Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Dopey]

Kreikanko tässä pitäisi todistaa, ettei sisäinen devalvaatio toimi? Ei se tietysti enää sitten toimi, kun julkinen sektori on vallannut koko lähes koko BKT:n velkarahalla, ja lainahana menee kertalaakista kiinni.

 

[NHB]

Ai niinkuin Sveitsiin? Mutta Sveitsin keskuspankkihan on päättänyt ettei euro saa nousta tiettyä rajaa ylemmäksi :D

Esimerkiksi Sveitsiin. Tuon mainitsemasi päätöksen jälkeen Frangi on ollut varsin vakaa suhteessa euroon ja dollariin. Sitä ennen sen arvon nousi vuosia vakaasti noihin verrattuna. Tätä nousu kautta edelsi taas pitkä vakaa kausi, jota taasen edelsi arvon nousu. Tuo kaikki kuulostaa silltä, että frangeissa säästöjään pitäviä tuskin vituttaa.

Mitä oikein yrität kertoa esimerkilläsi?

 

[narrisonford]

Kreikanko tässä pitäisi todistaa, ettei sisäinen devalvaatio toimi? Ei se tietysti enää sitten toimi, kun julkinen sektori on vallannut koko lähes koko BKT:n velkarahalla, ja lainahana menee kertalaakista kiinni.

Eli kun sisäinen devalvaatio ei toimi niin kuin valtavirran taloustiede väittää sen toimivan niin vika ei ole sisäisessä devalvaatiossa ja teoriassa vaan siinä että maailma on taas kerran toiminut väärin.

Eihän se lainahana kiinni ole. Ongelmana on vaan se, että välissä on pankit jotka vaativat mahdottomia korkoja.

Kuten nuo kirjoittajat toteavat:

Several lessons from this disastrous interwar experience are directly relevant for today’s Europe. First, nominal wages were sticky downward during the Great Depression (Bernanke and Carey 1996), implying that deflation led to rising real wages, and falling employment and output. Wages were not unusually rigid during this period (Hanes 2000); rather, downward stickiness is a fact of life in modern economies. Figure 1 shows indices of wages and salaries between 2008 and 2012 in Greece, Ireland, Portugal, and Spain, four countries currently trying to achieve nineteenth century style internal devaluations. As can be seen, wages have been steadily rising in Portugal and Spain, despite very high levels of unemployment there. Even in Ireland, a country widely regarded as having unusually flexible labor markets and as having successfully accomplished an “internal devaluation,” there is no sign of wages falling, although they have managed to avoid rising. In all four countries, by contrast, employment levels have been continually falling, although the Irish decline came to an end in the second half of 2012.

The one important eurozone exception to the general conclusion that nominal wages are rigid downwards is Greece, where manufacturing wages declined by more than 10 percent in the three years starting in 2010. The impact of the depression on the fabric of Greek society has been particularly harsh: if this is what it takes to produce nominal wage declines, prudence might suggest alternative adjustment mechanisms, such as rising wages and prices in surplus countries. As in the interwar period, however, eurozone countries running current account surpluses are reluctant to accept temporarily higher inflfl ation rates. Second, deflfl ation during the interwar period was dangerous in other ways. It increased the real value of debts, placing indebted households, businesses, and fifi nancial institutions under pressure (Fisher 1933). It weakened bank balance sheets in the fifi nancial crisis, with knock-on effects for businesses reliant on bank lending. It increased real interest rates and induced households to postpone expensive purchases. Deflfl ation helped deepen the Depression; even if internal devaluation were possible in modern economies, deflfl ation would not be desirable.

Third, large public debts are difficult or impossible to stabilize when deflation is increasing the real value of the debt and slowing economic growth.3 During the interwar period, Britain ran primary budget surpluses of 7 percent of GDP during the 1920s. Despite these efforts, the deflfl ationary low-growth environment meant that the British debt-to-GDP ratio increased substantially over the decade. The IMF’s (2012, p. 112) conclusion is that this episode is “an important reminder of the challenges of pursuing a tight fifi scal and monetary policy mix, especially when the external sector is constrained by a high exchange rate.”

Fourth, as the interwar period wore on, more countries (such as Germany)attempted to adjust based not only on internal devaluation, but also with fiscal austerity. This strategy was costly, since fiscal multipliers were high in the 1930s, given weak economies and interest rates affected by the zero lower bound. Almunia, Bénétrix, Eichengreen, O’Rourke, and Rua (2010) find multipliers well in excess of one in a sample of 27 countries between 1925 and 1939; thus, fiscal austerity policies amplified the Great Depression.

