Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Nämä kolmen nimimerkin suosittelemat "elvytystoimet" alkavat kuulostaa järkeviltä korvissani. Toisaalta en tiedä onko tämä lopun alkua, sillä eikös tuollaiset yleensä ole vasemmistolaisten heiniä. Ja kovasti haluaisin karsia julkista sektoria tulevaisuudessa ja verot pitää maltillisina. Vaihtoehtoihin on hyvä suhtautua avoimesti.
 
S-kolmonen sanoi:
Täälläkin foorumin leikkauslistojen tekijöillä ei uppoa rahavirtojen leikkaamisen rooli talouden kysynnän supistajana, mikä vaikuttaa toteutuviin budjetteihin. Jos otat sen miljardin pois seuraavan vuoden budjetin menoista, niin se ole heti saman suuruinen siirto viivan toiselle puolelle.
Click to expand...

Aivan. Valtion bujdetin ylijäämäisyys tai alijäämäisyys on suurilta osin ei-harkkinavarainen asia.

2rp8ug8.png


Valtion budjettia laadittaessa tulisikin kiinnittää huomiota siihen, että julkinen sektori pitää investoinneillaan kokonaistulojen ja rahavirtojen määrän tasolla, joka takaa talouden reaalisten resurssien täysimääräisen käytön. Kuten John Maynard Keynes Yleisessä teoriassaan esitti, eivät yksityiset investoinnit yksinään takaa koskaan täystyöllisyyttä ja niiden heilahtelu aiheuttaa talouteen kroonista epävakautta. Siksi valtion on huolehdittava investointien riittävyydestä kokonaiskysyntää säätelemällä, ei ainoastaan laskusuhdanteessa vaan myös parempina taloudellisina aikoina.

Keynesin mukaan valtion budjetti pitääkin huolen itsestään, jos talouden työllisyydestä ja riittävästä tulotasosta pidetään huolta. Jos nimellinen talouskasvu on tasaista, onnistuu valtaosa yksityisistä investointiprojekteista, vaikka yritykset ja kotitaloudet velkaantuisivatkin nettomääräisesti. Kuten sektoritaseet osoittavat, on tämä edellytys valtion ja julkisen sektorin ylijäämille. Toisin sanoen oikeanlaisella ja oikein kohdennetulla alijäämäisellä budjetoinnilla valtio ja julkinen sektori voivat saavuttaa ylijäämäisen rahoitustaseen vuoden lopussa, kun yksityisen sektorin investointi- ja kulutushalukkuus säilyvät korkeana.

Erityisesti syvissä taantumissa, jolloin epävarmuus rajoittaa oleellisesti yksityisiä investointeja ja kulutusta, jokaisella valtion talouteen synnyttämällä nettomääräisellä rahavirralla on merkitystä luottamuksen palauttamisessa. Tästä näkökulmasta ei olekaan yllättävää, että vuosina 2010 ja 2011 valtion alijäämät muodostuivat budjetoitua pienemmiksi.

Vaikka aiemmin Suomen talouskasvua vauhdittaneen viennin kasvu pysähtyi, kasvoivat sekä yksityiset investoinnit että kotimainen kulutus selvästi vuosina 2010 ja 2011 kääntäen talouden kokonaistuotannon kasvuun. Automaattiset vakauttajat sekä päätösperäiset elvyttävät investoinnit ja niiden myötä muodostuneet yksityisen sektorin rahavarallisuusasemaa parantaneet julkiset alijäämät palauttivat yritysten ja kotitalouksien luottamuksen talouteen ja pitkäkestoiselta taantumalta vältyttiin. Työllisyyden parantumisen seurauksena myös valtion verotulot kääntyivät kasvuun, minkä seurauksena talousarvion alijäämät alitettiin selvästi.

Tarinan opetus on yksinkertainen. Jos valtion velkaantuminen huolestuttaa, ei budjettitasapainoon pyrkiminen ole oikea toimintamalli. Budjetti tulisi ymmärtää valtion kulutus- ja investointisuunnitelmana, jonka avulla pyritään saavuttamaan taloudessa mahdollisimman korkean työllisyysasteen takaava rahavirtojen määrä. Kun julkinen kulutus ja investoinnit tukevat yksityistä investointi- ja kulutushalukkuutta synnyttäen yksityisiä rahavirtoja, voi valtion tilinpäätös muodostua ylijäämäiseksi alijäämäisestä talousarviosta huolimatta verotulojen kääntyessä kasvuun ja sosiaalimenojen vähentyessä.
Click to expand...

