Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Justin]

Yritystuista myos Herralan viimeisimmassa blogissa: Yritystuet yhtä hautomista ja munimista

Mielenkiintoisia pointteja, mm. yritysten tukemista koskevissa neuvontapalveluissa työskentelee yhteensä yli 6 000 henkeä.

 

[Jami2003]

Nuo kaikenlaiset kehityshankkeet ja yritysfoorumit ovat kaikkien kustannuksien lisäksi vielä älyttömän hyödyttömiä valtaosalle yrityksistä. Pelkkää rahan pyörittämistä konsulteille ja kuntien kehitysyhtiöille.

Saman asian ajaisi paljon paremmin ilmatteeksi jos ek ja perheyrittäjien liitto yms perustaisivat "isoveliyritys" -kerhon jossa kokeneet yritykset jakavat osaamisalueiltaan tietoa uusille tai kokemattomille yrityksille. Niin kauan kuin ei tarvitse kilpailijaa tutoroida, yritykset yleensä ihan mielellään kertovat esim venäjän kaupan haasteista.

Mutta herää kysymys mitä niille kymmenille tuhansille virkamiehille, kehitysyhtiöissä jne työskenteleville sitten tapahtuisi.

 

[Timba79]

Nuo kaikenlaiset kehityshankkeet ja yritysfoorumit ovat kaikkien kustannuksien lisäksi vielä älyttömän hyödyttömiä valtaosalle yrityksistä. Pelkkää rahan pyörittämistä konsulteille ja kuntien kehitysyhtiöille.

Saman asian ajaisi paljon paremmin ilmatteeksi jos ek ja perheyrittäjien liitto yms perustaisivat "isoveliyritys" -kerhon jossa kokeneet yritykset jakavat osaamisalueiltaan tietoa uusille tai kokemattomille yrityksille. Niin kauan kuin ei tarvitse kilpailijaa tutoroida, yritykset yleensä ihan mielellään kertovat esim venäjän kaupan haasteista.

Mutta herää kysymys mitä niille kymmenille tuhansille virkamiehille, kehitysyhtiöissä jne työskenteleville sitten tapahtuisi.

Tuo virkamiespelleily yritystukien kautta on syytä lopettaa samantien. Perustaa niillä rahoilla vaikka rahastoja joiden tehtävä on sijoittaa aloittaviin yrityksiin eri kriteerein. Osa kansainväliseen toimintaan panostaviin ja osa ihan kotimarkkinayrityksiin. Ja muutenkin huolehtia siitä että rahoitusta on saatavilla järkevästi ja ilman että se yrittäjä joutuu aina panttaamaan koko oman omaisuutensa ja vielä sukulaistenkin. Tässä maassa kun tuo yrittäjän asema ei niin hieno ole että voi olettaa järkeväski ottaa tuollaiset riskit. Yrityksen perustaminen on aina ISO RISKI vaikka se idea olisikin paperilla miten hyvä ja toimiva.

Ja todellakin ennemmin sellaista toimintaa että saisi neuvoja ja apua. Meilläkin on se tilanne, että nyt jälkikäteen katsottuna jos vaikka 3-4 vuotta sitten ois saatu sata tonnia toimintaan jonain tukena, niin luulenpa että ois vaan sadan tonnin tuhlauskokemusta rikkaampi. Eli jos ei ois saanut niitä kokeneita neuvoja tiettyihin asioihin. Näin jälkikäteen on huomannut mitä mokia on tehty ja kehitystyö on ollut kovaa. Nyt tällä hetkellä on senverran itse kokemusta kerätty ja harjoiteltu että se satatonnia tekisi ihmeitä. Vaan ilmankin pärjätään kun meidän toiminta ei vaadi isoja pääomainvestointeja vaan kulut tulee ihan palkkakuluina tai siis oikeammin yritykseltä ostettavan työn maksamisesta mutta kuitenkin siitä että ihminen tekee ja sille pitää maksaa siitä. Emme me jatkossakaan tarvitse kuin tyyliin läppäreitä, kameroita ja kännyköitä eli toimistotarvikkeita.