Fifth, countries only started to recover from the Great Depression once they left the gold standard (Eichengreen and Sachs 1985; Campa 1990). Revaluing countries’ gold reserves as they exited made it possible to boost the money supply. In leaving gold, expectations of defl ation were replaced by expectations of inflfl ation (Temin and Wigmore 1990; Romer 1992; della Paolera and Taylor 1999; Eggertsson 2008). There were transitory competitiveness gains for early movers who depreciated first. Countries also tended to do better when they embraced capital controls and used the policy space so liberated, even if their exchange rate remained officially pegged to gold (Obstfeld and Taylor 2004). Regaining monetary independence, one way or another, was the route to recovery.

Sixth, the Depression had calamitous political consequences. Voting for extremism was negatively related to GDP growth during this period, at least in countries that had not been inoculated by a history of democracy stretching back to before World War II (de Bromhead, Eichengreen, and O’Rourke 2013). Ponticelli and Voth (2011) find a strong correlation between fiscal austerity and political chaos (as measured by riots and other disturbances) over the last 100 years or so, and the result is robust when restricted to the interwar sample. It is foolish to ignore the potential political consequences of internationally lopsided and deflationary adjustment strategies. The experience of the 1930s is not only a cautionary tale of the limitations of adjustment strategies based on internal devaluation and fifi scal austerity, but an illustration of the power of monetary policy and of the value of macroeconomic policy flfl exibility. It is a useful reminder that Keynes’ short run is the time frame within which politics occurs, for good or ill.

- - - Updated - - -

Esimerkiksi Sveitsiin. Tuon mainitsemasi päätöksen jälkeen Frangi on ollut varsin vakaa suhteessa euroon ja dollariin. Sitä ennen sen arvon nousi vuosia vakaasti noihin verrattuna. Tätä nousu kautta edelsi taas pitkä vakaa kausi, jota taasen edelsi arvon nousu. Tuo kaikki kuulostaa silltä, että frangeissa säästöjään pitäviä tuskin vituttaa.

Mitä oikein yrität kertoa esimerkilläsi?

Todennäköisesti sitä, että Sveitsin frangin arvo olisi vahvempi ilman törkeää valtiointerventiota Sveitsin keskuspankin toimesta, josta syystä mm. ulkomaiset tuotteet ja palvelut ovat kalliimpia sveitsiläisille kuin ne olisivat ilman törkeää valtiointerventiota.

 

[NHB]

valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble lipsautti, että Kreikka tarvitsee kolmannen tukipaketin.

Nyt kun tämä on sanottu ääneen, niin on tosiaan mielenkiintoista nähdä Kataisen sopiman lainakaton pitävyys. No mitäpä tuolla on väliä, sillä onhan se toinen suomalainen poliitikko, joka on tarpeeksi vahva sanellakseen EU:lle ehdot, sopinut Suomelle niin väkevät takuut lainoille, että Suomi ei yksinkertaisesti voi hävitä penniäkään.

 

[NHB]

Todennäköisesti sitä, että Sveitsin frangin arvo olisi vahvempi ilman törkeää valtiointerventiota Sveitsin keskuspankin toimesta, josta syystä mm. ulkomaiset tuotteet ja palvelut ovat kalliimpia sveitsiläisille kuin ne olisivat ilman törkeää valtiointerventiota.

Mitä sitten? Sveitsiläinen kokee edelleen euromaat edullisina eikä säästöjen arvoa ole syöty. Kyllä minä tuollaiseen valuuttaan mieluimmin säästöni sitoisin kuin johonkin monopolirahaan, jonka ostovoima tipahtaa aina silloin tällöin.

 

[Jami2003]

Eli kun sisäinen devalvaatio ei toimi niin kuin valtavirran taloustiede väittää sen toimivan niin vika ei ole sisäisessä devalvaatiossa ja teoriassa vaan siinä että maailma on taas kerran toiminut väärin.

Ei muuten taida olla ihan ensimmäinen kerta kun maailma ei seuraakkaan talousteoriaa. Ihan on alkanut kiinnostamaan onko tuota Keynesiläistä talousteoriaa kyetty jossain maassa toteuttamaan menestyksekkäästi pitkä ajanjakso.

