Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Keinoista tuossa oikeastaan viitataan maahanmuuton lisäämiseen sen esteitä purkamalla? Muilta osin luin sen niin, että yrittäjyys on tahdon asia ja jengin täytyy hiffata sen mielekkyys. Olisi nyt kertonut, mikä siinä sosiaalidemokraattisessa ajattelussa on tätä kaikkea vastaan. Ruotsissa ei tunnu olevan samanlaista ongelmaa pykätä kansainvälisiä kasvuyrityksiä (ja siellä ilmeisesti startup tarkoittaa muutakin kuin kännykkäpelifirmoja), vaikka rakenteet ovat jopa vielä sosiaalidemokraattisemmat.
 
Kirjoituksen pointti liittyy siihen, mihin asioihin valtio näistä lähtökohdista keskittyisi, jos tavoitteena olisi valtiona pärjätä globaalissa kilpailussa. Pitäisi siis unohtaa yksilön kannalta ns. saavutetut edut ja miettiä puhtaalta pöydältä, mihin meidän kannattaisi voimavaramme suunnata ja mikä julkisen sektorin koko ja rooli pitäisi olla. Sosiaalidemokratiaa pahimmillaan on pitää kynsin ja hampain kiinni noista saavutetuista eduista samoin kuin niitä pyörittävistä hallintohimmeleistä, vähintään indeksikorottaa niitä vuosi vuodelta ja nostaa veroja ja ottaa lisää velkaa jos ei muuten rahat riitä. Yritystoiminta ja yksityiset palkansaajat nähdään lähinnä lypsylehminä, joista tiristettävää resurssivirtaa koetetaan optimoida julkisen sektorin maksimoimiseksi.
 
Asiasta kymmenenteen. Ajelin tuossa alas tänään oulusta alas jyväskylään päin ja siinä sateisessa jonossa mietein mikseipä ehkä yksi älykkäimmistä elvytys investoinneista olisi raketaa Heinolasta Jyväskylän kautta Ouluun moottoritie. Hintalappu spekulaatio muistaakseni oli jossain 500-800 miljoonan euron paikkeilla jos oikein muistan.

Tuolla rahalla saataisiin konkreettisesti komea moottoritie ja paljon urakkaa maanrakentajille. Nykyisessä lainanotto meiningissä hintakaan ei ole paljoa paskaakaan kun jakaantuu kuitenkin muutamalle vuodelle. Ja mikä parasta, aivan hyvin voitaisiin laittaa tietulli, esim 1 euro/10 km, jonka ainakin minä maksaisin ilomielin.

Eli elvytystä josta on kaikille iloa ja joka jopa tuottaisi jotakin. Puhumattakaan että periferian teollisuuslaitokset saataisiin hyvän liikenneyhteyden päähän pääkaupunkiseudusta.
 
Onhan se hyvä, että tulee lisää väestöä tähän maahan, mutta jos alkaa yleistyä tämä asenne, niin valtion huolet sen kuin kasvavat:

http://www.avatv.fi/ohjelmat.shtml/erilaiset_aidit/aitien_tarinat/1643229

Unelmana suurperhe. Työssäkäynti ei kiinnosta äitiä eikä isää. Eikä myöskään koulunkäynti. Mietitään miten se sossu maksaisi taas uuden pesukoneen. Kuusi lasta jo 26-vuotiaana, ja kaikki täysin valtion elätteinä.

Miksi maksan näiden elämisen, jos ei kiinnosta käydä töissä? Onko mitään järkeä ylläpitää systeemiä, joka tukee tällaista toimintaa. Joku kansalaispalkka sentään kannustaisi käymään töissä, koska tulotaso nousisi heti. Nyt on kannattavampaa mennä sossuun.
 
Minuakin alkoi ottamaan päähän tuota lukiessa. Kiinnostaa maksaa veroja ja kustantaa tuollainen loisiminen. Tunnen tuontyylistä porukkaa joilla ei ole (onneksi) lapsia, mutta ovat koko ajan itkemässä miten pitäisi saada enemmän rahaa ilman velvoitteita ja miten on epäoikeudenmukaista, että työssäkäyvillä on paljon korkeampi elintaso. Suomessa on nykyään jo yksi sukupolvi vihervasureita jonka mielestä töissäkäyminen ei ole pakollista ja miten on ihan hyväksyttävää elää sosiaalituen varassa.
 
Miksi maksan näiden elämisen, jos ei kiinnosta käydä töissä? Onko mitään järkeä ylläpitää systeemiä, joka tukee tällaista toimintaa. Joku kansalaispalkka sentään kannustaisi käymään töissä, koska tulotaso nousisi heti. Nyt on kannattavampaa mennä sossuun.

Sehan se on ongelma tassa nykyisessa jarjestelmassa, se helposti passivoi ihmisen. Tyontekemisesta rangaistaan, varsinkin kun monet tukien varaan tippuneet todennakoisesti tekevat matalapalkkaisia patkatoita.

"Kansalaispalkkahan" meilla on jo, mutta nykyisen lisaksi ei kannata tehda toita.
 