 

[SIC-]

Jep minustakin noiden virkamiespelleilyjen sijaan pitäisi panostaa siihen, että yrittäjäksi ryhtyminen olisi helppoa. Yrittäjän pitäisi olla mahdollista saada sosiaalitukea ja mahdollisen konkurssin tullessa pitäisi olla mahdollista lähteä taas puhtaalta pöydältä ilman velkavankeutta. Kukaan ei osaa sanoa luotettavasti, että mikä yritys menestyy ja mikä ei ja siksi pitäisi vain tehdä yrittäjäksi lähteminen ja yrittäjänä toimiminen helpoksi.

 

[Sft]

Enbuske tykittää: http://nyt.fi/20130222-enbuske-vain-oma-paska-pyyhitaeaen/

Tässä mielenkiintoinen poiminta, mitä helvettiä kysyy nimimerkki epätietoinen?! Eihän tämä voi pitää paikkansa, muuten tuo olisi todellista hölmöläisten hommaa.

"Tällä hetkellä firmojen tuloistaan maksama yhteisövero on 24,5 prosenttia. Yritysväki – viimeisimpänä Matti Apunen tiistain Hesarissa – lobbaavat sen laskua viiteentoista prosenttiin.

Karmivaa on, että veron nykyiset tuotot ovat suunnilleen yhtä paljon kuin yritystuet. Jos poliitikot eivät pitäisi näitä tarpeettomia yritystukia yllä, koko yhteisöveron voisi poistaa."

Siis tuo että yhteisöveron tuotto = yritystuet? Kyllähän se pitää paikkaansa. Olisi järkevintä laskea yhteisöveroa ja poistaa yritystukia samassa määrin. Kaikki yritystuet, alasta välittämättä, ovat täysin turhia. Kohta joku olemattoman aivokapasiteetin omaava tulee syyttämään kommunistiksi, kun en kannata sitä, että valtio jakaa rahaa yrityksille. :D

Mutta Suomessa ei koskaan tulla poistamaan yritystukia ja laskemaan samalla yhteisöveroa. Sääli.

Darvi, tietty summa rahaa kerättävä valtion kirstuun, olen sen kannalla että työnteosta ei tulisi rankaista (tuloverotus) ja jos mahdollista, tuloverotusta lasketaan ja mahdollinen vaje korvataan esim. perintöveroa nostamalla.

 

[Jami2003]

En ole juuri koskaan kenenkään yrittäjän kuullut kehuvan hirveästi yritystukia. Eikä ihme, niiden hakeminen on todella työlästä ehkä jotain starttirahaa lukuunottamatta. Tukihaku viidakkoon ja seurantalomakkeiden täyttöön menee pienessä yrityksessä yksinkertaisesti liikaa aikaa.

Todella simppeli alkavan yrityksen starttipaketti olisi valtion takaama yrityksen perustamislaina vaikkapa sataantuhanteen euroon asti. Jos homma karahtaisi kiville, valtion takauksesta maksettaisiin työttömyyspäivärahaa (ansiosidonnaista tai sitomatonta) vastaava osuus kuukausia kohti jona aikana yritys yritettiin saada pyörimään. Ylittävä osuus jäisi yrittäjän kontolle. Idea olisi siis se että tuo raha kuluu valtiolta joka tapauksessa ihmisen ollessa työtön ja vain investoinnit, tietokoneet, vuokrat, mitä nyt ikinä tarvitseekaan, jäisi alussa yrittäjän riskille, mutta hän saisi joka tapauksessa pienen "palkan" yrityksestä laittaa firma pystyyn. Tuohon päälle karenssiton työttömyysturva jonka turvin alat lyhentelemään sitä velan osuutta joka kului investointeihin kun yritit pistää bisnestä pystyyn ja voit samalla etsiä palkkatöitä.