Teoriat on muuten hyviä mutta kun ihmiset yleensä pilaa ne vääränlaisilla toimillaan

 

[narrisonford]

Mitä sitten? Sveitsiläinen kokee edelleen euromaat edullisina eikä säästöjen arvoa ole syöty. Kyllä minä tuollaiseen valuuttaan mieluimmin säästöni sitoisin kuin johonkin monopolirahaan, jonka ostovoima tipahtaa aina silloin tällöin.

Ja kaikki valtiotko/valuutta-alueet voivat pitää valuuttansa arvon alhaisempana kuin esim. maissa joihin kilpailevat yritykset ovat sijoittautuneet? Sveitsillä taitaa edelleen olla käytössä tuo 1,2 frangia per euro pegi. Voiko EKP ilmoittaa että jatkossa kellutuksen sijaan euron pegi on 1,2 euroa per frangi?

Sveitsi on vapaamatkustaja, koska se ei anna valuuttansa kellua vapaasti.

- - - Updated - - -

Ei muuten taida olla ihan ensimmäinen kerta kun maailma ei seuraakkaan talousteoriaa. Ihan on alkanut kiinnostamaan onko tuota Keynesiläistä talousteoriaa kyetty jossain maassa toteuttamaan menestyksekkäästi pitkä ajanjakso.

Teoriat on muuten hyviä mutta kun ihmiset yleensä pilaa ne vääränlaisilla toimillaan

Rehn-Meidner-malli toimi sellaiset 25 vuotta.

The model is based upon an interaction between Keynesian fiscal economics, real wage growth, active labour market policies and state intervention. The purpose was to create a positive spiral as part of the business cycle, in accordance with Keynesian theory, as the creation of an expansive welfare state and public investment ment to maintain domestic demand over economic cycles ensured security, safety and stability to labour, capital, business and consumers. This, in turn, helped to ensure low inflation, by helping to prevent wage-price spirals and thereby strengthened trade unions in demanding rising real wages in line with productivity growth, which, combined with the effects of the welfare state and social programs, led to increased purchasing power and consumer confidence, resulting in rising general demand and an upwards, self-maintaining cycle which led to high growth rates and full employment, fuelled by progressive taxation and redisitribution of wealth, as that further increased spending power and ensured equality of incomes
...
Meidner and another Swedish economist, Gösta Rehn, were responsible for the Rehn-Meidner model for economic growth as promulgated by the Swedish Social Democratic Party and the blue-collar trade union, the LO. The Rehn-Meidner model was first proposed in 1951, and for over the next 25 years was the basis for the low-inequality, high-tech oriented, rapid-innovation Swedish economy, which also was exposed to international trade and became export oriented.

http://en.wikipedia.org/wiki/Rehn–Meidner_model
http://en.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Meidner

 

[pååtta]

Esimerkiksi Sveitsiin. Tuon mainitsemasi päätöksen jälkeen Frangi on ollut varsin vakaa suhteessa euroon ja dollariin. Sitä ennen sen arvon nousi vuosia vakaasti noihin verrattuna. Tätä nousu kautta edelsi taas pitkä vakaa kausi, jota taasen edelsi arvon nousu. Tuo kaikki kuulostaa silltä, että frangeissa säästöjään pitäviä tuskin vituttaa.

Mitä oikein yrität kertoa esimerkilläsi?

Siis Sveitsi on asettanut keskuspankkinsa toimesta puolustusrajan minkä ympäri se ei anna frangin nousta suhteessa euroon. Sen vuoksi frangin arvo on ollut vakaa. Suomi voisi tehdä omalla valuutallaan saman jos markan arvo alkaisi nousta liikaa. Toki tämä olisi narrisonfordin mainitsemaa vapaamatkustusta, mutta en usko USA:n, Japanin, Kiinan yms valtioiden välittävän ihmeemmin Suomen tekemisistä.

 

[aja_tollah]

Hallitus sopinut, että työtön saa tienata 400€/kk ilman tukien leikkausta. Soinivaara on sanonut, että kaikki tuet mukaan laskettuna tytön saa Helsingissä yli tonnin kaikkia tukia yhteensä. Nyt työtön saisi siis 1500€/kk, mikäli saisi työllistettyä itsensä vaikka 10h/vk? Entä suuria tukia nauttivat työttömät perheet?

