Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[pååtta]

Jos devalvoidaan 50% niin ulkomaisten tuotteiden kohdalla ei pelkästään "tingitä katteista" vaan niiden hinnat nousisivat myös kymmeniä prosentteja.

Varmasti nousevat, mutta jokaisella maahantuojalla on kannuste koettaa pitää hintojen nousu aisoissa. Eniveis eipä tästä mahdottomasti olisi haittaakaan. Mielummin vähän kalliimmat ulkomaiset tavarat kuin 60% nuorisotyöttömyys. Se taitaa itseasiassa ollakin jo puolet tuosta, joten hyvää vauhtia ollaan menossa.

 

[IronMind]

On muuten varmaan kiva, kun palkka, ostovoima ja säästöt puolittavat yhdessä yössä. Eli jos oli eilen tilillä 10 000 markkaa, niin huomenna se on enää 5000. Sulle passaisi?

Onhan toi selvästi miellyttävämpi tapa, kuin nostaa kilpailukykyä kierroksella: irtisanominen->ansiosidonnainen->pätkätyö->uudelleenpalkkaus reippaasti pienemmällä liksalla

 

[pezku^]

Olenko yksin aatoksieni kanssa vai tuntuuko muistakin, että Suomessa palkkakehitys on ollut aika pahasti kestämättömällä pohjalla ja nyt sitä hintaa aletaan maksaa? Elintaso alkaa olla tavallisella duunarilla nykyään jo sitä luokkaa, että 20 vuotta sitten yritysten välimallin johtajillakaan ei ollut senaikaiseen elintasoon ja saatavuuteen suhteutettuna niin hienoja autoja ja omakotitaloja kuin nykyään on rivityöntekijöillä. Kuka siitä ylipäätään on lopputuotetta ostaessaan valmis maksamaan, että työntekijän minimipalkallakin on suunnilleen saatava omakotitalo ja uusi perheauto, kun koko ajan talouden suunta näyttää olevan se, että työ siirretään halvan työvoiman maihin? Vastaavasti kuluttajatkin ostavat monesti sitä mitä halvimmalla tuotettuna saavat, vaikka samalla vahingoittavat sillä Suomen ja koko kehittyneen maailman työllisyyttä ja hyvinvointia.

En jaksa kyllä enää pätkääkään uskoa siihen, että Suomessa olisi jotain palkankorotusvaraa lähivuosina, vaikka inflaatio laukkaakin aivan omaa kulkuaan. Itse olisin kyllä valmis useamman vuoden nollalinjaan palkankorotuksissa tai jopa pieniin palkanalennuksiin, mutta tämän maan pahimpia ay-jääriä siihen lienee turha saada mukaan. Tätä maata ei tästä suosta nosteta sillä, että tuhotaan kilpailukykymme yrittämällä saada läpi jotain perusteettomia palkankorotuksia ja perustelemalla niitä jollain ihmeen ostovoimalla, kun nykyään se ostovoima kohdistuu kuitenkin entistä enemmän vain johonkin turhaan kiinalaiseen elektroniikkaan, joka vain entisestään kurjistaa kauppatasetta ja velkaannuttaa maata.

 

[Zimpanssi]

Varmasti nousevat, mutta jokaisella maahantuojalla on kannuste koettaa pitää hintojen nousu aisoissa. Eniveis eipä tästä mahdottomasti olisi haittaakaan. Mielummin vähän kalliimmat ulkomaiset tavarat kuin 60% nuorisotyöttömyys. Se taitaa itseasiassa ollakin jo puolet tuosta, joten hyvää vauhtia ollaan menossa.

Mites lääkkeet, öljy jne välttämättömyydet, joita tänne tuodaan ulkopuolelta?

 

[pååtta]

Mites lääkkeet, öljy jne välttämättömyydet, joita tänne tuodaan ulkopuolelta?

Niiden hinta nousee sehän selvää. Devalvaatiossa on omat haittansa, mutta nykyinen velkadeflaatio on paljon tuskallisempaa.