Madaltaisi todella paljon yrittäjäksi alkamista, valtio ei menettäisi käytännössä rahaa ollenkaan koska sama raha annetaan kotona makaamiseen ja eihän nyt kaikki startit kuitenkaan toivonmukaan pääty vaan alkaa menestymään jolloin starttilainan yrittäjä maksaa 100% takaisin pankille saaden vähentää sen suoraan yrityksen kirjanpidossa. Eli siis vaikka laina on henkilökohtainen siirtyy se takaisinmaksu vaiheessa yritykselle jolloin siitä koituu välittömästi verohyöty. Lisäksi saataisiin suomeen investoinnit -mittarit punaselle kun kaikkihan nuo lainat ovat investointeja suomalaiseen yrityselämään. Ja byrokratia pieni ja ulkoistettu pankeille, koska hehän lainahakemukset käsittelevät, ehkä jonku pienen liike idea kuvauksen kera. Jos nyt tuo oma osuus lainasta muodostuu ongelmaksi niin laitetaan senkin takuumieheksi valtio kunhan sitä ensin on yritetty periä ex-yrittäjältä.

En ymmärrä mikä tässä suomen yrityselämän elvyttämisessä on ongelma jos tahtoa oikeasti löytyisi.

 

[Timba79]

Jamilta kyllä täyttä asiaa tuossa yllä. Siis kun saisi päättäjien päihin vielä taottua jotain järkeä. Minäkään en pysty käsittämään miksi yrityselämän elvyttäminen ei ole prioritteetti numero yksi. Sitä vasten voisi ottaa sitä valtionvelkaakin. Jättää vaikka ne kehitysavut ja yritystuet muutamalta vuodelta väliiin säästösyistä.

 

[zenrep]

Kannattaa muistaa, että merkittävälle osalle päätöksiin vaikuttavista tahoista yrityselämän menestys merkki epäoikeudenmukaisuudesta ja kohtuuttomuudesta.

 

[dammann]

Kannattaa muistaa, että merkittävälle osalle päätöksiin vaikuttavista tahoista yrityselämän menestys merkki epäoikeudenmukaisuudesta ja kohtuuttomuudesta.

Ikävä kyllä olet oikeassa. Tälläkin palstalla menestyvä yritys on monen mielestä riistäjä. Mutta harvoinpa nuo kritisoijat työllistävät yhtä monta henkeä kuin Kone tai Nokia.

 

[Jami2003]

No onhan se totta että mitä useampi on kotona peruspäivärahalla, sitä vähemmän on tuloeroja ja eriarvoisuutta. Olisi tosi kiva kuulla että mitenkä automaattisesti tuloerot ovat huono asia.

Tosin näinpä joku aika sitten senkin ihmeen että joku poliittinen nuorisoedustaja väitti keskustelussa että absoluuttinen köyhyys on lisääntynyt Suomessa. Pitää kyllä olla aika vitun idiootti ja olisi mukavaa lähettää tällainen ihminen vaikka historian pulavuosiin tarkastamaan mielipiteensä.

 

[dammann]

Pistää vihaksi, kun lukee Iltalehden jutusta, että mistä ihmisten mielestä pitäisi leikata. Veteraanien tuki koska saahan ne jo eläkettä, taloustutkimus koska se ei kiinnosta ihmisiä. Mitä helvettiä? Tuollako saadaan maa nousuun?

 

[narrisonford]

Luin Michael E Porterin 850-sivuisen kirjan Kansojen kilpailuetu.

Kirjaa varten on tutkittu yli sataa toimialaa, ja maat joihin on erityisesti keskitytty ovat Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Italia, Sveitsi, Ruotsi ja Japani (taisi olla vielä muutama muu, muistaakseni maita oli 10).

Olin todella positiivisesti yllättynyt kirjasta. Luin tuon sillä ennakko-oletuksella, että se on täynnä tälläkin palstalla tarjottuja neuvoja: verot alas, palkat alas, sääntely alas niin saadaan kilpailukykyä.

Kirjaa varten suoritettujen empiiristen tutkimusten johtopäätökset ovat TÄYSIN päinvastaiset. :D

Esimerkki tuotestandardeista:

"Maan kilpailuetua edistävät tiukat standardit, joita sovelletaan nopeasti, tehokkaasti ja johdonmukaisesti. Ne täyttävät saman tehtävän kuin valistuneet asiakkaat.