Eipä siinä, mutta kuullostaa äkkiseltään aika erikoiselta. Miten tämä voi toimia, jos isoja tunteja raatamalla saa vain marginaalisen edun? Tähän tietysti päälle sosiaalisen asunnon tuotantokin. Eikö nimimerkki JAkob valitellut liian pitkää päivää ja liian suuria tuloja? Tässä voisi olla hyvä kikka vähentää niitä tunteja.

 

[NHB]

Ja kaikki valtiotko/valuutta-alueet voivat pitää valuuttansa arvon alhaisempana kuin esim. kilpailijamaissa? Sveitsillä taitaa edelleen olla käytössä tuo 1,2 frangia per euro pegi. Voiko EKP ilmoittaa että jatkossa kellutuksen sijaan euron pegi on 1,2 euroa per frangi?

Sveitsi on vapaamatkustaja, koska se ei anna valuuttansa kellua vapaasti.

Vähän heikkoa alkaa nillittämään tuosta, kun vaihtoehtona on se pååttan valuutan arvon alennus. Eli pitäisitkö mieluimmin säästösi valuutassa, jonka arvo on vakaa vai laskeva?

Järjestelmän pitää tarjota mun mielestä vakautta. Tässä Sveitsin valinnassa on kyse juuri siitä. Minkä siinä tekee, kun ympäröivä talousalue hölmöilee. Jos se kurssimuutos, minkä frangi muulle euroopalle on antanut sitten 90-luvun alun, ei vieläkään riitä, niin mikä riittäisi?

Ymmärtääkseni myös euroa yllä pidettäessä tehdään vaihtokursseihin vaikuttavia päätöksiä ja koko euro synnytettiin sitomalla siihen lukuisia valuuttoja kiinteillä kursseilla. Sinä myös tunnut antavan paljon huomiota sille, kuinka saksalaisen taskusta löytyvän euron arvo on liian alhainen kuin muiden taskuissa oleviin euroihin. Mutta joo, unohdetaan tuo ja toistellaan vain, kuinka Sveitsi on maana perseestä ja sveitsiläiset ovat pelkkiä mulkkuja joka ikinen. Unohtamatta tietenkään sitä, että jokainen sveitsiläinen saa elantonsa natsien kullasta ja veritimanteista.

 

[Cooper]

Itse pidan tuosta palkkauudistuksesta. Hyva varsinkin henkiloille jotka eivat sairauden tms. takia kykene tayspaivatyohon, mutta voisivat kuitenkin tehda joitain tunteja viikossa. Nykyisinhan tammoiset henkilot pakotetaan olemaan kotona.

 

[aja_tollah]

Itse pidan tuosta palkkauudistuksesta. Hyva varsinkin henkiloille jotka eivat sairauden tms. takia kykene tayspaivatyohon, mutta voisivat kuitenkin tehda joitain tunteja viikossa. Nykyisinhan tammoiset henkilot pakotetaan olemaan kotona.

Onhan siinä hyviä puolia juuri nuo mainitsemasi asiat. Mutta miten tuo käytännössä toimii? Jos 10h työviikolla saa Helsingissä 1500 neton/kk, niin miten tämä kilpailee esim. nuorten keskuudessa opiskelun ja työn teon suhteen? Työn ja opiskelun statusvaikutushan alkaa olemaan muutenkin aika nollissa. Ei ainakaan hammasta purren kannata valmistua insinööriksi epävarmalle vientialalle.Tämän uudistuksen yhteydessä oltaisiin voitu leikata tukia samanaikaisesti, mutta tuskinpa näin tullaan tekemään.

Rakenneuudistusten aikana olis ollut hyvä sauma alkaa purkamaan kunnolla nro 1 nuorten miesten syrjäyttäjää, asevelvollisuutta. Asevelvollisuus viivästyttää ja sotkee opintojen alkua todella pahasti.