 

[Timba79]

Olenko yksin aatoksieni kanssa vai tuntuuko muistakin, että Suomessa palkkakehitys on ollut aika pahasti kestämättömällä pohjalla ja nyt sitä hintaa aletaan maksaa? Elintaso alkaa olla tavallisella duunarilla nykyään jo sitä luokkaa, että 20 vuotta sitten yritysten välimallin johtajillakaan ei ollut senaikaiseen elintasoon ja saatavuuteen suhteutettuna niin hienoja autoja ja omakotitaloja kuin nykyään on rivityöntekijöillä. Kuka siitä ylipäätään on lopputuotetta ostaessaan valmis maksamaan, että työntekijän minimipalkallakin on suunnilleen saatava omakotitalo ja uusi perheauto, kun koko ajan talouden suunta näyttää olevan se, että työ siirretään halvan työvoiman maihin? Vastaavasti kuluttajatkin ostavat monesti sitä mitä halvimmalla tuotettuna saavat, vaikka samalla vahingoittavat sillä Suomen ja koko kehittyneen maailman työllisyyttä ja hyvinvointia.

En jaksa kyllä enää pätkääkään uskoa siihen, että Suomessa olisi jotain palkankorotusvaraa lähivuosina, vaikka inflaatio laukkaakin aivan omaa kulkuaan. Itse olisin kyllä valmis useamman vuoden nollalinjaan palkankorotuksissa tai jopa pieniin palkanalennuksiin, mutta tämän maan pahimpia ay-jääriä siihen lienee turha saada mukaan. Tätä maata ei tästä suosta nosteta sillä, että tuhotaan kilpailukykymme yrittämällä saada läpi jotain perusteettomia palkankorotuksia ja perustelemalla niitä jollain ihmeen ostovoimalla, kun nykyään se ostovoima kohdistuu kuitenkin entistä enemmän vain johonkin turhaan kiinalaiseen elektroniikkaan, joka vain entisestään kurjistaa kauppatasetta ja velkaannuttaa maata.

Jotenkin se ois hullua, että tavallinen keskituloinen ei pystyisi ostamaan omakotitaloa ja joskus vaihtamaan autoakin. Pitää muistaa myös se, että nykyään moni perii näitä vanhemmiltaan, eli ei niitä kaikki sentään osta nollasta lähtien.

Mutta siinä olen samaa mieltä, että nyt pitäisi olla palkkamalttia. Mutta sitä on aika turha huudella kun vähä joka suunnalta kuulee että jonkun ison johtajan palkka nousi 20% jne. Eli kyllä se nyt pitäisi ottaa lakki käteen tuollakin rintamalla ja entisestään hyvän palkan antaa vaan pysyä samana vaikka kuinka tuntisi olevansa oikeutettu isompaan. Sitten sitä voi vaatia seuraavilta portaitakin jne. Minua ei ainakaan kiinnosta henk. koht. jos oman työpaikan tj nostaa reilusti omaa liksaansa ja sitten kaikkien muiden kohdalla näytetään tylysti että ei kuule onnistu kun pitää olla palkkamalttia ja huonot ajat jne. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Psykologinne juttu ja mulle nyt ihan turha alkaa kertomaan mistä esim. toimarin palkka muodostuu, tiedän sen vallan hyvin ja sanoinkin että psykologinen juttu.

Mutta mutta, ei se palkkataso ole todellakaan suurin ongelma. Just juttelin eilen yhden putkarin kanssa. Se on pitkään ollut alalla ja töitä ois vaikka miten paljon. Mutta sanoi ettei siitä tule vittujakaan palkata väkeä. Ei jaksa sitä rumbaa ja oman työmäärän rajua lisääntymistä ilman että siitä jäisi mitään järkevää omaan kouraan. Eli työantajan sivukulut on järjettömän suuret. Lisäksi sun pitää maksaa se palkka vaikka se työntekijä sössisi miten paljon. Sun pitää maksaa sen palkka (ja yrittäjänä tässä tapauksessa tehdä sen työt) jos se sattuu oleen vähän kipuherkkä yksilö. Ei vaan kannata. Ei maksa vaivaa jne. Tämä on se todella paska tilanne joka ajaa tämän maan vielä perikatoon.

Työntekijän palkkaaminen on liian kallista kun palkasta menee liian iso määrä erilaisia sivukuluja. Byrokratian määrä on hurja ja työantaja on tässä kohtaa melkeinpä lainsuojaton. Palkka pitää maksaa vaikka jälkeä ei syntyisi ja potkujen antaminen on vaikeaa. Toki tähän on ratkaisu, vuokatyövoima, mutta saappa sieltä sitten aina oikea ammattilainen kun niitä ei jokapaikassa maata ole.

