Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Erinomainen tuo Haaparannan huomio kyllä, ja ehkä olisi hyvä joskus muistaa, että kannattavuudessa on kaksi komponenttia; kustannusten pienentäminen samalla tuotannon tasolla, tai ammoin unohdettu vaihtoehto: kustannusten pito samassa tuottavuutta samalla kasvattaen.
...
Tai sitten voidaan hinata elintasoa taaksepäin.

Olen samaa mieltä, että tuo Haaparannan kirjoitus oli hyvä.

Tässä myös yksi tuore hyvä kirjoitus täystyöllisyyspolitiikasta, luonnollisesta työttömyysasteesta, NAIRU:sta jne.
http://sorsafoundation.fi/2012/10/31/taystyollisyys-poliittisena-ilmiona/
 
Tuossa piirreeltiin hienoja käyriä joissa todettiin, että kun yksikkökustannukset ovat pienentyneet koko ajan, niin kilpailukykymme on parantunut. Mutta unohdettiin se, että muualla maailmassa se toiminta on tehostunut paljon enemmän ja yksikkökustannukset ovat pienentyneet vieläkin enemmän. Tuohon voisi vetää rinnalle vaikkapa Saksan ja Kiinan käyrät, ja laittaa absoluuttisina yksikkökuluina, niin tulisi todellinen tilanne esille.

Olihan siinä vertailu nimenomaan Suomen kilpailijoiden kanssa? Absoluuttinen luku ei kerro paljon mitään, jos maat ovat aivan eri tasolla (talous)kehityksessä, vaan nimenomaan suhteellinen parannus tai heikennys on se oikea mittari.
 
Ei se ole mitenkään sanottua, että se lisäisi Suomen hyvinvointia, jos täällä saadaan esimerkiksi julkisia palveluita karsimalla alennettua tietyn toimialan yritysten verorasitusta, jonka avulla tietyn toimialan yritykset päättävätkin jättää siirtämättä toimintansa esimerkiksi Viroon.

Yksittäisen toimialan edustajan näkökulmasta tämä saattaa näyttää uhkaavalta (siis oman alan yritysten siirtyminen Viroon), mutta ei se ole sanottua, että se on sitä koko kansakunnan näkökulmasta. Se on kuitenkin yksi taloustieteen perusopetuksia, että kansakunnat ovat vauraampia erikoistumalla.

Itse asiassa, Ruotsin talouspoliittinen malli perustui pitkään (ja perustuu edelleen jossain määrin) Rehn-Meidner-malliin, jossa kilpailukyvyttömien yritysten putoaminen pois joukosta nähtiin toivottavana kehityskulkuna. Joku voisi puhua Schumpeterilaisesta "luovasta tuhosta".

En sano että olet väärässä. Minua vain "pelottaa" mihin kehityksemme johtaa. Toki jokin Kiina on tietyllä tavoin mahdoton kilpakumppani mutta kyllä EU-alueellakin menee tietyillä mailla ihan hyvin, vaikkapa nyt esim Saksa.

Edustan kuitenkin sitä "koulukuntaa" että yksityisen sektorin kuihtuessa julkiset palvelut tulevat karsiutumaan väkisin. Loputtomasti ei julkista sektoria voida ylläpitää velkarahalla. Mielestäni myös sopeuttamistoimet voidaan tehdä "pehmeästi" jos ne tehdään etukäteen eikä sitten kun on vihoviimeinen hetki.
 
Mulle riittää että luen otsikon Akateeminen talousblogi,

Yritykset kisaavat reaalimaailmassa ja siinä ei paljoa talousteoriat auta. Toki mm. markkinoiden painopisteen siirtyminen esim Aasiaan on sellaista kehitystä jota vastaan Suomen on hankala kamppailla, mutta yritysten siirtyminen Viroon taas on kehitystä mitä vastaan Suomella pitäisi olla mahdollisuus kamppailla.

Pitäisi kai sitä pystyä vähän oman navan ympäriltäkin ajattelemaan - tuskinpa yleistät omat näkemyksesi ja kokemuksesi koko kansan ominaisuuksiksi? Toivottavasti näin, sillä tuossakin kirjoituksessa käsiteltiin empiriaa - sitä ihan tosimaailmaa - tilastojen avulla. Ekonometriaa toisin sanoen.

