Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Sä jatkat tota samaa arvailua mun äänestyskäyttäytymisestä.

Mä kyllä oon äänestäny niitä ehdokkaita, joiden olen nähnyt oleban muutoksen kannalla. Mutta mitä jos sä nyt kertoisit, että mitä om ne todelliset vaihtoehdoot, etkä länkytä tota ympäripyöreetä libertaristipaskaa.

Jatkoin koska kysyit. Väität äänestäneesi, muttet edes uskalla kertoa ketä äänestit ja mitä muutosta. Kerroin todelliset vaihtoehdot ja jos olisit halunnut tarkemmin niistä kuulla (en kyllä ymmärrä miksi), niin olisit voinut esittää tarkentavia kysymyksiä, mutta nyt vain hukkasit mahdollisuutesi.
 
Se on mielenkiintoista, että mitä avoimemmassa taloudessa eletään sitä suurempi julkisen sektorin osuus on. Teorian mukaan julkisen sektorin suuri osuus liittyy nimenomaan niihin epävarmuuksiin, joita avotaloudessa eläminen tuottaa. Tutkimusten perusteella on keskiverto positiivinen korrelaatio julkisen sektorin koon (julkisen sektorin kulutuksen osuus BKT:sta) ja talouden avoimuuden välillä.

Tämä ei tietenkään sovi kovin hyvin yhteen sun teesin kanssa, jonka mukaan valtion roolin pienentäminen johtaa talouden "vapautumiseen" sikäli kuin sillä tarkoitetaan talouden avoimuutta. Mutta kaippa sulla on tähän jokin selitys?

Eli Sveitsi on suljettu ja Neukkula oli avoin talous vai miten tämä nyt pitää ymmärtää? Pohjois-Korea jatkanee hienosti avointa linjaa.

- - - Updated - - -

julkisella sektorilla on yleensä pienempi lainakustannus kuin yksityisellä, sen horisontti on elinikää paljon pidempi ja se voi investoida sellaisiin kohteisiin, jotka lisäävät tuottavuutta reippaasti koko taloudelle, ja johon yksityinen sektori ei voi ryhtyä. Kuten tieinfra, rautatiet, koulutuslaitos jne jne.

Silloinhan homma toimii, kun lainaa otetaan tuottavien invetointien tekemiseen. Nämä investoinnit luonnollisesti esitellään ja hyväksytetään kansalla ettei menisi tierumpuhommiksi investoiminen. Ikävä kyllä Suomen tilanne tuo ei ole vaan siellä otetaan syömävelkaa.
 
Jos tuo on yleisesti tiedossa, niin pistätkö muutaman tutkimuksen jossa todetaan, ettei valtion menojen leikkaaminen johda BKT:n laskuun pahentaen taantumaa tällaisessa tilanteessa? Esim. tuo ibnz:n linkittämä IMF:n juttu viittaa täysin päinvastaiseen suuntaan.

Tuplataan julkinen sektori, jos velan kerääminen on oikotie onneen. Harmi kun vain kukaan ei taida antaa riittävästi lainaa tuohon projektiin.

Oletko sitä mieltä, että tehottoman julkisen sektorin kasvattaminen on kansantalouden kannalta hyvä asia?
 
Eli Sveitsi on suljettu ja Neukkula oli avoin talous vai miten tämä nyt pitää ymmärtää? Pohjois-Korea jatkanee hienosti avointa linjaa.

- - - Updated - - -

Sveitsihän näkyy tuossa jälkimmäisessä kuvaajassa. Talous näyttää olevan hyvinkin avoin ja julkisen kulutuksen määrä suuri.

Olet toki tervetullut tarkistamaan tuon tutkimuksen paikkansapitävyyden:
Dani Rodrik, 1998. "Why Do More Open Economies Have Bigger Governments?," Journal of Political Economy, University of Chicago Press, vol. 106(5), pages 997-1032, October.

- - - Updated - - -

^ nimenomaan velkaantumalla, mutta eikö verojen korotus ole periaatteessa aika nollasumma peliä.