Mieluummin tämäkin yrittäjä valikoi parhaat keikat ja tekee yksin. Nostaa hyvää tiliä ja on itse vastuussa omasta työstään. Ei tartte vahtia muita. Melko surullista sanoisin.

 

[S-kolmonen]

Talous- ja eurokriisin lyhyt oppimäärä:

Euron kaksi kriisiä – miten kriisi syntyi ja mitä ongelmien suhteen on tehty | Taloussanomat

Ensimmäinen kriisi on maksukykykriisi.

Eurokriisin juuret ovat valuuttaunionin perustamisessa. Ottaessaan käyttöön euron, euromaat luopuivat rahapoliittisesta itsenäisyydestään. Niistä tuli riippuvaisia verotuloista ja lainarahasta pysyäkseen toiminnallisina.

Toinen euron kriisi on seurausta siitä, miten ensimmäisen kriisin lauettua reagoitiin. Euroopassa on kasvukriisi, joka on seurausta vyönkiristyspolitiikasta.

EKP ei siis ole vieläkään ottanut roolia viimekätisenä lainoittajana, joka katkaisisi valtioiden ja velkamarkkinoiden napanuoran.

Euron kaksi kriisiä ovat peruuttamattomasti linkittyneitä. Jos molempiin ei puututa esimerkiksi tekemällä EKP:stä viimekätistä lainoittajaa ja elvytyksen rahoittajaa, on Euroopan prognoosi erittäin synkkä.

Hyvin hitaasti tapahtuu herääminen todellisuuteen, että nykyiset toimet ovat pelkkää nappikauppaa taantumasta ulos pääsemiseksi ja kysynnän lisäämiseksi. Ratkaisu liittyy hyvin läheisesti keskuspankin mandaattiin, julkisen sektorin kautta tapahtuvaan kysynnän lisäämiseen ja positiivisten talous(/investointi)näkymien parantamiseen kotitalouksien ja yritysten kesken. Se, tajutaanko tilanne ja rahatalousjärjestelmän toiminta ja kriisin ratkaisun avaimet on sitten täysin kiinni poliittisesta tahdosta ja päättäjistä.


Timba tai joku mode voi siirtää Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi -ketjuun, jos tarpeelliseksi näkee. Tämä liittyy asiohin, joista tässä ketjussa on aktiivisemmin keskusteltu.

 

[D.Yates]

Kuka siitä ylipäätään on lopputuotetta ostaessaan valmis maksamaan, että työntekijän minimipalkallakin on suunnilleen saatava omakotitalo ja uusi perheauto

Kyllä 70-80-luvulla oli selvä että kahden työssäkäyvän keskituloisen taloudessa oli varaa uuteen autoon ja omakotitaloon. Ei ehkä Helsingissä mutta muualla maassa kyllä. Varsin usein taisi vaimoihminen vielä noihin aikoihin olla kotona, silloin tarvi ajella vanhemmalla kalustolla.
Viime vuosien älyttömyys on se miten kallista ihan perusasumisesta on tullut.

 

[BB0]

Viime vuosien älyttömyys on se miten kallista ihan perusasumisesta on tullut.

Nimenomaan.

Nykyään Suomessa juuri eläminen, ihan yksinkertaisimmillaankin, on melko hintavaa. Asuminen, energia, liikkuminen ja syöminen on tehty puolimahdottomaksi.

 

[pezku^]

Kyllä 70-80-luvulla oli selvä että kahden työssäkäyvän keskituloisen taloudessa oli varaa uuteen autoon ja omakotitaloon. Ei ehkä Helsingissä mutta muualla maassa kyllä. Varsin usein taisi vaimoihminen vielä noihin aikoihin olla kotona, silloin tarvi ajella vanhemmalla kalustolla.
Viime vuosien älyttömyys on se miten kallista ihan perusasumisesta on tullut.