Standardien hidas tai haparoiva soveltaminen taas merkitsee voimavarojen tuhlaamista ja jarruttaa innovointia. Hyvän esimerkin tarjoaa aseptinen elintarvikkeiden pakkas. Tekniikka hyväksyttiin nopeasti Sveitsissä ja Saksassa, kun taas Yhdysvallat
hyväksyi sen yli 10 vuotta myöhemmin. Niinpä ulkomaiset, tekniikasta kokemusta hankkineet yritykset valtasivat Yhdysvaltain markkinat, kun tekniikka vihdoin hyväksyttiin siellä. Tiukat standardit ja tehokas voimaansaattamisprosessi ovat yhdessä paras maan kilpailuedun tae."

Palkoista:

"Palkkojen kasvun rajoittamiseen pyrkivät poliittiset toimet ovat usein vääriä. Palkkojen olisi annettava nousta tuottavuuden kasvun tahdissa tai hieman niitä nopeammin. Tämä luo paineita etsiä kehittyneempiä kilpailuedun lähteitä ja kilpailla kehittyneemmillä toimialoilla ja kehittyneemmissä segmenteissä. Palkkojen nousu kasvattaa myös ostovoimaa ja parantaa näin kysyntäoloja."

Kirjoittaja kuitenkin varoittaa nostamasta palkkoja pitkään tuottavuuden kasvua nopeammin.

Työvoiman kasvu:

"Kun työntekijöitä on helposti saatavilla, paineet kohentaa tuottavuutta, kehittää taitoja ja etsiä kehittyneempiä kilpailuedun muotoja hellittävät. Samanlaiset näkökohdat selittävät osittain työttömyyden sitkeyden. Korkea työttömyysaste vähentää pyrkimyksiä tuottavuuden kasvuun ja kehittämiseen. Kansainvälisessä kilpailussa tämä saattaa johtaa yhä lisääntyvään työttömyyteen."

Ja kenties tärkein seikka:

Toimialoilla kilpailevat yritykset, eivät maat. Maan yritysten on viime kädessä itse luotava kilpailuetu kilpailijoihinsa nähden ja säilytettävä se.

Oli todella ajatuksia herättävä lukukokemus. Kirjassa käydään läpi helvetisti esimerkkejä, ja niistä käy selväksi se, että sitä paljon kuulutettua "kilpailuetua" on luotu lukemattomin eri tavoin. Esim. paljon parjatut ammattiyhdistysliikkeet ovat kovilla palkkavaatimuksillaan ja lyhyiden työaikavaatimusten avulla (tahtomattaan) aiheuttaneet joissain maissa sen, että yritykset ovat tulleet parantaneeksi tuottavuutta automaation avulla. Kirjassa myös käydään läpi kulttuurieroja, esim. miksi huomionkipeä italialainen ei valtionyhtiössä saa aikaiseksi mitään, mutta perheyrityksessä tekee yhtä pitkää päivää kuin japanilaiset jne.

Kirjalla on ikää jo melkein neljännesvuosisata (julkaistu 1990), joten moni asia on varmasti muuttunut. Väittäisin silti, että moni kirjassa esille tuotu asia pitää silti edelleen paikkansa. Näin ollen pitäisin todennäköisenä, että Suomen valtioneuvoston kanslialle olisi enemmän hyödyksi lukea ko. teos tarkkaan kuin lueskella Pekka Himasen "prinsiippejä".

 

[NHB]

Palkoista:

Kirjoittaja kuitenkin varoittaa nostamasta palkkoja pitkään tuottavuuden kasvua nopeammin.

Tämänhän nyt ei pitäisi olla missään suhteessa uutta ja ihmeellistä. Korkea tuottavuus mahdollistaa korkeat palkat ja kilpailukyvyn. Halpa työvoima mahdollistaa heikon tuottavuuden, mutta nykypäivänä on myös mahdollistaa yhdistää edulliset työvoimakustannukset korkeaan tuottavuuteen. Monilla länsifirmoilla on tehtaita maissa, joissa työvoimakustannukset ovat alhaisia, mutta tehdas on rakennettu viimeisimmällä teknologialla ja prosessi on kehittynyt. Tuon kirjan kirjoittamisen ajoista tällä saralla on tapahtunut paljon.