 

[Cooper]

Ma en vaan jaa tuota nakemysta, etta normaalit nuoret valitsisivat tuon tukiviidakon tyonteon sijaan. En ole ikina edes kuullut kenenkaan tosissaan tekevan tammoista vertailua.. Kaikki nuoret joita tunnen opiskelevat ja haluavat toihin, ei nuoret ole mitaan laiskimuksia. Ne ketka noihin tukikiemuroihin sotkeutuu, siella on jotain ongelmia taustalla ja nykyinen jarjestelma on niin passivoiva etta ketka niita tukia lopulta saavat (olen seurannut naita taisteluita sairauksien takia) eivat meinaa paasta sielta pois.

e. Sen tosin on huomannut nyt kun on asunut ulkomailla, etta suomessa nuorten elintaso on kylla hurja. Ei esim. Tsekeissa kukaan parikymppinen asu yksin, en tunne juuri ketaan jolla olisi mitaan pelikonsoleita tai autoja. Asutaan joko kotona tai sitten solussa, tai asuntoloissa (noi asuntolat olisi suomessa laittomia, on ne sen verran kauheita. :D)
Alemman tason korkeakoulututkinto on melkeen kaikilla, sen jalkeen usein sitten jatketaan opiskelua. Porukalla on ihan erilainen asenne tekemiseen kun mihin suomessa on tottunut. Duunissakin kilpailu on hurjaa, kaverit koyhista maista tekee hymyillen duunia kellon ympari, itse just ja just selvian tyotaakasta ja stressi on kova.

 

[Timba79]

Ma en vaan jaa tuota nakemysta, etta normaalit nuoret valitsisivat tuon tukiviidakon tyonteon sijaan. En ole ikina edes kuullut kenenkaan tosissaan tekevan tammoista vertailua.. Kaikki nuoret joita tunnen opiskelevat ja haluavat toihin, ei nuoret ole mitaan laiskimuksia. Ne ketka noihin tukikiemuroihin sotkeutuu, siella on jotain ongelmia taustalla ja nykyinen jarjestelma on niin passivoiva etta ketka niita tukia lopulta saavat (olen seurannut naita taisteluita sairauksien takia) eivat meinaa paasta sielta pois.

Olen samaa mieltä tästä. Ja on lähipiirissä myös työttömiä. Kylle ne töihin yrittää päästä ja tekevät myöt tuettuja pätkiä jne.

 

[aja_tollah]

Jaa, ilmeisesti ei olekaan 1500 netto. Ilmeisesti palaa pois joitain tukia, joita saisi täysin työttömänä.

 

[Dopey]

Eli kun sisäinen devalvaatio ei toimi niin kuin valtavirran taloustiede väittää sen toimivan niin vika ei ole sisäisessä devalvaatiossa ja teoriassa vaan siinä että maailma on taas kerran toiminut väärin.

Useissa tieteissä vaaditaan enemmän kuin yksi datapiste todistamaan joku teoria oikeaksi tai vääräksi. Kreikka on outlier, koska sen talous ei missään vaiheessa ollut euron vaatimassa kunnossa, ja korruptoituneet poliitikot maalasivat velkavetoisella ylipaisuneella julkisella sektorilla kansan nurkkaan, josta ei ole mitään ulospääsyä. Kreikalla ei ole vientisektoria tai teollisuutta, joka voisi velkojen takaisinmaksamiseksi vaaditun BKT-kasvun aikaansaada. Suomea ollaan vasta ajamassa samaan tilaan.

Mikä on sun ratkaisu? Nostetaan kerralla julkisen sektorin palkkoja vaikka 10000% ja palkataan kaikki vielä työttömät sinne vaikka vuorineuvoksen tittelillä? Rakennetaan Länsiväylästä 11-kerroksinen moottoritie? Vedetään metro Rovaniemelle? Pitäisi ainakin lähteä yksityinen kulutus nousuun.

 

[Jami2003]

^ veikkaan perusvastausta omaa valuuttaa ja sen devalvoimista.

Tällä palstalla tuskin kenelläkään on kuitenkaan tietoa (jos edes koko suomessa) miten tuo omaan valuuttaan siirtyminen voitaisiin tehdä poliittisesti ja talouspoliittisesti siten että ensinnäkin se olisi Suomelle edullinen ja mahdollinen ja toisaalta että sen vaikutukset eivät olisi negatiiviset koko euroalueen uskottavuudelle.

Ehdotus omasta valuutasta on realistisuudessaan samaa luokkaa kuin että perustetaan uusi nokia joka alkaa tekemään sellaisia kännyköitä joita kaikki haluaa ostaa kalliiseen hintaan joten ne voidaan tehdä suomessa ja kaikki työllistyy, talous ampaisee kasvuun ja rakenneuudistusten miettiminen voidaan siirtää seuraavaan taantumaan.