Asiaa on käyty läpi esimerkiksi näissä kahdessa:
Valtion budjetoinnin salat | Raha ja talous
Government Budget Deficits are Largely Nondiscretionary: the Case of the Great Recession of 2007 | New Economic Perspectives
 
pååtta sanoi:
Jokaisessa yhteiskunnassa on vapaamatkustajia, näin on aina ollut ja näin on aina tuleva olemaan. Suurin osa työttömistä haluaa tehdä töitä ja ne jotka eivät missään nimessä halua ovat vähemmän haitallisia kotisohvalla huumeita vetämässä kuin töissä muita häiritsemässä.

Työvoimapula on pitkälti seurausta työnvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta. Sen suhteen voisikin tehdä rakennemuutoksia miten koulutus saadaan paremmin vastaamaan työelämän tarvetta.

Sosiaaliturva on muutakin kuin työttömät. En jaksa kaivaa virallista lähdettä, niin otan blogin tiedot annettuna, voit korjata jos näissä on mielestäsi virhe:

Sota köyhiä vastaan | Uuninpankkopoika Saku Timonen
Click to expand...
En usko, että siinä on virhettä. Kuitenkin kuten varmaan huomasit, niin kirjoitin yleisesti sosiaalietuuksista. Työttömyyskorvaus oli vain yksi esimerkki. Kaikista etuuksista ei voida vastikkeellisia tehdä, osasta voidaan. Tämä on myös arvokysymys. Minusta on oikein, että ihmiset maksavat itse niistä palveluista, joita kuluttavat. Ainakin niin pitkälle kuin se on mahdollista. Äärimmilleen vietynä se olisi ihmisten velkaannuttamista, jopa oman onnensa nojaan jättämistä, mutta sellaisesta ei kuitenkaan nyt ole kyse. Näissä keskusteluissa on aina vähän se ikävä puoli, että kun joku keksii jonkin idean, niin sitten ruvetaan kaivelemaan noita lukuja ja sitten huudetaan, että luuletko, että tuolla kaikki maan ongelmat ratkeavat. Tuskin kukaan luulee, että yhdestä erästä säästämällä saadaan kestävyysvaje kurottua umpeen. Pienistä puroista kasvaa kuitenkin iso meri. Tässä tapauksessa puron koko taitaa kuitenkin olla kohtalaisen hyvä. Sen linkkaamaani budjettikatsauksen mukaan sosiaaliturvan osuus on 43 miljardia Suomen valtion budjetista. Jos tuo 7 % viittaa samaan lukuun, niin silloin työttömyysturvaan menee 3 miljardia. Jos siitä tuo ehdottamani kymmenen prosenttia perittäisiin verojen kautta jollain aikataululla takaisin, niin säästö olisi 300 miljoonan euron luokkaa. Onko se kohtuuton ajatus, että ihminen maksaisi maksukyvyn parannuttua kymmenen prosenttia takaisin omasta elättämisestään?
 
Ominous sanoi:
[...] Onko se kohtuuton ajatus, että ihminen maksaisi maksukyvyn parannuttua kymmenen prosenttia takaisin omasta elättämisestään?
Click to expand...

Tuo voi olla ansiosidonnaisen nauttijalle aika iso summa mietittäväksi kyllä. Jos sitä duunia ei nopeasti löydykään. Olettaa pitää, että sitä työtä ei ole ihan välittömästi tiedossa (tai meillä ei näitä ongelmia olisi ollenkaan).

Käytännössä tuo olisi siis efektiivisen marginaaliveroasteen nosto, joka on jo nyt suuri työllistymisen este.
 
ibnz sanoi:
Tuo voi olla ansiosidonnaisen nauttijalle aika iso summa mietittäväksi kyllä. Jos sitä duunia ei nopeasti löydykään. Olettaa pitää, että sitä työtä ei ole ihan välittömästi tiedossa (tai meillä ei näitä ongelmia olisi ollenkaan).

