Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


http://www.kauppalehti.fi/omayritys/jarkyttava+byrokratia+-+kaavoitus+kasvun+jarru/201301344171

Mitähän tälle saataisiin oikeasti tehtyä? PK seudulla tuo pitää maaan ja talojen hinnat järkyttävän korkealla kun ylläpidetään niukkuutta keinotekoisesti. Itse jo avauduin siitä miten byrokraattista tuo pelkän rakennusluvan hakeminen jo kaavoitetulle tontille on. Ensin tarvitaan suunnittelutarveratkaisu sille saatanan kaavassa olevalle maapalalle jotta saa hakea rakennuslupaa.

Voin vain kuvitella miten hankalaa tämä on yritykselle joka yrittää rakentaa maalle jossa ei ole edes kaavaa kun siitä on kaavassakin tehty niin saatanan vaikeeta.

Ja näille vielä maksetaan tuosta palkkaa!
 
http://www.kauppalehti.fi/omayritys/jarkyttava+byrokratia+-+kaavoitus+kasvun+jarru/201301344171

Mitähän tälle saataisiin oikeasti tehtyä? PK seudulla tuo pitää maaan ja talojen hinnat järkyttävän korkealla kun ylläpidetään niukkuutta keinotekoisesti. Itse jo avauduin siitä miten byrokraattista tuo pelkän rakennusluvan hakeminen jo kaavoitetulle tontille on. Ensin tarvitaan suunnittelutarveratkaisu sille saatanan kaavassa olevalle maapalalle jotta saa hakea rakennuslupaa.

Voin vain kuvitella miten hankalaa tämä on yritykselle joka yrittää rakentaa maalle jossa ei ole edes kaavaa kun siitä on kaavassakin tehty niin saatanan vaikeeta.

Ja näille vielä maksetaan tuosta palkkaa!

Sit tarvitaan lakimuutos. Viranomainen toimii lakien ja asetusten mukaan.
 
Sit tarvitaan lakimuutos. Viranomainen toimii lakien ja asetusten mukaan.

No ehkä ne viranomaiset voisi yrittää siihen jopa vaikuttaa? Mutta sehän saattaisi tietää että naapurihuoneen jakkaralla tarttisi enää kenenkään istua...

EDIT: Ja onko se laki eri kunnissa erilainen? Tuskin...

Olen aika paljon sattuneesta syystä eri rakentajien kanssa jutellut ja aika saatanan isot erot on paikkakuntien välillä näissä asioissa. Jyväskylän kupeessa on pieni kunta nimeltä Laukaa ja kappas vaan siellä ei ole yhtään näin hankalaa kuin täällä.

Menee vissiin niin että isompi kaupunki tarvii isomman byrokratian kun kulut saa helpommin hukutettua massaan...
 
Pienet ympäryskunnat voivatkin kaavoittaa miten sattuu - ei niillä ole sellaista tarvetta liikenteen tai yhdyskuntarakenteen eheyden suunnittelulle, kuin keskustaajamalla. Pienen nukkumalähiön ideaali on iso matto omakotitaloja keski- tai hyvätuloisine asukkaineen. Mieluusti lapsettomia, mutta kaikkea ei voi saada. (Mitä vähemmän palveluita, sen vähemmän tarvetta hallinnolle ja kunnallisverotukselle) Päävastuu alueen infrasta ja palveluista kasaantuu keskustaajamalle, joka saa siihen päälle köyhät ja sairaat harteilleen. Tämä on sitä beggar-thy-neighbor -politiikkaa, joka syntyy vahvojen kuntien ja poissaolevan maakunnallisen hallinnon tilanteessa.

PK-seutu on kallista ihan kysynnän vuoksi. Täällä ei pahemmin vuokra-asuntoja rakenneta helpottamaan asuntotilannetta. Toisaalta jos rakennusliikkeet yhtäkkiä rakentaisivat suuren läjän asuntoja hyvien yhteyksien varrelle (eli ei minnekään Östersundomiin tms), se saattaisi jopa laskea asuntojen keskihintoja ja ainakin se pysäyttäisi hintojen kasvun. Sellaista ei halua asunnon jo omistava, rakennusliike, jonka kate pienenisi eikä ilmeisesti Kokoomus, joka ajaa yksityisautoilijan asemaa. Tällainen pitkin metsiä leviävä yhdyskuntarakenne on toivottoman kallis ja tehoton, mutta se on hyvin lyhyellä tähtäyksellä kannattavaa. Sehän riittää nykyään :/

(Kyllä pitäisi höllentää kaavoja ja toisaalta pakottaa täydentämään jo olemassaolevia asuinalueita ainakin Helsingissä - jossa on käyttämätöntä rakennusoikeuttakin itse asiassa)
 
Minun vuoro kysyä: kuinka nykyisellä, suhdannetta ruokkivalla leikkauspolitiikalla saadaan käännettyä talous ja investoinnit kasvuun sekä työttömyys pienemmäksi?