Vaikea ymmärtää että lamaa torjutaan ottamalla lisää velkaa ja välttämällä siten julkisen sektorin leikkauksia, mutta samaan aikaan lamaa pahennetaan tulonsiirtoja lisäämällä yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille.

Mutta kun julkisen sektorin budjetin pitää olla tasapainossa... ;)
 
Sveitsihän näkyy tuossa jälkimmäisessä kuvaajassa. Talous näyttää olevan hyvinkin avoin ja julkisen kulutuksen määrä suuri.

Mitä julkinen kulutus tässä tarkoittaa? BKT:n prosentti ei nyt ole kovin paljoa voi sisältää. Entäpä mitä tässä tarkoitetaan talouden avoimuudella? Jotenkin näyttäisi siltä, että tuon mukaan Jenkkilä olisi yksi maailma vähiten avoimista talouksista.

Vuosikertataulukkohan tuo näyttäysi olevan. 30 vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Raha on alkanut virtaamaan Kiinan suuntaan ja länkkärien talouskone yskähtelee vähän väliä. Länkkärit ovat lihoneet niin laiskoiksi, että heidän elintasoa joudutaan pitämään yllä lainarahalla.
 
Olen alkanut muuttamaan mieltäni tuosta valtion velkaantumisesta. Olin vähän naiivi ja kuvittelin, että ne velat todellakin maksetaan takaisin. Kreikan tapaus on näyttänyt, että näin ei ole tarkoituskaan. Siksi Suomen kannattaisikin nyt alkaa keventämään verotusta ja ottaa lainaa ja vaikka jakaa rahaa sitten kansalle tuolla 1000e/per 18v kansalainen tavalla. Sitten kun piikki menee kiinni ja ollaan velkaannuttu liian paljon luottoluokittajien jne. mielestä, niin neuvotellaan korot alas ja laina-ajat pidemmiksi. Velkoja voitaisiin myös neuvotella anteeksi. Tällä tavalla saataisiin kevennettyä yksityisen sektorin velkataakkaa ja elvytettyä paremmin taloutta.
 
Olen alkanut muuttamaan mieltäni tuosta valtion velkaantumisesta. Olin vähän naiivi ja kuvittelin, että ne velat todellakin maksetaan takaisin. Kreikan tapaus on näyttänyt, että näin ei ole tarkoituskaan. Siksi Suomen kannattaisikin nyt alkaa keventämään verotusta ja ottaa lainaa ja vaikka jakaa rahaa sitten kansalle tuolla 1000e/per 18v kansalainen tavalla. Sitten kun piikki menee kiinni ja ollaan velkaannuttu liian paljon luottoluokittajien jne. mielestä, niin neuvotellaan korot alas ja laina-ajat pidemmiksi. Velkoja voitaisiin myös neuvotella anteeksi. Tällä tavalla saataisiin kevennettyä yksityisen sektorin velkataakkaa ja elvytettyä paremmin taloutta.
Mitä haittaisi, vaikkei maksettaisi mitään takaisin? On mysteeri, miksi valtiot yleensäkään maksavat velkojaan. Menetettäisiin jonkin verran ulkomaisia investointeja, mutta niitä täällä on muutenkin heikosti.
 
Olen alkanut muuttamaan mieltäni tuosta valtion velkaantumisesta. Olin vähän naiivi ja kuvittelin, että ne velat todellakin maksetaan takaisin. Kreikan tapaus on näyttänyt, että näin ei ole tarkoituskaan. Siksi Suomen kannattaisikin nyt alkaa keventämään verotusta ja ottaa lainaa ja vaikka jakaa rahaa sitten kansalle tuolla 1000e/per 18v kansalainen tavalla. Sitten kun piikki menee kiinni ja ollaan velkaannuttu liian paljon luottoluokittajien jne. mielestä, niin neuvotellaan korot alas ja laina-ajat pidemmiksi. Velkoja voitaisiin myös neuvotella anteeksi. Tällä tavalla saataisiin kevennettyä yksityisen sektorin velkataakkaa ja elvytettyä paremmin taloutta.