Käytännössä tuo olisi siis efektiivisen marginaaliveroasteen nosto, joka on jo nyt suuri työllistymisen este.
Click to expand...
Käytännössä se olisi toki juurikin sitä. Itse uskon, että pieni lainaosuus ajaisi monet työttömät tekemään sellaisia töitä, joita markkinoilla on tarjolla, mutta jotka eivät ole erityisen houkuttelevia. On täysin totta, että työmarkkinoilla on pahoja rakenteellisia ongelmia, jotka eivät ratkea kepittämällä työttömiä. On kuitenkin paljon sellaista työtä, johon ei saada tekijöitä, koska tuen nostaminen on mukavampaa. Suomessa ollaan yleisesti ottaen todella lainakammoisia. Opiskelijat tekevät mieluummin hanttihommia kuin nostavat lähes ilmaista opintolainaa. Uskon, että monet työttömät käyttäytyisivät samoin eli mieluummin tehtäisiin siivoojan töitä kuin kerrytettäisiin pientäkään lainaosuutta. Perspektiiviini toki vaikuttaa se, että tunnen muutaman tällaisen henkilön, joka käyttää surutta hyväkseen näitä tukia oman elostelunsa rahoittamiseksi ja tekevät vain "heidän arvolleen sopivaa työtä". Ikävä kyllä näitä ihmisiä tuntuu olevan aika paljon, joiden mielestä sähkö tulee töpselistä ja raha sossusta. Kaipaan yksinkertaisesti tähän yhteiskuntaan enemmän sitä, että ihmiset ottavat enemmän henkilökohtaista vastuuta omasta elämästään.
 
narrisonford sanoi:
Yhdeksi seuraavaksi ongelmaluottojen eräksi Yhdysvalloissa ollaan pidetty nimenomaan opintolainoja.

How The $1.2 Trillion College Debt Crisis Is Crippling Students, Parents And The Economy - Forbes
Click to expand...
Nopeasti luettuna vaikutti olevan ihan hyvä artikkeli. Tärkeä pointti kiteytynee tähän: "'Debt costs you time in savings, pushes back when and whether you can buy a home, start a family, open a small business or access capital,' says Asher." Suomessa opintolainat ovat kuitenkin aivan eri mittakaavassa kuin rapakon toisella puolella. En kannata opintotuesta luopumista, mutta kannatan kyllä sitä, että siitäkin pitäisi osa maksaa takaisin. En välttämättä niinkään fiskaalisista syistä vaan pikemminkin psykologisista. Ihmiset arvostavat enemmän sitä, mistä he maksavat. Ilmaiseksi saatua kohdellaan vähän miten sattuu.
 
Mikä on perintöveron vaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen?

Minua ihmetyttää se, miten monet mukisevatta hyväksyvät esim. ansiotulojen rajun verotuksen. Sitä pidetään ihan hyvänä, jne. Minusta tämä on hullunkurista: "rangaista" työnteosta. Lisäksi ansiotulot ovat monelle pienituloiseen perheeseen syntyneelle ainut tapa nostaa elintasoaan - kun sitä perintöä ei hirveästi ole tulossa. Onko suomalaiset tottuneet kovaan työnverotukseen ja sitten ajatellaan että se on ok? Noin moraalisesti ajateltuna mielestäni perintövero on paljon "hyväksyttävämpi". En tosin tarkoita, että sitä pitäisi välttämättä nostaa, mutta kuitenkin. Enkä tarkoita, että perinnön saannissa olisi sinällään mitään vikaa. Mutta jos näistä kahdesta tulisi valita, arvostan enemmän työntekoa kuin perinnön saantia (ja mielestäni perinnön verottaminen siten on helpommin hyväksyttävissä). Pakkiksen taloustietelijät vastailkeehan. Ja muut jotka tietää.
 
Sft sanoi:
Mikä on perintöveron vaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen?
Click to expand...
Jossain ketjussa aikoinaan väittelin tästä. Minun kantani oli, että minun puolestani koko perinnön voi verottaa yhteiskunnalle. Mitä nyt jotkut sukumökit ja vastaavat voidaan laittaa kiertoon. Olemme kuitenkin aika pitkälle edenneet maatalousyhteiskunnasta, missä maatalot periytyvät vanhimmalle pojalle ja missä sepän pojista tulee sepistä, suutarin pojista suutareita. Kun ihminen kuolee, niin kenelläkään ei ole automaattisesti subjektiivista oikeutta hänen omaisuuteensa. Se on niin sanotusti vapaata riistaa ja silloin olisi mielestäni oikeudenmukaista, että jos jotain rahaa yhteiskunnalle tulee jostain lähteestä ottaa, niin silloin juuri perinnöt ovat reilu lähde yhteisen hyvän rahoittamiseksi. Työnteon verottamista voisi vastavuoroisesti keventää. Joku esitti tähän muistaakseni ihan hyvän vasta-argumentin, siihen taisi liittyä jonkin suuren luokan taloustieteilijän haastattelukin, jossa sanottiin, että monet vanhemmat työskentelevät nimenomaan taatakseen lapsilleen mahdollisimman hyvät oltavat sittenkin, kun heistä aika jättää. Perinnön raju verottaminen tuhoaisi tämän motivaation. Sekin on sinänsä ihan hyvä pointti.
 