Ei mitenkään. Ensiksi pitäisi perua kaikki veronkorotukset ja jopa keventää verotusta. Valtion kulutuksen sijaan pitäisi panostaa yksityisen sektorin kulutuksen kasvattamiseen. Siihen auttaisi veronleikkaukset ja mahdollisesti erilaiset verotuet. Valtio voisi vaikkapa antaa 100 euron ylimääräisen sosiaaliavustuksen kotitalouksille. Kotitalousvähennystä tulisi kasvattaa.

Itseasiassa parasta olisi rakenneuudistus julkisella sektorilla ja tuosta säästyneet rahat jaettaisiin yksityiselle sektorille veroalen kautta.
 
Valtio voisi vaikkapa antaa 100 euron ylimääräisen sosiaaliavustuksen kotitalouksille. Kotitalousvähennystä tulisi kasvattaa.

Lisää tukia, niillähän sitä nousuun lähdetään... :rolleyes:
Päinvastoin, kaikki turhat tuet ja verovähennykset pois. Tämän myötä turhaksi jääneet byrokraatit kassan kautta ulos.

Itseasiassa parasta olisi rakenneuudistus julkisella sektorilla ja tuosta säästyneet rahat jaettaisiin yksityiselle sektorille veroalen kautta.
No tässä on jo tolkkua.
 
Lisää tukia, niillähän sitä nousuun lähdetään... :rolleyes:
Päinvastoin, kaikki turhat tuet ja verovähennykset pois. Tämän myötä turhaksi jääneet byrokraatit kassan kautta ulos.


No tässä on jo tolkkua.

Ihan kannatettava ajatus. Kuntien toiminnoista pitäis muuttaa tulosyksiköistä liikelaitoksiksi kaikki toiminnot, jotka mahdollista. Saatais selkeyttä rooleihin, oikeuksiin ja vastuisiin.
 
... jonka jälkeen ne voidaan yhtiöittää, yksityistää ja myydä ulkomaalaisille sijoittajille.

no ei ny välttämättä. jos nyt palaan tähän lempiaiheeseen vesihuoltoon niin kuinka monta liikelaitostettua vesihuoltolaitosta on yksityistetty ja myyty ulkomaisille sijoittajille?
 
Lisää tukia, niillähän sitä nousuun lähdetään... :rolleyes:
Päinvastoin, kaikki turhat tuet ja verovähennykset pois. Tämän myötä turhaksi jääneet byrokraatit kassan kautta ulos.

Siis tuollainen kertaluontoinen ylimääräinen rahaerä piristäisi varmasti taloutta. Tuosta kiertäisi rahaa sitten takaisin veroina. Tuo olisi minusta nimenomaan hyödyllistä elvytystä.
 
... jonka jälkeen ne voidaan yhtiöittää, yksityistää ja myydä ulkomaalaisille sijoittajille.

Tai sitten vapauttaa kotimaiset pensijoittajat osinkoveroista vaikka 5000 euroon asti ja myyntivoittoveroita 10 vuoden omistuksen jälkeen niin alkaa kelmpaamaan kotimaisillekin sijoittajille. ;)
 
no ei ny välttämättä. jos nyt palaan tähän lempiaiheeseen vesihuoltoon niin kuinka monta liikelaitostettua vesihuoltolaitosta on yksityistetty ja myyty ulkomaisille sijoittajille?

En osaa tuohon sanoa mitään, kun en tuosta vesihuollosta juurikaan mitään tiedä. Mutta energiapuolelta noita esimerkkejä sitten löytyykin: esim. Espoon sähkö

Sinänsä tuo aiemmin mainitsemani kaava on aika tuttu:

Vuonna 1990 tuolloinen Posti- ja telelaitos muutettiin valtion liikelaitokseksi... Ahon hallitus teki myös syyskuussa 1992 periaatepäätöksen PTL:n yhtiöittämisestä... Vuonna 1997 Lipposen I hallitus hyväksyi Telecom Finland Oy:n osittaisen yksityistämisen... Sonera Oyj:n osakekannan omistus siirtyi kokonaisuudessaan TeliaSonera AB:lle 21. maaliskuuta 2003, ja samalla Sonera Oyj:n nimi muuttui muotoon TeliaSonera Finland Oyj. Sittemmin 31.12.2006 TeliaSonera Finland koki loppunsa operatiivisena yksikkönä TeliaSoneran uuden organisaation myötä. Tätä nykyä yksikkö on olemassa vain osana laillisessa konsernirakenteessa.