Tuo on kyllä ihan totta. Mun mielestä toinen järjettömyys on kyllä myös siinä, että suomalainen ja eurooppalainen teollisuus tukahdutetaan erilaisilla päästörajoituksilla, joiden vaikutuksesta tuotantokustannukset kasvavat älyttömästi ja hintakilpailukyky rapautuu. Samaan aikaan sitten ostetaan Kiinasta laivalasteittain vastaavaa tavaraa, koska se on halvempaa. Tässä yhteydessä vain unohtuu se, että se kiinalainen romu on valmistettu ilman minkäännäköisiä ihmisoikeuksia tai päästörajoja. Ymmärtääkseni näiden päästörajojenkin tehtävä on hillitä ilmastonmuutosta, niin parantaako se sitten jotenkin lopputulosta, kun sama määrä romua valmistetaankin entistä saastuttavammin Kiinassa, mutta eurooppalainen teollisuus ajetaan alas? Samalla maapallollahan tässä kuitenkin nykytietämyksen valossa eletään.

Yhteenvetona sanoisin, että mun mielestä on lähes itsemurhatouhua vaatia Suomessa jotain parempia työoloja ja vähemmän saastuttavaa teollisuutta, jos samaan aikaan vielä saastuttavammin ja vielä huonommissa työoloissa valmistettua halpatavaraa laivataan tänne koko ajan. Kehittynyt Eurooppa ei enää juuri mitenkään pysty kilpailemaan Kiinaa ja Intiaa vastaan, jos niiden valmistamaa tavaraa ei aleta tullata voimakkaammin.

 

[SIC-]

Hauskinta tuossa on se, että kokonaisuutta katsoessa maailma saastuu enemmän tämän ilmastopolitiikan takia.

Olin töissä lounaalla joskus ja samaan pöytään tuli syömään yksi isompi herra ja satuttiin puhumaan taloudesta. Se äijä heitti kyllä todella hyvän pointin siitä, että miksi ihmeessä Suomesta siirretään kaikki mahdollinen teollisuus ulkomaille. Suomessa on ollut pitkiä perinteitä omaavaa teollisuutta ja se kaikki tuotanto siirretään tai on siirretty nyt ulkomaille pienemmän kustannuksen maihin. Tavallaan kaikki ne perinteet ja ammattitaito hävitetään ja lähdetään vääntämään mahdollisimman edullista bulkkikamaa. Vähän kuin jos joku Ferrari pistäisi tehtaan pystyyn Kiinaan ja alkaisi rakentamaan siellä mahdollisimman edullisia autoja. Vaikka tässä saadaan lisää rahaa osakkeenomistajille ja säästöjä, niin kaikki ne perinteet ja ammattitaito hävitetään. Kännykkäteollisuudessa ollaan nähty jo se, että kiinalaisten omat merkit ovat ilmestyneet markkinoille ja Nokia on merkittänyt merkityksensä. Sama tapahtuu muuallakin, kun ammattitaito siirtyy Kiinaan ja muualle.

 

[Jami2003]

^ muuten ihan ok mutta tuo perinteet ja ammattitaito only in Finland on itsensä kusetusta. Paska on paskaa, sama missä tehdään ja bulkki tavaraa, esimerkiksi komponentteja, tehdään halvan kustannustason maissa, ja erittäin korkealaatuisia. Kustannustehokkain ratkaisu on monesti länsimaiden korkean teknologian yhdistäminen halpamaiden kustannustehokkaaseen tuotantoprosessiin. Varsinkin kun jo halpamaissa itsessään on valtavat markkinat.

Miten tämän voi ratkaista; bulkki tavarassa en usko että mitenkään. Ja voiko sitten kaikki suomessa olla Marimekon tyylisiä high desing -firmoja tai Rovion tyyppisiä ohjelmointi lafkoja. Empä oikein usko. Siinä sitä on haastetta kerrakseen.

Loppukommenttina Nokia on loistava esimerkki kuinka meidän super laadukas insinööri yhteiskuntamme pärjää globaalille suunnittelu/valmistusketjulle, kuten esimerkiksi Applelle ;)

 

[SIC-]

Kyllä minusta noi vanhat perinteet on vaalimisen arvoisia ja ei se ole minusta sama asia missä tavara tehdään. Joku perinteinen suomalainen brändi joka tehdään nykyään halpamaissa ei ole sama juttu enää. Minun työpaikalla siirrettiin ensin kaikki bulkkituotanto Aasiaan ja nyt sinne on siirretty kaikki mahdollinen muukin alihankinta. Kaikki tietotaito siirtyy sinne ja lopulta täällä suljetaan valot. Tämä yritys on perustettu 50-luvulla ja minusta on sääli, että tämäkin perinteikäs teollisuusyritys katoaa.