Omasta mielestäni perintöveron voisi poistaa kokonaan. Sitä ei maksa todella rikkaat, koska kirjat eivät ole Suomessa. Perintövero jää vain keskiluokalle. Toinen asia on se, että emme oikein voi järkevästi perustella perintöveroa, jos avio-oikeudella voi ansaita 50% toisen omaisuudesta. Lapselle ei saisi antaa perintöä, mutta avioerossa ilman avioehtoa olis pakko antaa 0% verolla 50% omaisuudesta puolisolle? Omaisuusveroja voisi nostaa, kiinteistöveroa esimerkiksi, koska siihen joutuisivat myös rikkaat mukaan, vaikka kirjat eivät ole Suomessa.

Työn verotus on pidemmällä tähtäimellä mielenkiintoinen asia. Automaation korvatessa paljon välttämättömiä töitä olemme siirtymässä turhan työn aikakauteen. Näissä töissä synnynnäinen lahjakkuus on suuressa osassa. Esimerkiksi ulkonäkö vaikuttaa valtavasti työuralla menestymiseen . Ansaittu tulotaso riippuu valtavasti perimästä. Kuinka hyvä mahdollisuus esimerkiksi heikomman perimän omaavalla on suuriin tuloihin? Miten meidän tulisi suhtautua geneettiseen eriarvoisuuteen hyvin alhaisen tuloveron tapuksessa?
 
Ominous sanoi:
Joku esitti tähän muistaakseni ihan hyvän vasta-argumentin, siihen taisi liittyä jonkin suuren luokan taloustieteilijän haastattelukin, jossa sanottiin, että monet vanhemmat työskentelevät nimenomaan taatakseen lapsilleen mahdollisimman hyvät oltavat sittenkin, kun heistä aika jättää. Perinnön raju verottaminen tuhoaisi tämän motivaation. Sekin on sinänsä ihan hyvä pointti.
Click to expand...
Tuotahan monesti käytetään argumenttina perintöveroa vastaan. Toisaalta, kun vanhemmat ovat elossa (ja yleensä ovat pitkään) niin kyllähän lapsi saa nauttia vanhempien paremmasta tulotasosta silloin. On eri asia jos vanhemmat maksavat menot, uudet merkkivaatteet jne. kuin että vanhemmat stressaavat tuloista, se voi näkyä lapsenkin käytöksessä. Lapset on myös monesti valitettavan materialistisia, jolloinka lapsi voi kärsiä kiusaamisesta jne.

Työnverotuksen voi ajatella vähentävän työntekoa - en tiedä kuinka paljon se vaikuttaa. Mielestäni perintöverossa ei ole vikaa niin kauan kun työtä verotetaan rajusti, ja, no edellisessä viestissäni kantani tulikin selväksi.
 
Sft sanoi:
Työnverotuksen voi ajatella vähentävän työntekoa - en tiedä kuinka paljon se vaikuttaa. Mielestäni perintöverossa ei ole vikaa niin kauan kun työtä verotetaan rajusti, ja, no edellisessä viestissäni kantani tulikin selväksi.
Click to expand...
Työn ja yritysten voiton verottamista muistaakseni pidetään yleisesti taloudelle kaikista haitallisimpina veroina. Ainakin Keskuskauppakamarin ex-varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila sanoi vähän aikaa sitten näin A-studion haastattelussa. Kyllä se varmasti näin onkin. Kun katsoo näitä marginaaliveroprosentteja, niin kyllähän se kylmää kyytiä on. Työn vaihtoehtoiskustannus on kuitenkin vapaa-aika. Maksamme tasaisesti veroa ympäri vuoden, mutta jos ajatellaan hypoteettisesti, että työnteko olisi mahdollisuus lopettaa joulukuussa halutessaan kokonaan, niin kyllä siinä varmaan moni miettisi, että kannattaako tuota kuukautta tehdä töitä. Siinä vaiheessa on tehty 11 kuukautta töitä ja jos silloin on tuloja kertynyt vaikkapa 75000e, niin joulukuun tilistä verokarhu veisi lähes 60%. Lähes 7000e bruttopalkasta jäisi käteen alle 3000e. Onko enää vaivan väärti?
 
pååtta sanoi:
En ole itse tosiaan koskaan yliopistossa ollessa istunut kansantaloustieteen luennolla niin onko tosiaan näin kysyntää ylenkatsotaan täysin uusklassisessa taloustieteessä? Liittyykö tämä kenties öljykriisin aikaiseen tilanteeseen missä kovan inflaation aikana oli myös suuri työttömyys?
Click to expand...