Miten perustelisit sen ehdottamasi moottoritien järkevyyttä muuten, kuin teorian avulla? Kai niitä asioita on välillä pakko etukäteenkin miettiä. (Siihen sen verran, että eikö nopea rautatie olisi paljon parempi? Moottoritie sitoo senkin liikenteen vuosikymmeniksi autojen varaan. Junayhteys olisi nopeampi, ekologisempi ja halvempi - ja sen voisi kytkeä Pietarin yhteyteen.)
 
En sano että olet väärässä. Minua vain "pelottaa" mihin kehityksemme johtaa. Toki jokin Kiina on tietyllä tavoin mahdoton kilpakumppani mutta kyllä EU-alueellakin menee tietyillä mailla ihan hyvin, vaikkapa nyt esim Saksa.

Edustan kuitenkin sitä "koulukuntaa" että yksityisen sektorin kuihtuessa julkiset palvelut tulevat karsiutumaan väkisin. Loputtomasti ei julkista sektoria voida ylläpitää velkarahalla. Mielestäni myös sopeuttamistoimet voidaan tehdä "pehmeästi" jos ne tehdään etukäteen eikä sitten kun on vihoviimeinen hetki.

Tätä minäkin olen yrittänyt tuoda esiin. eli aletaan sopeuttamaan nyt kun siihen ei vielä mikään ulkopuolinen taho pakota. Tai ei ole käynyt niin että pitää lomauttaa käytännössä koko julkinen sektori kun ei tule lainaa ja ei ola varaa maksaa palkkoja.

Palkankorotusten jäädyttäminen pitäisi olla ihan ensimmäinen ratkaisu. Senverran isosti ne julkisella on noussut että muutaman vuoden nolla olisi ihan paikallaan. Vaihtoehtona toki sitten se viikate.
 
Kansantaloushan ei ollut yritys, joten sen ei ole tarkoitus pienentää taloudellista aktiviteettia. Itse asiassa se tarkoittaa koko talouden tuotannon laskua. Kansantalouden tasolla jonkun meno on toisen tulo. Noususuhdanteessa voidaan esittää (teoria, hui), että julkisen sektorin maltillinen supistus ei pudota tuotantoa, sillä jengi vaihtaa yksityiselle puolelle sujuvasti. Näin yleiseurooppalaisen taantuman kynnyksellä moinen nostaa työttömyysastetta väkisinkin. Kyseessä on ns. myötäsyklinen talouspolitiikka, jota menestyksekkäästi mm. Suuressa Lamassa toteutettiin. Ja nyt Kreikassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa.
 
Kansantaloushan ei ollut yritys, joten sen ei ole tarkoitus pienentää taloudellista aktiviteettia. Itse asiassa se tarkoittaa koko talouden tuotannon laskua. Kansantalouden tasolla jonkun meno on toisen tulo. Noususuhdanteessa voidaan esittää (teoria, hui), että julkisen sektorin maltillinen supistus ei pudota tuotantoa, sillä jengi vaihtaa yksityiselle puolelle sujuvasti. Näin yleiseurooppalaisen taantuman kynnyksellä moinen nostaa työttömyysastetta väkisinkin. Kyseessä on ns. myötäsyklinen talouspolitiikka, jota menestyksekkäästi mm. Suuressa Lamassa toteutettiin. Ja nyt Kreikassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa.

Tässä leikissä käärme syö häntäänsä sitten koko ajan. Noususuhdanteessa kun ei ole tarve supistaa kun rahaa on ja matalasuhdanteessa ei pysty. Jossain kohtaa pää on vetävän kädessä ja leikit on leikitty. Joku jää ilman tuolia tuolileikissä. Jollekin jää mustapekka kouraan.
 
Pitäisi kai sitä pystyä vähän oman navan ympäriltäkin ajattelemaan - tuskinpa yleistät omat näkemyksesi ja kokemuksesi koko kansan ominaisuuksiksi? Toivottavasti näin, sillä tuossakin kirjoituksessa käsiteltiin empiriaa - sitä ihan tosimaailmaa - tilastojen avulla. Ekonometriaa toisin sanoen.

Miten perustelisit sen ehdottamasi moottoritien järkevyyttä muuten, kuin teorian avulla? Kai niitä asioita on välillä pakko etukäteenkin miettiä. (Siihen sen verran, että eikö nopea rautatie olisi paljon parempi? Moottoritie sitoo senkin liikenteen vuosikymmeniksi autojen varaan. Junayhteys olisi nopeampi, ekologisempi ja halvempi - ja sen voisi kytkeä Pietarin yhteyteen.)