Minusta sen ei olisi pakko olla näin. Ne halvan kustannustason maat on niitä isolta osin siksi, että sieltä ei vaadita samoja asioita kuin täällä. Sinä joudut vankilaan jos perustat Suomeen samanlaisen tehtaan kuin joku Foxconn. Kuitenkin on ok tuoda tänne sellaisissa oloissa valmistettuja tuotteita ja sitten sulkea täältä tehtaita koska ne eivät pysty kilpailemaan.

Nokia tekee minusta todella laadukkaita puhelimia ja heidän ongelma on huono johtaminen. Jos Nokia olisi alkanut tehdä Android-puhelimia, niin markkinaosuus olisi aivan toinen.

Minusta suurimmat virheet on olleet siinä, että täällä on lähdetty mukaan tuohon kustannusten minimoimiseen ja mahdollisimman halvan bulkkikaman tekemiseen. Olisi pitänyt keskittyä laatuun ja brändeihin ja lobata vitusti halpatuontia vastaan.

 

[Jami2003]

Periaatteessa oon ihan samaa mieltä mutta sepä onkin sitten helpommin sanottu kuin tehty.

Nokia oli markkinajohtaja suvereenisti. Sillä oli suunnittelua ja tehtaita suomessa, yksi maailman arvokkaimmista brändeistä. Edes Nokia ei kyennyt taistelemaan valtavirtaa vastaan (ei siis yrittänytkään mutta olihan kotimaisuus aste vielä melkoinen kun Apple tuli ja mullisti markkinat) niin miten mikään muukaan firma kykenisi.

Keskiverto suomalaista ei kiinnosta vittuakaan missä romut on valmistettu. Melkein kirosana on kotimaisuus, ja toisaalta monelle suomalais yritykselle suomen markkinat on niin pieni osuus ettei se paljoa auta vaikka suomalaiset suosisikin.

Paskaa kehitystä, mutta firmat koittavat pelastaa nahkansa ja ehkäpä Suomen valtiona pitäisi keksiä se viisasten kivi miten täällä saadaan homma liitoon. Hintakilpailu se ei ole, markkinat se ei ole, bränditkin on vähän niin ja näin kun niiden rakentaminen kestää aikaa. Mobiilipeli teollisuus on yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista vaikken itse oikein siihenkään jaksa uskoa. Vähän liikaa on tuollainen ala muoti-ilmiöiden heiluteltavissa. Mutta toivottavasti olen väärässä

e: tosi juttuja nämä Foxconit. Pieni ironia musta onkin että Apple jos joku on tiedostavan modernin kaupunkilaisen brändi ja puhelimet tehdään tuollaisilla kettutarhoilla. Hyvä esimerkki brändin voimasta ja todellisuuden vaikutuksettomuudesta markkinoihin

 

[pezku^]

Minusta sen ei olisi pakko olla näin. Ne halvan kustannustason maat on niitä isolta osin siksi, että sieltä ei vaadita samoja asioita kuin täällä. Sinä joudut vankilaan jos perustat Suomeen samanlaisen tehtaan kuin joku Foxconn. Kuitenkin on ok tuoda tänne sellaisissa oloissa valmistettuja tuotteita ja sitten sulkea täältä tehtaita koska ne eivät pysty kilpailemaan.

Asian ydin on nimenomaan tässä! En vain kertakaikkiaan voi käsittää tähän liittyen esim. Vihreiden järjenjuoksua, kun pitää touhuta yhtä ja toista täällä kotimaassa, jotta muutenkin jo hyvin ympäristöystävällinen teollisuus saataisiin vielä ympäristöystävällisemmäksi, mutta samaan aikaan ei ole enää mitään väliä sillä, kuinka pirusti se Suomeen Intiasta tuotava Tata Steelin rakenneteräs on saastuttanut paikallista ympäristöä tai ovatko iPhonen tekijät tehneet 16 vai 18 tunnin työpäiviä ruokapalkalla tehtaassa. On tietenkin hyvä asia, että ympäristöasioihin panostetaan, mutta liian pitkällekään ei parane perusteettomasti mennä, jos meinaa jonkinlaista hyvinvointiyhteiskuntaa pitää yllä.