Ja nyttemin valtio, kunnat ja EU makselevat Soneralle tukia, jotta Sonera suostuu vetämään valokaapelia syrjäkylille...

Tuetun laajakaistan hankkeessa on tarkoitus viedä nopea 100 megabitin yhteys sinne, minne sitä ei saada markkinaehtoisesti. 200 miljoonan euron tuesta karkeasti kolmannes tulee kunnilta, kolmannes ja loput valtiolta. Osalla alueista, kuten Lapissa, kuntien osuus on pienempi
 
Ja nyttemin valtio, kunnat ja EU makselevat Soneralle tukia, jotta Sonera suostuu vetämään valokaapelia syrjäkylille...
Sehän on valtion oma vika että maksavat. Kieltämättä yksityistäminen on ongelmallista, jos firmalle aletaan sitten tukia syytämään tähän malliin. Toimiipas valtio typerästi. Aluksi yksityistetään jotta saataisiin toimintaan järkeä, sitten kuitenkin tuhlaillaan rahaa jotta siitä luodaan yhtä typerää kuin mitä se alunperin oli.
 
En osaa tuohon sanoa mitään, kun en tuosta vesihuollosta juurikaan mitään tiedä. Mutta energiapuolelta noita esimerkkejä sitten löytyykin: esim. Espoon sähkö

Sinänsä tuo aiemmin mainitsemani kaava on aika tuttu:



Ja nyttemin valtio, kunnat ja EU makselevat Soneralle tukia, jotta Sonera suostuu vetämään valokaapelia syrjäkylille...

Niin no, yhtäkään kunnallista vesiliikelaitosta ei ole myyty minnekään. Ne ovat kunnan omistuksessa olevia liikelaitoksia. En tiedä, kuinka helppoa käytännössä kunnan liikelaitosta on myydä ulkomaiseen omistukseen...

Niin se on tietysti liiketoiminnan luonteesta kiinni, että kenelle maksetaan tukia ja kenelle ei. Vesihuolto on muista poikkeava ala, ettei sitä ehkä pitäisi käyttää esimerkkinä. Monopoli, lain edellyttämä kustannusvastaavuusperiaate jne.

Mutta selkeyttä, tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä se kyllä lisäisi.
 
Eikös noita yrityksiä voida linjata "stategisesti tärkeiksi" ja täten ihan lakipykällillä estää niiden myynti ulkomaille?
 
Kirjoitin jo pitkän tekstin, mutta tehdään yksinkertaisemmaksi: mistä nämä vaihtotaseen ylijäämät katetaan? Onko suuri valuuttavaranto ja ylijäämäinen vaihtotase itseisarvo? Minä en ainakaan haluaisi olla kiinalainen potentiaalista alhaisemmalla elintasolla, vaikka istuisinkin ison dollarikirstun päällä. :)

Ylijäämät katetaan ymmärtääkseni kilpailukyvyltään heikompien alijäämistä. Kansalaisten edun pitäisi olla itseisarvo. Siksi järjetelmän tulisi olla demokraattinen, jottei valtaeliitti voi optimoida asioita vain itsensä ja kavereidensa näkökulmasta kansalaisten kustannuksella. Siksi Sveitsi eikä Kiina.

Ylijääämä antaa mahdollisuuksia. Virkamiesvaltio voi paisuttaa koneistoa entisestään. Demokratia voi lisätä kansalaisten tuontikrääsän kulutusta tai vähentää vientikrääsän valmistusta eli työmäärää.
 
