Onhan noita älyttömyyksiä näkynyt pikkujuttuina Iltalehdissä, mutta onko se systeemi ihan niin huono sitten? Suomen byrokratia on kuitenkin aika iisiä ja nopeaa, verrattuna useimpiin muihin länsimaihin. Ranking of economies - Doing Business - World Bank Group listaa yksityisen sektorin kokemia hankaluuksia ja indeksoi ja pistää maat järjestykseen. Suomihan on siellä viimeisenä? Ei, vaan 11. ja hyvässä seurassa.

Mikä on se mekanismi sitten, joka täällä kukistaa tuotannon?

 

[Jami2003]

J
Mikä on se mekanismi sitten, joka täällä kukistaa tuotannon?

En mä mistään tuotannosta ole puhunut vaan yksityissektorista. Perusta firma vaikka elintarvike alalle ja palkkaa sinne työntekijä niin kyllä se sulle selviää.

 

[Dawid]

En mä mistään tuotannosta ole puhunut vaan yksityissektorista. Perusta firma vaikka elintarvike alalle ja palkkaa sinne työntekijä niin kyllä se sulle selviää.

Tässä on Jami2003 heittämään kommentiin kyllä hyvä esimerkki.

Entinen K-kauppias tunnustaa "rikoksiaan". Hän mm. myi puolitettuja kaaleja, antoi päiväysvanhoja tuotteita työttömille, myi olutta ennen aamuyhdeksää ja laitonta lihaa. Lisäksi hän kauppasi muikkuja väärällä tavalla koska kalastajalla ei ollut kylmäsäilytystiloja vaan pakkasi ne veneessään jäihin ja toi suoraan kauppaan myyntiin.

Tehdessään näitä aivan maalaisjärjellä ajateltuna fiksuja asioita tuli rikkoneeksi useita lakeja. Siinä sitä byrokraattien luomaa kuristusotetta suomalaiselle yrittäjälle.

Asiaa päivittäistavarakaupasta: Evira, olen tehnyt syntiä

 

[D.Yates]

Olisiko tuossa 90-luvun kriisissä enää voitu tehdä mitään harkkinanvaraisia asioita enemmän väärin?

En ole varma mihin tällä viittaat, mutta jos puhe oli leikkauksista niin veikkaan että ei ollut juuri vaihtoehtoja. Olen satavarma että mitään ei olisi leikattu, jos vaan olisi saatu rahaa maailmalta. Siellähän se Viinanen maailmaa reissasi lakki kourassa kyselemässä. Ehkä ne ei olleet kuulleet että suvereenia suomen markkaa olisi voitu painaa vaan huoletta lisää?

"Valtion ja kuntien menoja leikattiin voimakkaasti, jotta valtion maksuvalmius olisi voitu taata. " Suomen 1990-luvun alun lama ? Wikipedia

Entä mahtaako kansa tietää, että sosiaalipuolen suurimmat menoerät ovat vanhukset (37 % menoista vuonna 2012), sairaat (24 %) ja toimintarajoitteiset (11 %)? Työttömien osuus kuluista on 7 %, muun sosiaaliturvan 2,5 % ja asumisen 1,7 %. Korjataanko maan talous työttömien seitsemän prosentin osuuden muuttamisella vastikkeelliseksi? Eikö saataisi paljon enemmän säästöjä jos kaikki vanhukset, sairaat ja toimintarajoitteiset laitettaisiin pakkotöihin?

Nyt ollaan sitten viimein niiden isojen menoerien äärellä. Hyviä ideoita miten vanhusmenoja pienennetään nyt kun niiden määrä räjähtää käsiin, vai hoituuko tuo ihan terveydenhuoltoa heikentämällä? Joku tahvohan tosin esitti vähimmäishoitajamääriä vanhustenhoitoon ja muuta älytöntä.