Itsekin olen nyt ollut vuoden verran opiskelujen ohella töissä eräässä pörssiyhtiössä ja nyt työskentelen toista kesää siellä, enkä voi kuin ihmetellä sitä johtajien hinkua siirtää kaikki suunnittelutyö Intiaan. Suomalainen jengi ramppaa Intiassa opettamassa inkkareille työntekoa melkein kuukausittain, niin ei mene varmaan viittäkään vuotta, kun inkkareilla on sama tietotaito kuin suomalaisilla ja lappu lyödään luukulle Suomessa. Saattaahan sitä sitten 5 vuoden päästä suurta Suomen-johtajaakin vähän harmittaa, jos yhtäkkiä tulee TJ:ltä ilmoitus, että johtajan tehtävä laitetaan uudelleen hakuun ja tehtävän voi täyttää joko suomalainen tai intialainen...

 

[func]

Ihmetyttää vain, että miksi Suomessa ei panosteta ohjelmistosuunnittelun ja ohjelmoinnin opiskeluun. Joku "koodaa noppapeli" -kurssi lukiossa ja sitten yliopistoon. AMK:n tietojenkäsittelyä ei kannata edes mainita. Käytännössä jää oman harrastamisen varaan täysi-ikäiseksi asti.

Muutenkin koko koulutusjärjestelmä tuntuu keskittyvän liian paljon kaikenlaisen turhan opettamiseen. Yli puolet väestöstä on korkeakoulutettua ja ehkä neljännes osaa oikeasti jotain hyödyllistä. Ei näillä eväillä korkeateknologian alalla juhlita...

 

[pezku^]

Yli puolet väestöstä on korkeakoulutettua ja ehkä neljännes osaa oikeasti jotain hyödyllistä. Ei näillä eväillä korkeateknologian alalla juhlita...

Niin, Suomessahan on tavoite, että 42 % ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon nyt ja tulevaisuudessa. Silloin teoreettisesti ajateltuna heikoin korkeastikoulutettava aines on varustettu noin 103:n älykkyysosamäärällä, mikä kuitenkin käytännössä on vielä huonompi, koska kaikki älyllisesti lahjakkaat eivät kouluttaudu pitkälle. Ongelma tulee siis siitä, että kun kaikki yritetään kouluttaa korkeasti, niin joudutaan menemään opetuksessa heikoimman opiskelija-aineksen mukaan. Huippulahjakkuudet menevät opetuksessa samaa vauhtia eteenpäin rimaa hipoen koulutukseen päässeiden kanssa ja huippulahjakkailta vaaditaan vain helposti saavutettavia tuloksia, koska koulutuksen taso täytyy käytännössä määrittää heikoiten pärjäävien mukaan. Jos halutaan koulutuksessa huipputason tuloksia, niin se myös edellyttää sitä, että koulutukseen valittava porukka on motivaatioltaan ja taidoiltaan huippuluokkaa. Jos AMK:hon ja yliopistoihin otetaan kaiken maailman heikon lähtötason hermannit mukaan ihan sen takia, että saadaan lisää korkeasti koulutettuja Suomeen, niin samalla kyllä rapautetaan koko koulutusjärjestelmä.

 

[narrisonford]

Talous- ja eurokriisin lyhyt oppimäärä:

Euron kaksi kriisiä – miten kriisi syntyi ja mitä ongelmien suhteen on tehty | Taloussanomat



Hyvin hitaasti tapahtuu herääminen todellisuuteen, että nykyiset toimet ovat pelkkää nappikauppaa taantumasta ulos pääsemiseksi ja kysynnän lisäämiseksi. Ratkaisu liittyy hyvin läheisesti keskuspankin mandaattiin, julkisen sektorin kautta tapahtuvaan kysynnän lisäämiseen ja positiivisten talous(/investointi)näkymien parantamiseen kotitalouksien ja yritysten kesken. Se, tajutaanko tilanne ja rahatalousjärjestelmän toiminta ja kriisin ratkaisun avaimet on sitten täysin kiinni poliittisesta tahdosta ja päättäjistä.


Timba tai joku mode voi siirtää Vuosisadan rahoitusmarkkinakriisi -ketjuun, jos tarpeelliseksi näkee. Tämä liittyy asiohin, joista tässä ketjussa on aktiivisemmin keskusteltu.