Minä perustan näkemykseni yritysmaailmassa 20 vuotta pyörineenä. Suomessa on tehty paljon kaikkea hienoa ja mua vituttaa että nyt vaan annetaan kaiken mennä "viemäristä" muille maille. Niin kauan kun Suomikin pyörii tällä länsimaisella kapitalismilla, fakta on se että vahva ja hyvinvoiva yksityissektori ylläpitää hyvinvointi Suomea ja kaikilla on asiat paremmin. Koska yritys ja pääomavirta on tällä hetkellä ulospäin Suomesta, asiat eivät ole kunnossa ja tämä virta pitäisi saada käännettyä toisinpäin. Minä en vaan usko syyllistämiseen ja johonkin abstraktiin yhteiskuntavastuuseen, vaan siihen että pyritään kääntämään tämä byrokraattinen julkissektori vetoinen taloutemme enemmän yritysvetoiseksi yhteiskunnaksi. Tuntuu vaan yksityissektori ja yritykset olevan melkein kirosana monille tahoille. Kumma homma kun kuitenkin esimerkiksi työhyvinvointi on monesti tutkittu olevan paremmalla tolalla varsinkin pk yrityksissä.

Meillä menee jo junayhteys Ouluun mutta veikkaan että se palvelee aika huonosti ihmis- ja tavaraliikennettä koska nelostie on hyvin liikennöity ja junat aika tyhjillään (jos sattuvat kulkemaan). Julkinen liikenne vaatii riittävän asukastiheyden pystyäkseen palvelemaan tehokkaasti ja ikävä kyllä Suomessa tähän asukastiheyteen päästään vain pääkaupunkiseudulla.
 
Aika sairasta on tosiaan tuo ajatusmaailma, että yritys on yhtäkuin "riistäjäkapitalistin pesä" jossa vaan otetaan kaikki irti työntekiijän selkänahasta.


Ja noista junista, junalla ajelu on harvojen herkkua. Siihen ei ole varaa kuin opiskelijakortilla ja eläkeläisellä ja noista ekalla ei ole rahaa millä ajaa niillä. Halvemmaksi tulee maksaa kaverin kanssa bensat puoliksi. Tietty joku valopää tähän keksii, että autoilua on verotettava lisää jotta saa junista kannattavia. No ei todellakaan näin, vaan junien hinta pitää saada kilpailukykyiseksi jotta joku viittii niihin istahtaa. Ei joukkoliikenne voi lähteä siitä lähtökohdasta että se tuottaa voittoa, tai sitten pitää laittaa Kiasmat ja kirjastotkin voittoa tuottaviksi.
 
Olihan siinä vertailu nimenomaan Suomen kilpailijoiden kanssa? Absoluuttinen luku ei kerro paljon mitään, jos maat ovat aivan eri tasolla (talous)kehityksessä, vaan nimenomaan suhteellinen parannus tai heikennys on se oikea mittari.
Katselin noita lähteitä, enkä ole vieläkään ihan selvillä, että mitä tuo vertailu oikein kuvaa. Ja mitä tuo indeksi oikein käsittää. Saisikohan mistään indeksi, joka kuvaa sitä, että jos esim. espanjalainen ostaa vaikkapa paperikoneen, niin mihin hintaan se saa sen Suomesta ja mihin Saksasta? Tekisi tuon eri hyödykkeille ja eri vientimaiden kohdalle, niin voisi saada hyvän kuvan asemastamme.
 
Tässä leikissä käärme syö häntäänsä sitten koko ajan. Noususuhdanteessa kun ei ole tarve supistaa kun rahaa on ja matalasuhdanteessa ei pysty. Jossain kohtaa pää on vetävän kädessä ja leikit on leikitty. Joku jää ilman tuolia tuolileikissä. Jollekin jää mustapekka kouraan.

Näinhän ei ole käynyt, vaan julkiset menot ovat laskeneet noususuhdanteessa aika nopeastikin suhteessa koko tuotantoon. Tässä on nyt neljäs vuosi rahoituskriisin jälkimaininkeja käynnissä ja uusi taantuma pukkaa päälle.
 
Koulutuksella Suomi nousuun...

Kaupungin ja ELY-keskuksen johtajat huippukalliille kurssille Kaliforniaan

Turun kaupungin korkein johto, ELY-keskuksen päälliköt ja korkeakoulujen rehtorit matkaavat marraskuun viimeisellä viikolla Kaliforniaan asti saamaan oppia innovaatiojärjestelmien haasteista.