Oli todella ajatuksia herättävä lukukokemus. Kirjassa käydään läpi helvetisti esimerkkejä, ja niistä käy selväksi se, että sitä paljon kuulutettua "kilpailuetua" on luotu lukemattomin eri tavoin. Esim. paljon parjatut ammattiyhdistysliikkeet ovat kovilla palkkavaatimuksillaan ja lyhyiden työaikavaatimusten avulla (tahtomattaan) aiheuttaneet joissain maissa sen, että yritykset ovat tulleet parantaneeksi tuottavuutta automaation avulla.

Suomeen on joskus pesiytynyt typerä tapa vastustaa kehittämistä. Liitot ajavat luonnollisesti korkeaa palkkaa ja lyhyttä työaikaa, mutta samalla lyödään parhaan mukaan kapuloita rattaisiin, jos yrtitys yrittää parantaa tuottavuuttaan. Lyhytaikaisen edun tavoittelu ajaa hylkäämään järjen

Näin ollen pitäisin todennäköisenä, että Suomen valtioneuvoston kanslialle olisi enemmän hyödyksi lukea ko. teos tarkkaan kuin lueskella Pekka Himasen "prinsiippejä".

Antaako kirja vastauksia siihen, miten poliittinen eliitti saataisiin toimimaan ensisijaisesti kansan parhaaksi, eikä kansa tulisi vasta oman, puolueen ja kavereiden edun jälkeen?

 

[narrisonford]

Tämänhän nyt ei pitäisi olla missään suhteessa uutta ja ihmeellistä. Korkea tuottavuus mahdollistaa korkeat palkat ja kilpailukyvyn. Halpa työvoima mahdollistaa heikon tuottavuuden, mutta nykypäivänä on myös mahdollistaa yhdistää edulliset työvoimakustannukset korkeaan tuottavuuteen. Monilla länsifirmoilla on tehtaita maissa, joissa työvoimakustannukset ovat alhaisia, mutta tehdas on rakennettu viimeisimmällä teknologialla ja prosessi on kehittynyt. Tuon kirjan kirjoittamisen ajoista tällä saralla on tapahtunut paljon.

Itse asiassa kyllä noitakin kirjassa käsiteltiin. Firmojen suorat sijoitukset ulkomaille alkoivat todenteolla kuitenkin jo 1970-luvulla.

Porter (1998: xiii) katsoo vuonna 1998 kilpailustrategiateoksensa uudessa johdantokirjoituksessaan, ettei hän muuttaisi lähes 20 vuotta aiemmin kirjoittamasta teoriastaan mitään, paitsi ehkä lisäisi muutamia esimerkkejä kansainvälisestä liike-elämästä. Uudessa johdannossa hän korosti myös, ettei liike-elämä ole muuttunut uuden teknologian ja internetin saapumisen jälkeen niin ratkaisevasti, että kilpailussa vaikuttavat viisi voimaa olisivat menettäneet merkitystään. Ostajien neuvotteluvoima on kuitenkin kasvanut (Porter 2001a: 81- 82).

Muistaakseni Porterin keskeinen pointti oli se, että tuollaisesta tuotannonsiirrosta saatava kilpailuetu jää helposti lyhytaikaiseksi. Eikös sekin minkä ei koskaan pitänyt tapahtua, tapahtui, kun Apple ilmoitti viime vuoden lopussa siirtävänsä tuotantoaan takaisin Yhdysvaltoihin?