Toista se on esim. Alex Stubbin rinnakkaistodellisuudessa:

Ilman euroa Suomen asema olisi paljon huonompi 26.6.2013 Alexander Stubb

Professoreilta Patomäki ja Niskakangas tuli täyslaidallinen Stubbin argumentteja vastaan.

Esim.

Ainoa edes puolitotuus Stubbin väitteissä on se, että EKP on onnistunut ainoassa tavoitteessaan eli pitämään inflaation alhaisena.

Mutta juuri tässä piilee ongelman ydin. Vuosikymmeniä jatkuneen rahoituksen aseman vahvistumisen myötä on yksipuolisesti alettu tavoitella vähäistä inflaatiota ja "kilpailukykyä". EU on tästä malliesimerkki.

Julkisten säästökuurien, yritysten liikasäästämisen ja eriarvoistumisen tuloksena kokonaiskysyntä on pienentynyt ja siten myös kasvun edellytykset. Uusliberaali "kilpailukyky" ei tuo investointeja eikä lisää kasvua.

 

[D.Yates]

Tässäpä taas aiheeseen pari juttua.

Sekä valtion että kuntatyöntekijöiden tulisi tunnustaa, että rahat on loppu. Alettaisiin ministeri Urpilaisen yrittäjiltä odottamat talkoot, ja luovuttaisiin ensin lomarahasta. Ilman kompensaatiota. Sitten luovuttaisiin viiden vuoden työpaikkatakuusta kuntaliitosten yhteydessä.

Sitten luovuttaisiin palkankorotuksista ajaksi kunnes valtion ja kuntien talous on kunnossa ja ylenmääräisistä lomaoikeuksista. Sen jälkeen katsottaisiin, kuinka paljon työntekijöitä kunta aidosti tarvitsee. Näillä päätöksillä ratkeaisivat kaikki puheet työvoimatarpeesta ja -pulasta sosiaalisektorilla kymmeniksi vuosiksi

Kaupunkilomilla | Pauli Vahtera | Blogit | Iltalehti.fi

Narrisonilta voinee odottaa vastalausetta Törnqvistille

Törnqvist vaatii Suomen kilpailukyvyn palauttamista. Se tulisi hoitaa devalvaation keinoin: joko sisäisesti tai ulkoisesti.

Sisäinen devalvaatio tarkoittaisi kulujen leikkausta. Työvoimakustannuksia pitäisi leikata jopa 20–30 prosenttia, Törnqvist väittää.

"Teemme enemmän töitä nykyisillä ansioilla tai nykyisiä töitä pienemmillä ansioilla. Voisimme tehdä myös niin, että nettoansiot pysyisivät ennallaan ja veroja laskettaisiin. Silloin saneeraisimme julkista sektoria."

Törnqvist ei usko, että suomalaiset puoltaisivat leikkauksia. Toinen vaihtoehto on eurosta irtautuminen.

"Kerrotaan koko maailmalle, että Suomen markasta tulee Ruotsin kruunun kaltainen vapaasti kelluva valuutta. Suomen Pankista puolestaan tulee Riksbankin kaltainen itsenäinen keskuspankki, joka taistelee inflaatiota vastaan."

"Saksa on aivan liian kilpailukykyinen" | Kauppalehti.fi

 

[pååtta]

Tässäpä taas aiheeseen pari juttua.



Kaupunkilomilla | Pauli Vahtera | Blogit | Iltalehti.fi

Narrisonilta voinee odottaa vastalausetta Törnqvistille



"Saksa on aivan liian kilpailukykyinen" | Kauppalehti.fi

Sisäinen devalvaatio on kyllä juuri se Kreikan tie mistä kaikki poliitikot hokevat, että Suomi ei saa päätyä sille, mutta sitten ajavat älyttömiä leikkauksia jolla sinne varmasti päästään. Sisäisen devalvaation jälkeen palkat tippuisivat, mutta asuntolainat ja muut luotot olisivat ennallaan. Kaikenlisäksi romahtanut kokonaiskysyntä olisi omia saattamaan työttömyyden kakkosella alkavaksi.

Minä en ainakaan halua kuulua kadotettuun sukupolveen, jonka Kataiset ja kumppaneiden hamuamat leikkaukset luovat. On todella inhottavaa ja vastenmielistä kuulla poliitikkojen "kipeitä päätöksiä on tehtävä" ai kenelle kipeitä?