Stanfordin tutkimusinstituutissa järjestettävä viikon mittainen kurssi maksaa 75 000 dollaria, eli reilut 57 000 euroa.

Kurssille osallistuvat muun muassa kaupunginjohtaja Aleksi Randell, Turun yliopiston vararehtori Kalle-Antti Suominen, maakuntajohtaja Juho Savo sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Sundman.

Kymmenien tuhansien eurojen arvoinen kurssi on herättänyt närää muun muassa ELY-keskuksen henkilöstössä. Henkilökunta kritisoi tyyriin kurssimatkan järjestämistä samaan aikaan, kun heidän omasta koulutuksestaan ja virkistäytymisestään on jouduttu tinkimään.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/40...htajat+huippukalliille+kurssille+Kaliforniaan
 
Näinhän ei ole käynyt, vaan julkiset menot ovat laskeneet noususuhdanteessa aika nopeastikin suhteessa koko tuotantoon. Tässä on nyt neljäs vuosi rahoituskriisin jälkimaininkeja käynnissä ja uusi taantuma pukkaa päälle.

No kai nyt olisikin jo todella erikoista, jos julkiset menot kasvaisivat nousunkin aikana yksityistä sektoria nopeammin. Sitä menoa tuskin kovin moni maa kestäisi hetkeää pidempään.
 
Niin kai kyse on sama kuin velkaantumisasteesta. Nousukaudella molemmat pienenee ja laskukaudella kasvaa, oleellista on että kun verrataan esimerkiksi laskukausia toisiinsa, tulisi velkaantumisasteen ja julkisten menojen suhteen olla mielellään maksimissaan samalla tasolla kuin edellisen laskukauden alussa tai mieluummin vähemmän. Nyt käsittääkseni kuitenkin esimerkiksi nuo mittarit ovat joka laskukauden alussa suuremmat kuin edellisen laskukauden alussa. Eli nousukaudella ei olla pystytty korjaamaan laskukauden aiheuttamia kustannuksia...
 
Minä perustan näkemykseni yritysmaailmassa 20 vuotta pyörineenä. Suomessa on tehty paljon kaikkea hienoa ja mua vituttaa että nyt vaan annetaan kaiken mennä "viemäristä" muille maille. Niin kauan kun Suomikin pyörii tällä länsimaisella kapitalismilla, fakta on se että vahva ja hyvinvoiva yksityissektori ylläpitää hyvinvointi Suomea ja kaikilla on asiat paremmin. Koska yritys ja pääomavirta on tällä hetkellä ulospäin Suomesta, asiat eivät ole kunnossa ja tämä virta pitäisi saada käännettyä toisinpäin. Minä en vaan usko syyllistämiseen ja johonkin abstraktiin yhteiskuntavastuuseen, vaan siihen että pyritään kääntämään tämä byrokraattinen julkissektori vetoinen taloutemme enemmän yritysvetoiseksi yhteiskunnaksi. Tuntuu vaan yksityissektori ja yritykset olevan melkein kirosana monille tahoille. Kumma homma kun kuitenkin esimerkiksi työhyvinvointi on monesti tutkittu olevan paremmalla tolalla varsinkin pk yrityksissä.

Toki yksityinen sektori on se pääasia, ei sitä kukaan ole kiistämässä tai horjuttamassa. Laskusuhdanteessa vaan julkinen puoli ottaa osan kulutuksesta omalle kontolleen yksityisen tehdessä sopeutustaan/tms, jotta pudotus ei olisi niin suuri ja kuopasta kiipeäminen niin hidasta. Pääomaliikkeet johtuvat nyt pääasiassa globaalista tilanteesta. Kun epävarmuutta on ilmassa, perinteisesti sijoitukset kohdistetaan kotimaahan (vaikka siinä ei varsinaisesti järkeä olisikaan). Näin se on etenkin reuna-alueilla niinkuin Suomessa. Yrittäjyyttähän tuetaan ja siihen jopa opetetaan, mitäs helpotuksia pitäisi vielä keksiä, jotta menisi paremmin? Ei huonolta johtajuudelta pelasta palkka-alennukset. Ja kyllä ne firmat siirtyvät vaikka Viroon, jos Suomessa madalletaan yhteisöveroa, sillä Virossa on edelleen halvempi työ. Globaalissa ympäristössä yritys lähtee jos sitä huvittaa. Ihan mitä tahansa ei kannata mennä sen omistajille myöntämään, sillä aina on kannustin ottaa sekä veroalet, että lähteä silti.