 

[pezku^]

Nyt kun tulee vähitellen tietoa näistä uusista "rakenneuudistuksista" jotka loppujen lopuksi taitavat lämmittää ihan yhtä paljon kuin lehmän henkäys pakkasella, niin pistää kyllä mietityttämään se, että onko tässä nyt todellakin unohdettu totaalisesti se kaikista tärkein asia, eli että julkinen sektori ylipäätään on päästetty paisumaan järjettömän ja tarpeettoman suureksi? Verotus ainakin yrittäjillä on niin käsittämättömän monimutkaiseksi tehty erilaisine vähennyksineen ja taas toisaalta tukineen, että tarvitaan melkoinen koneisto jo pyörittämään ihan pelkkää veronkeruuta. Kai tässä tilanteessa kuitenkin pitäisi perata pakolliset rakenteet niin kustannustehokkaiksi, että vientiyrityksilläkin olisi mahdollisuus sitä todellista rahaa tuoda tähän maahan, mutta eipä taida se tällä menolla onnistua.

Toinen jotenkin aivan käsittämätön asia on tämä kuntatyöntekijöiden irtisanomissuoja. Juurihan se on palkkavertailuissa todettu, että kunnalla tienaa käytännössä yhtä paljon kuin yksityisellä sektorilla, mutta lomat ovat pidemmät ja irtisanomissuoja jotain aivan käsittämätöntä. Nytkään sitten vasemmistopuolueet eivät kelpuuttaneet irtisanomissuojan poistamista, niin sama suojatyöpaikkojen jako jatkuu tässä kuntauudistusten kyljessä. Kotipaikkakunnallakin tuli kolmesta kuntaliitoksesta näille isoimman kunnan työntekijöille 12 vuotta irtisanomissuojaa, kun kaksi ensimmäistä kuntaa liittyivät isompaan kuntaan viiden vuoden välein ja toisesta liitoksesta kahden vuoden päästä tuli vielä kolmas kunta kylkeen. Kysynpä vain, että kuinka monessa yrityksessä on tänä päivänä yt-neuvottelujen keskellä sellainen tilanne, että jotkin työntekijät nauttisivat 12 vuoden irtisanomissuojaa?

E: Lisätään vielä perään erään kotipaikkakunnalta eläköityneen kunnanvirkamiehen kommentti työpäivästä: "Ei kannata aamulla katsoa ikkunasta ulos töissä, että on vielä iltapäivälläkin tekemistä."

 

[Timba79]

Kysyn edelleen tätä, kun ei kukaan tunnu (osaavan) vastata.

Eli mitä sitten kun sijoittajat katsovat että Suomella menee ns päin persettä eikä ne suostu enää ostamaan Suomen valtion lainaa tällaisilla koroilla, vaan vaativat huomattavasti korkeampaa, jopa moninkertaista korkoa tän hetken tasoon verrattuna?

Mitä sitten tehdään kun julkista sektoria ei voi suosiolla leikata vielä kun se on mahdollista tehdä omin ehdoin eikä ehdottoman pakon edessä?

Vai tuleeko nousukausi ja pelastaa meidät?

 

[Timba79]

Nimimerkki Fahrenheit Kauppalehden foorumilla kirjoittaa mielestäni aivan jäätävän hyvin, tässä suora lainaus hänen tekstiään:

No minäpä avaan hieman.
1) Tuet rankasti alas (myös siis kaiken maailman sosiaalituet)
-> alkaa työnteko kannattamaan (ts. ilmaista rahaa ei tule)

=> tukien tarve tippuu rankasti ja samalla näiden uusien veronmaksajien (ent. elättien) kautta verokertymä kasvaa
=> kuluttajapohja kasvaa => kulutus kasvaa

2) Julkisen puolen hyysääjien määrää leikataan (pakko tehdä tämäkin erittäin nopeaan 1-kohdan jälkeen) kun on vähemmän "sosiaalisia ongelmia"

=> edelleen säästyy valtiolta rahaa (varsinkin kun nämä eivät jää 1-kohdan eläteiksi kun ei voi!

3) Samaan aikaan 1-kohdan kanssa valtio alentaa työnantajamaksuja ja verotusta kautta linjan
=> investointeja Suomeen ja sitä kautta lisää työvoiman tarvetta ja verotuloja!

Yksinkertaisuudessaan todella järkevää.