En osaa sanoa kaikkien yliopistojen opetuksesta, vaikka jonkun verran olen opetusohjelmaa silmäillyt. Maisteritason opinnoista en myöskään tarkkaan osaa sanoa, mutta kansiksen/taloustieteen peruskurssit ovat materiaaliltaan aika klassikkoihin käsialaa (yksinkertaisuudesta johtuen?). Omien kokemuksien perusteella opetushenkilökunta tuntuu tietävän, että useat mallit eivät toimi käytännössä esimerkiksi kysyntätekijöistä ja hintajäykkyyksistä johtuen, mutta asiat opetaan silti näin. Saattaa johtua siitä, ettei kokonaiskuvaa haluta luoda heti kovin kaoottiseksi. Ongelma ja ihmetys on, että kansan populaariekonomistit tulevat samojen peruskurssilla opetettujen mallien kanssa esittämään näkemyksiä.
 
Jos toi perintövero tosta nousisi kovastikkin niin aivan varmasti kikkailua tulisi siinäkin huomattavasti enemmän.. Muutenkaan ymmärrä miksi ihmiset eivät kikkaile noilla, täysin idioottimaista odottaa kuolemaan asti ja sitten jakaa omaisuus kun sen pystyy suht helposti hoitamaan pikkuhiljaa jälkeläisilleen 0%verolla.
 
Fusioni sanoi:
Oli oikein mielenkiintoinen pätkä, kun ei itsellä ole vielä tuosta ajasta muistikuvia.



Laman kuva: Suurtyöttömyys on valinta | Elävä arkisto |*YLE
Click to expand...

Toi oli kyllä loistava dokkari.

Tuosta ymmärtää hyvin kuinka vähän niillä Sailaksen ja Viinasen leikkauksilla, veronkorotuksilla ynnä muilla oli tekemistä sen kanssa, että Suomi pääsi eroon lamasta. Miten tuo myytti on edes päässyt muodostumaan että ne "pelastivat" Suomen? Ja tuo vahvan markan puolustaminen korkeilla koroilla... voi jeesus. No, sitähän puolustettiin juuri niin pitkään kuin vaan ikinä oli mahdollista. Eli siihen pisteeseen kun Suomen Pankilta loppuivat valuuttavarannot.
"1/4 työpaikoista perustuu vientiin ja 3/4 kotimaiseen kysyntään."

Vientisektorille liian vahva valuuttakurssi ja kaikille liian korkeat korot sekä samaan aikaan julkinen sektori vähentää rahavirtoja taloudessa leikkaamalla ja veroja korottamalla tappaen näen kotimarkkinakysynnän.

Olisiko tuossa 90-luvun kriisissä enää voitu tehdä mitään harkkinanvaraisia asioita enemmän väärin?

x2l1sp.jpg



Kuten Viinanen tuossa dokkarissa sanoo: "Nyt on elintason laskun aika, se on nyt koittanut."

Proffa: "Työttömyys on paitsi sitä, että osalla kansalaisista ei ole työtä vaikka he haluaisivatkin tehdä työtä vaan myös sitä, että meidän kokonaistuotantomme on alhaisempi kuin mihin meillä olisi tuotantovoimia."

aa7xat.jpg


"Tällaista yli 10 % romahdusta ei ole mikään teollisuusmaa nykyaikana kokenut. BKT:n arvellaan olevan yli 100 miljardia markkaa alhaisempi kuin tasaisen kasvun oloissa."

Tälläkin palstalla näytetään olevan suurelta osin täysin haluttomia myöntämään, että noissa leikkauksissa ja veronkorotuksissa ei ollut tuossa taloustilanteessa mitään järkeä.
Päinvastoin, täällähän vaaditaan taas samaa lääkettä...

Ja samoin nuo argumentit siitä, että velkaannutetaan tulevia sukupolvia... Eiköhän se suurempi ongelma tulevien sukupolvien osalta ole se, että kokonaistuotanto jää rajusti alhaisemmaksi myös heidän elinaikanaan kuin mitä se muuten olisi ollut, jos täällä lähdetään leikkamaan ja korottamaan veroja tässä taloustilanteessa.
 
Back
Ylös Bottom