Ylijäämät katetaan ymmärtääkseni kilpailukyvyltään heikompien alijäämistä.
Niinhän ne ovat nytkin katettu osaksi Etelä-Euroopan maiden alijäämillä. Mutta heidän alijäämänsähän ovat paha paha, jota suitsitaan par'aikaa. Kelluvien valuuttakurssien järjestelmässä valuuttamme vahvistuu ylijäämiä kerryttäessä, mikä lopulta johtaa vaihtotaseen tasapainottumiseen pitkällä aikavälillä; toisinaan tuodaan enemmän kuin viedään sekä toisin päin. Juuri tämän takiahan kriisimaat kusessa ovat, kun valuuttajärjestelmä ei tehnyt heistä ''kilpailukykyisempi'', vaan alijäämiä kerrytettiin yhä enemmän vieraalla velkarahalla. Otetaan vielä huomioon, että Euro on vahva valuutta ja Kiinastakaan ja muusta Aasiasta ei ole kysyntäpumpuksi, vaikka siellä suurin osa maapallon populasta on, johtuen mm. talouspolitiikan ylijäämäihanteesta, valuuttakikkailuista ja heikosta ostovoimasta sekä siitä kamasta, jota me markkinoille tuotetaan. Jenkit sen sijaan kuluttuvat, mutta tuonti vetää paremmin Tyynenmeren puolelta. Summarum, kaiken aikaa ylijäämäisenä oleminen on erittäin vaikeaa, mahdotonta, eikä siinä ole mitään mieltä.
Kansalaisten edun pitäisi olla itseisarvo. Siksi järjetelmän tulisi olla demokraattinen, jottei valtaeliitti voi optimoida asioita vain itsensä ja kavereidensa näkökulmasta kansalaisten kustannuksella. Siksi Sveitsi eikä Kiina.
Kiinalaisilta tuskin kysytään demokraattisesti, että asuisivatko mielummin laadukkaammissa taloissa ja käyttäisivätkö saksalaisia kodinkoneita vai tekevätkö nykyisiä 12 tunnin työpäiviä ja kulkevat polkupyörällä joka paikkaan. Mutta mikäs siinä, kun mieltä lämmittää suuri valuuttavaranto virtuaalidollareita. :)
Ylijääämä antaa mahdollisuuksia(nopea edit: ei mitään vastakkainasettelua tähän). Virkamiesvaltio voi paisuttaa koneistoa entisestään. Demokratia voi lisätä kansalaisten tuontikrääsän kulutusta tai vähentää vientikrääsän valmistusta eli työmäärää.
Ennemmin se oma valuutta antaa mahdollisuuksia. Esimerkiksi käy juuri taantuma. Suomi voisi jättää kiperimmät leikkaukset ja veronkorotukset tekemättä elvyyttivänä toimina, kun valtion budjetin alijäämät myymällä velkakirjoja keskuspankille. Talouden kuumentuessa taas oma valuutta vahvistuisi tai vaihtoehtoisesti raha(- ja finanssi)politiikkaa voitaisiin kiristää. Tarkennatko viimeistä lausetta, siinä voi olla joku ajatus, mutta nyt viheltää ohi tarkka idea.
 
Summarum, kaiken aikaa ylijäämäisenä oleminen on erittäin vaikeaa, mahdotonta, eikä siinä ole mitään mieltä.
Niin vain suoran demokratian keinoin on tehty mahdottomasta mahdollinen. Tai no, eihän tuota ole jatkunut kuin 30 vuotta vasta:
KWN%20-%20Ben%20Davies%20%3A%20Hinde%20Capital,%20SWITZERLAND%20CA%3AGDP.jpg


Ennemmin se oma valuutta antaa mahdollisuuksia. Esimerkiksi käy juuri taantuma. Suomi voisi jättää kiperimmät leikkaukset ja veronkorotukset tekemättä elvyyttivänä toimina, kun valtion budjetin alijäämät myymällä velkakirjoja keskuspankille. Talouden kuumentuessa taas oma valuutta vahvistuisi tai vaihtoehtoisesti raha(- ja finanssi)politiikkaa voitaisiin kiristää. Tarkennatko viimeistä lausetta, siinä voi olla joku ajatus, mutta nyt viheltää ohi tarkka idea.E]

Joo, ei oikein kivaa ollut markka-aikaankaa ja silloin sitä vasta paha lama osattiin rakennella.

Kun systeemi on taloudellinen ja vähäkitkainen, se parantaa vaihtosuhdetta ja kilpailukykyä ja silloin voidaan tehdä vähemmän työtä tai maksaa työstä enemmän.
 
Niin vain suoran demokratian keinoin on tehty mahdottomasta mahdollinen. Tai no, eihän tuota ole jatkunut kuin 30 vuotta vasta:
KWN%20-%20Ben%20Davies%20%3A%20Hinde%20Capital,%20SWITZERLAND%20CA%3AGDP.jpg
Ai suora demokratia on tuon syynä? Ei suinkaan suojattu pankkisektori, hyvä johto ja laadukas koulutus? Nuo kun syntyvät yleensä jostain muusta kuin suorasta demokratiasta.
 
Ai suora demokratia on tuon syynä? Ei suinkaan suojattu pankkisektori, hyvä johto ja laadukas koulutus? Nuo kun syntyvät yleensä jostain muusta kuin suorasta demokratiasta.

Voisitko nyt samalla kertoa meille tyhmille, että miten ne yleensä syntyvät. Entä mitä roolia mielestäsi valtion taloudellisessa tilassa näyttelee demokratia? Mikä on mielestäsi syynä siihen, että demokraattiset valtiot ovat usein myös vauraita?
 
Back
Ylös Bottom