Meillä menee jo junayhteys Ouluun mutta veikkaan että se palvelee aika huonosti ihmis- ja tavaraliikennettä koska nelostie on hyvin liikennöity ja junat aika tyhjillään (jos sattuvat kulkemaan). Julkinen liikenne vaatii riittävän asukastiheyden pystyäkseen palvelemaan tehokkaasti ja ikävä kyllä Suomessa tähän asukastiheyteen päästään vain pääkaupunkiseudulla.

Yhteydet Suomessa ovat hitaat ja epäyhteensopivat muun Euroopan kanssa (historiallisista syistä, Venäjän rataverkkoa). Muutama luotijunayhteys, ja ehkä Suomesta ei tulisi niin yksinapainen maa.
 
Katselin noita lähteitä, enkä ole vieläkään ihan selvillä, että mitä tuo vertailu oikein kuvaa. Ja mitä tuo indeksi oikein käsittää.

Ilmeisesti teollisuuden reaalista kustannuskilpailukykyä se esittää, eli teollisuuden työvoimakustannukset deflatoituna teoll. arvonlisäyksellä (syntyy indeksi). Vertailu tapahtuu laskemalla vastaava indeksi eri maille ja laskemalla niistä painotettu keskiarvo, painot ovat OECD:n laskemat ja kuvaavat niiden tärkeyttä Suomelle - kuinka läheinen kilpailija maa on. Suomen osuus sitten jaetaan tuolla vertailuindeksillä ja syntyy Suomen suhteellinen kustannustaso. Ilmeisesti sen korjauksen sisältävän taulukon viimeisin luku Suomelle on 97% vertailumaiden kustannustasosta. Koko Eurooppaan verrattuna tasapainotuksin Suomi ei voisikaan kilpailla esim. Itä-Euroopan maiden kanssa, koska siellä palkat ovat ihan eri tasoa. Toki työvoimakustannuksen lisäksi on pääoman kustannus, mutta se on aika lailla sama vertailumaille tällä hetkellä.

Saisikohan mistään indeksi, joka kuvaa sitä, että jos esim. espanjalainen ostaa vaikkapa paperikoneen, niin mihin hintaan se saa sen Suomesta ja mihin Saksasta? Tekisi tuon eri hyödykkeille ja eri vientimaiden kohdalle, niin voisi saada hyvän kuvan asemastamme.

Tuon indeksin pitäisi sisältää se karkeasti, mutta tietysti etu jossain voi olla vähemmän kuin tappio toisessa ja päinvastoin.
 
Yhteydet Suomessa ovat hitaat ja epäyhteensopivat muun Euroopan kanssa (historiallisista syistä, Venäjän rataverkkoa). Muutama luotijunayhteys, ja ehkä Suomesta ei tulisi niin yksinapainen maa.

Hakalapa Suomeen noita napoja on useampia saada, kun tälläkään hetkellä maasta ei löydy edes yhtä isoa kaupunkia. Suurin epäsopivuustekijä Keski-Euroopan junaliikenteen kanssa taitaa olla puuttuva merikelpoisuus.
 
Hakalapa Suomeen noita napoja on useampia saada, kun tälläkään hetkellä maasta ei löydy edes yhtä isoa kaupunkia. Suurin epäsopivuustekijä Keski-Euroopan junaliikenteen kanssa taitaa olla puuttuva merikelpoisuus.

Ei ole vielä, mutta suunta on etelään, mikäli hintamekanismi kertoo mistään. Taas kiroilin muksua hakiessa tuolta Helsingin länsiosasta, että autoilun ehdoilla tehty kaava on paras tapa tappaa sekä alueen elinvoima, että liikenneyhteydet (paradoksaalista kyllä). Ei voida oikein sanoa olevamme eurooppalaistuva maa, kun pääkaupungissa menee muutamaan kilometriin lähemmäs tunti julkisilla. Risukkoa on edessä joka puolella ja sinnetänne heiteltyjä elementtikerrostaloja. Argh :)

Jos rataverkko olisi eurooppalainen, voisi junien ostaminen olla hitu halvempaa..
 
Jos rataverkko olisi eurooppalainen, voisi junien ostaminen olla hitu halvempaa..

Itse en kyllä usko raideleveyden vaikuttavan merkittävästi hintoihin. Samoin Suomen ja Venäjän välinen rataliikenne lienee sen verran arvokas juttu, että sitä ei kannata vaikeuttaa.
 
Back
Ylös Bottom