Ainahan voi valita, haluaako Kreikan vai Sveitsin kohtalon. Siinä vaiheessa kun kupla puhkeaa ja velkojien kanssa "neuvotellaan korot alas", katoaa se loppukin demokratia maasta. Kansa voi vain yrittää ilmaista mielipidettään heittelemällä polttopulloja, mutta kyynelkaasu ja vesitykki hiljentävät senkin purnauksen.
 
Mitä haittaisi, vaikkei maksettaisi mitään takaisin? On mysteeri, miksi valtiot yleensäkään maksavat velkojaan. Menetettäisiin jonkin verran ulkomaisia investointeja, mutta niitä täällä on muutenkin heikosti.

Paljonko esimerkiksi Suomen lainan hoitokulut ovat? Onko pari miljardia ikkunassa? Ja mahdollisuudet lienevät kulujen nopeaan nousemiseen.
 
Mitä haittaisi, vaikkei maksettaisi mitään takaisin? On mysteeri, miksi valtiot yleensäkään maksavat velkojaan. Menetettäisiin jonkin verran ulkomaisia investointeja, mutta niitä täällä on muutenkin heikosti.

Wanhaan hywään aikaan, kun velat oli enemmänkin mallia kuninkaalta kuninkaalle, laitettiin venheet vesille ja käytiin ottamassa velallisen tullihuoneet haltuun, josta ohjailtiin verotuotot velkovan osapuolen taskuun.

Kuten arvata saattaa, velallinen ei ollut velkaantunut itse liikkeellelaskemassaan valuutassa, vaan vieraan vallan liikkeellelaskemassa valuutassa... ;)
 
Paljonko esimerkiksi Suomen lainan hoitokulut ovat? Onko pari miljardia ikkunassa? Ja mahdollisuudet lienevät kulujen nopeaan nousemiseen.
Eipä noilla kuluilla ole väliä, jos jätetään laina maksamatta.... ;)
 
Voitaisiinhan sitä ottaa käyttöön mummonmarkka (mm) jota käytettäisiin sisämarkkinoilla, varsinkin valtion palkkojen maksuun jne. Eurot säästyisi lainanhoitokuluihin ja yksityissektorille. Tyhmimmille velkojille voitaisiin luvata lainan takaisinmaksu mm:ssa pikkaisen paremmalla korolla.
 
Wanhaan hywään aikaan, kun velat oli enemmänkin mallia kuninkaalta kuninkaalle, laitettiin venheet vesille ja käytiin ottamassa velallisen tullihuoneet haltuun, josta ohjailtiin verotuotot velkovan osapuolen taskuun.

Kuten arvata saattaa, velallinen ei ollut velkaantunut itse liikkeellelaskemassaan valuutassa, vaan vieraan vallan liikkeellelaskemassa valuutassa... ;)
Aikoinaan myös johto menetti kasvonsa, jos velkaa ei maksettu. Sen lisäksi saatettiin takavarikoida esim. Saksalta teollisuusalueita, kunnes velka maksetaan. Mutta poissa ovat nuo wanhat hyvät ajat.
 
Sen lisäksi saatettiin takavarikoida esim. Saksalta teollisuusalueita, kunnes velka maksetaan. Mutta poissa ovat nuo wanhat hyvät ajat.

Tämähän se menikin ihan nappiin... ;) Eikä tämä ajattelu vielä täysin kadonnut ole: puhuttiinhan vielä jokin aika sitten aktiivisesti siitä kuinka Kreikan pitäisi antaa saariaan pois...
 
Voisitko narrisonford vähän selventää kuvaajaasi. Mikä tuo BKT:n prosentti on ja miten Yhdysvallat on yksi vähiten avoimista talouksista?
 
Homma toimii hienosti, jos vain saa lainaa ilman vaatimuksia takaisinmaksusta.
Miksi tuo takaisinmaksuvaatimus on ongelma? Ei ole ollut ennenkään valtioiden velkahistoriassa.
 
Voisitko narrisonford vähän selventää kuvaajaasi. Mikä tuo BKT:n prosentti on ja miten Yhdysvallat on yksi vähiten avoimista talouksista?