Suomeen on joskus pesiytynyt typerä tapa vastustaa kehittämistä. Liitot ajavat luonnollisesti korkeaa palkkaa ja lyhyttä työaikaa, mutta samalla lyödään parhaan mukaan kapuloita rattaisiin, jos yrtitys yrittää parantaa tuottavuuttaan. Lyhytaikaisen edun tavoittelu ajaa hylkäämään järjen

Jep, sitä vaikuttaa olevan liikkeellä. Tuo lyhyen aikavälin tuottojen korostaminenhan on nimenomaan yhdysvaltalainen tapa liikkeenjohtoon, joka on tullut vallitsevaksi sitten 90-luvun. Jotenkin ironista, että ammattiyhdistysliike on omaksunut samanlaisen lyhyen tähtäimen etujen tavoittelun. Oman käsitykseni mukaan Porter puhui tuossa kirjassaan vahvasti pitkän aikavälin sitoutumisen puolesta, jota hänelle edusti japanilainen ja saksalainen tapa liikkeenjohtoon. Esimerkiksi Japanissa oli vielä kirjan kirjoittamisen aikaan tapana, että yritys takasi työntekijöilleen elinikäisen työsuhteen ja työntekijät vastaavasti sitoutuivat yrityksen menestyksen tavoitteluun vahvasti. Yksi kirjan keskeisistä pointeista olikin, että kulttuurierot vaikuttavat vahvasti siihen mille toimialoille sitä kilpailuetua syntyy.

Antaako kirja vastauksia siihen, miten poliittinen eliitti saataisiin toimimaan ensisijaisesti kansan parhaaksi, eikä kansa tulisi vasta oman, puolueen ja kavereiden edun jälkeen?

Demokratiateoriat on varmaan vähän erikseen. Kyllä kirjassa käsiteltiin paljon epäonnistuneita valtioiden toilailuitakin. Niitä näytti löytyvän vähän joka maasta. Ei paljon valtion suorat yritystuet saaneet kehuja. Kirjassa korostettiin ennemminkin koulutetun väestön ja perustutkimukseen panostamisen hyötyjä ym.

 

[NHB]

Itse asiassa kyllä noitakin kirjassa käsiteltiin. Firmojen suorat sijoitukset ulkomaille alkoivat todenteolla kuitenkin jo 1970-luvulla.

Sijoitukset ovat alkaneet, mutta nykypäivänä tilanne on totaalisesti toinen kuin vuonna kirjan kirjoittamisen aikoina.

Muistaakseni Porterin keskeinen pointti oli se, että tuollaisesta tuotannonsiirrosta saatava kilpailuetu jää helposti lyhytaikaiseksi. Eikös sekin minkä ei koskaan pitänyt tapahtua, tapahtui, kun Apple ilmoitti viime vuoden lopussa siirtävänsä tuotantoaan takaisin Yhdysvaltoihin?

Monella firmalla ei ole varaa tehdä tuollaista satsausta tulevaisuuteen. Tällä siirrolla on harvinainen, jalo ja hyvin ymmärrettävä selitys:

Kysyttäessä, miksi Apple ei siirrä kaikkea tuotantoaan Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin, Cook vastasi, ettei kyse ole niinkään kustannuksista, vaan osaamisesta.

Cook sanoi, että tuotantoprosessiin tarvittavia taitoja ei enää löydy tarvittavissa määrin Yhdysvalloista ja tuotannon siirtämisessä takaisin on myös tarkoitus elvyttää amerikkalaista osaamista

.

Monia firmoja on palannut kiinasta, mutta ikävä kyllä trendinä sitä ei voi pitää. Suomikin on menettänyt esimerkiksi kännykät, viihde-elektroniikan, vaateteollisuuden ja ison osan paperiteollisuudesta, eikä ole paluusta näy merkkejä. Kilpailuetu nollautuu siinä vaiheessa kun kaikki muutkin ovat siirtäneet tuotantonsa halpaan maahan, mutta ei etu löydy uudelleen palaamalla suurempien kustannusten maahan.

 

[NHB]

Mielenkiintoista nähdä, että reagoivatko Suomen johdossa olevat sosialistit ympäröivien maiden toimiin:
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/02/25/tanska-alentamassa-yritysveroa/20133008/12

 

[Timba79]

Mielenkiintoista nähdä, että reagoivatko Suomen johdossa olevat sosialistit ympäröivien maiden toimiin:
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/02/25/tanska-alentamassa-yritysveroa/20133008/12

Suomeksi sanottuna, vitut reagoivat. Tai voi ne tota alentaa ja sitten nostavat pääomaveroja x 2.