There is a positive and robust partial correlation between openness, as measured by the share of trade in GDP, and the scope of government, as measured by the share of government expenditure in GDP. The correlation is robust in the sense that (a) it is unaffected by the inclusion of other control variables, (b) it exists for measures of government spending drawn from all available data sets, (c) it prevails for both low- and high-income countries, and (d ) it is not an artifact created by outliers. In addition, openness in the early 1960s is a statistically significant predictor of the expansion of government consumption over the subsequent three decades. The explanation that best fits the evidence is one that focuses on the role of external risk. Societies seem to demand (and receive) an expanded government role as the price for accepting larger doses of external risk. In other words, government spending appears to provide social insurance in economies subject to external shocks. The central evidence in favor of this explanation comes from regres- sions in which openness is interacted with two measures of external risk, volatility of the terms of trade and the product concentration of exports. In each case, the interaction term is strongly significant (and the fit of the regression improves), whereas the coefficient on openness per se becomes insignificant or negative. The same result is confirmed in panel regressions with fixed effects for time periods and countries. Hence, unlike other explanations for the correlation between openness and government size, this one receives considerable support.

Eli Yhdysvaltain vähäinen avoimuus tarkoittaa sitä, että Yhdysvallat on suhteellisesti mitattuna käynyt varsin vähän kansainvälistä kauppaa ja teorian mukaan Yhdysvalloilla ei ole tästä syystä ollut tarvetta suojautua kansainvälisen kaupankäynnin aiheuttamilta ulkoisilta riskeiltä. Yhdysvaltain osaltahan tilanne on sittemmin muuttunut 2000-luvulle tultaessa kansainvälisen kaupankäynnin määrän lisäännyttyä.

Artikkeli löytyy working paperina tuolta:
http://www.nber.org/papers/w5537
 
Miksi juuri noin päin? Jos oikein muistan, niin mielenterveyssyistä eläköityneissä korostuvat it-alan työntekijät. Ehkä henkisesti rasakaista toimistotöistä tulisi jäädä aikaisemmin eläkkeelle kuin henkisesti kevyemmistä fyysisitä töistä.

Äitiyslomaa ei tulisi missään nimessä laskea työvuosiksi. Joissakin maissa homma menee silleen, että miehen eläke jaetaan myös naiselle. Esimerkiksi erossa eläkekertymä jaetaan omaisuuden tapaan tasan. Näin voitaisiin Suomessakin tehdä. Ei kuitenkaan ole mitään perustetta sille, että esim. sinkkumies joutuisi maksamaan pitkään kotona olevan äidin eläketttä.

Esimerkiksi otin nuo koska en ole vielä tavannut montaa raskaan fyysisen työn tekijää, joka on tehnyt työtä eläkeikään saakka. Työkyvyttömyyseläkkeellä ovat. Esimerkiksi tuo muurati joka on polvillaan kaiket päivät ja yleensä tekevät vain urakkoja, joten päivät ovat pitkiä. Muurarin työssä yleensä on apupoika, joka juoksee hiki hatussa. Silti se on raskasta.

Toisekseen pitemmällä koulutuksella palkka ja muut edut motivoivat enemmän pysymään työelämässä. Duunarit elävät monesti kädestä suuhun, jos on köyhään perheeseen syntynyt.

Äitiysloma on yksi vuosi tai vähän vajaa. Sen jälkeen alkaa hoitovapaakunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Mielestäni on kohtuullista laskea vauvan hoitaminen työvuosiksi. Se on rankempaa kuin työ.
 
Mielestäni on kohtuullista laskea vauvan hoitaminen työvuosiksi. Se on rankempaa kuin työ.

Useimmat ihmiset tekevät töitä, jotta voisivat kasvattaa lapsia. Sinä siis oikeasti kuvittelet, että lapsen kasvattaminen on vastenmielistä ja työhön rinnastettavaa. Mikäpä onkaan törkeämpää kuin väkivallan uhalla vaatia lapsettomia maksamaan toisten lapsien hoidon. Vielä törkeämpää, kuin maksattaa toisilla oma pillunsaanti.
 
Back
Ylös Bottom