 

[narrisonford]

Sijoitukset ovat alkaneet, mutta nykypäivänä tilanne on totaalisesti toinen kuin vuonna kirjan kirjoittamisen aikoina.

Monella firmalla ei ole varaa tehdä tuollaista satsausta tulevaisuuteen. Tällä siirrolla on harvinainen, jalo ja hyvin ymmärrettävä selitys:

Kysyttäessä, miksi Apple ei siirrä kaikkea tuotantoaan Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin, Cook vastasi, ettei kyse ole niinkään kustannuksista, vaan osaamisesta.

Cook sanoi, että tuotantoprosessiin tarvittavia taitoja ei enää löydy tarvittavissa määrin Yhdysvalloista ja tuotannon siirtämisessä takaisin on myös tarkoitus elvyttää amerikkalaista osaamista

Tämä on mun mielestä hyvin linjassa tuon kirjan pointtien kanssa. Kiinasta on lähdetty hakemaan lyhyellä näkemyksellä hintakilpailukykyä, mutta samaan aikaan on taannutettu niitä keskeisiä tekijöitä "tukikohtamaassa", osaamista ym., joista kilpailuetu pitkällä aikavälillä muodostuu.

Monia firmoja on palannut kiinasta, mutta ikävä kyllä trendinä sitä ei voi pitää. Suomikin on menettänyt esimerkiksi kännykät, viihde-elektroniikan, vaateteollisuuden ja ison osan paperiteollisuudesta, eikä ole paluusta näy merkkejä. Kilpailuetu nollautuu siinä vaiheessa kun kaikki muutkin ovat siirtäneet tuotantonsa halpaan maahan, mutta ei etu löydy uudelleen palaamalla suurempien kustannusten maahan.

Tuossa kirjassa noiden työpaikkojen siirtymistä ulkomaille pidettiin luonnollisena, varsinkin jos maa johon ne duunit siirtyy on alemmalla tasolla kilpailukyvynkehityksessä ja ne duunit edustaa niitä osa-alueita, joista alemman portaan maan kilpailukyky pääosin muodostuu. Kirjassa noi portaat oli luokiteltu seuraavasti: tuotannontekijäkeskeisyys->investointikeskeisyys->innovaatiokeskeisyys -> vaurauskeskeisyys (joka johtaa edistyksen sijaan taantumiseen)

Minkään maan kaikki toimialat eivät millään voi olla kilpailukykyisiä.

 

[aja_tollah]

Suomessa kyllä sosiaalituissa olisi paljon leikattavaa. Myös palveluiden maksuja tulisi nostaa. Jostain kummasta Suomeen on pesiytynyt se käsitys, että palveluista ei tulisi maksaa mitään ja toisilla voi maksattaa kaikki kulut. Euroopassa on useita maita, joita pidetään hyvinvointivaltioina, mutta joissa on paljon pienempi veroaste kuin Suomessa. Nyt taantuma voisi tarjota Suomessa mahdollisuuden oikeudenmukaisempaan jatkoon. Taantuma voisi toimia opetuksen antajana. Tuskimpa täällä kuitenkaan mitään pitkiin aikoihin leikataan, vaan vasta pakon edessä. Solidaarisuusveroja ja muita veroja nostetaan vielä pitkään. Maksajista vain tulee pula.

 

[Darvi]

Darvi, tietty summa rahaa kerättävä valtion kirstuun, olen sen kannalla että työnteosta ei tulisi rankaista (tuloverotus) ja jos mahdollista, tuloverotusta lasketaan ja mahdollinen vaje korvataan esim. perintöveroa nostamalla.

Ei ole kerättävä. Jos kerätään, niin sitä ei tartte kerätä kummastakaan. Sekä tulovero että perintövero voisi poistaa ja valtio saisi edelleen verotuloja. Haitallisimmat verot ovat sellaisia, jotka vähentävät työntekoa tai muuttamat markkinatalouden mekanismeja. Tulovero ja perintöveroa parempi veromuoto olisi maaverotus. Se olisi myös oikeudenmukaisempi, kun maanpuolutusta rahoittaisivat eniten ne, joilla on maata puolustettavinaan.