Ruuasta ei ainakaan näy olleen pulaa. Monenkohan tarvitsee lähteä aamulla duuniin, jotta tuokin "unelmaperhe" saadaan elätettyä? Jonku pitää kustantaa, iso asunto, paljon ruokaa, terapiaa, lääkäreitä, "lisää konkreettista apua niihin hetkiin, kun lapsi hyppii seinille"... Veikkaanpa, että lopullinen lasku yhteiskunnalle on suuri. Auton ostajaa verotamme aina vain kovemmin pelättyjen CO2-päästöjen vuoksi, mutta tällaista päästöjen maksimoimista pyöritetään puhtaasti verovaroin. Sillä autolla moni vieläpä ajaa töihin. Tää on nyt sitä pohjoismaista hyvinvointia. Jos suomalaisessa järjestelmässä joku tarjoaisi vaihtoehtoa tälle menolle, niin tekisin ensi tilassa paluun vaaliuurnille. Ikävä kyllä oikeistopuolueemmekin on vahvasti mukana punaisessa rintamassa rakentamassa hyvinvointia tälle pohjalle.
 
On muuten viime päisinä sadellut irtisanom... eiku siis YT-uutisia aika paljon. Tänään Accenture, aikaisemmi Digia, Aalto-YO, Nokian Renkaat, Tellabs, City-lehti, Porvoon kaupunki, Ruukki, Ålandsbanken, Sulake, Meritaito, Sanoma Kaupunkilehdet, John Deere, Exel Composites, Pilkinton, Kaleva (lehti)...

Ja kaikki nämä uutiset parin päivän ajalta. Mitähän tästä nyt voisi päätellä? Varmaankin kannattaa vain jatkaa hyvinvoinnin rakentamista keskittymällä tuloerojen tasaamiseen ja laiskottelun tukemiseen.
 
"Johanna on kasvanut yksinhuoltajaäidin huomassa ilman sisaruksia ja kertoo päättäneensä jo nuorena, että 20-vuotiaana hänellä itsellään on suurperhe."

Voi vittu mitä paskaa. 20 vuotiaana suurperhe ja 100% luotto että yhteiskunta maksaa kaiken :face:
 
On muuten viime päisinä sadellut irtisanom... eiku siis YT-uutisia aika paljon. Tänään Accenture, aikaisemmi Digia, Aalto-YO, Nokian Renkaat, Tellabs, City-lehti, Porvoon kaupunki, Ruukki, Ålandsbanken, Sulake, Meritaito, Sanoma Kaupunkilehdet, John Deere, Exel Composites, Pilkinton, Kaleva (lehti)...

Ja kaikki nämä uutiset parin päivän ajalta. Mitähän tästä nyt voisi päätellä? Varmaankin kannattaa vain jatkaa hyvinvoinnin rakentamista keskittymällä tuloerojen tasaamiseen ja laiskottelun tukemiseen.

Vaikea noista on tarkemmin sanoa, kun joukossa on sekä julkista että yksityistä sektroia ja lisäksi eri toimialoja.

Todennäköisesti täällä aletaan taas vaatia, että valtion täytyy huolehtia yritysten kilpailukyvystä...

- - - Updated - - -

Asiasta kymmenenteen. Ajelin tuossa alas tänään oulusta alas jyväskylään päin ja siinä sateisessa jonossa mietein mikseipä ehkä yksi älykkäimmistä elvytys investoinneista olisi raketaa Heinolasta Jyväskylän kautta Ouluun moottoritie. Hintalappu spekulaatio muistaakseni oli jossain 500-800 miljoonan euron paikkeilla jos oikein muistan.

Tuolla rahalla saataisiin konkreettisesti komea moottoritie ja paljon urakkaa maanrakentajille. Nykyisessä lainanotto meiningissä hintakaan ei ole paljoa paskaakaan kun jakaantuu kuitenkin muutamalle vuodelle. Ja mikä parasta, aivan hyvin voitaisiin laittaa tietulli, esim 1 euro/10 km, jonka ainakin minä maksaisin ilomielin.

Eli elvytystä josta on kaikille iloa ja joka jopa tuottaisi jotakin. Puhumattakaan että periferian teollisuuslaitokset saataisiin hyvän liikenneyhteyden päähän pääkaupunkiseudusta.

Niin. Tietty edellytyksenä on varmaan se ettei ole mitään asfalttikartellia joka kuppaa 60 prosentin ylihintoja.


Mutta markkinathan huolehtii siitä että kilpailu toimii ja kaikki tällaiset "häiriöt" ovat markkinoiden ulkopuolisten toiminnan synnyttämiä, kuten valtion sääntelyn... vai mitä Edistyspuolue?
 
Mutta markkinathan huolehtii siitä että kilpailu toimii ja kaikki tällaiset "häiriöt" ovat markkinoiden ulkopuolisten toiminnan synnyttämiä, kuten valtion sääntelyn... vai mitä Edistyspuolue?

Heh, taa on kylla paras lappa mihin moni oikeasti uskoo. Markkinathan huolehtii vaan voittojen maksimoinnista ja ilman saatelya meno olisi kun jenkeissa.
 
Todennäköisesti täällä aletaan taas vaatia, että valtion täytyy huolehtia yritysten kilpailukyvystä...

Ei valtion tarvitse huolehtia omasta kilpailukyvystä, mutta turha tulla itkemään yhteiskuntavastuusta kun yritykset valitsevat kilpailukykyisemmän toimintaympäristön ;)
 
Ja näköjään OP-Pohjolakin on ringissä mukana porukassa ja vieläpä isoimmalla määrällä pelimerkkejä.
http://www.talouselama.fi/uutiset/o...+ylin+johto+ei+ole+tilanteen+tasalla/a2153288
Aikaisemminkin kirjoitin tästä samasta asiasta, mutta kyllä tuo on huonoa ja lyhytnäköistä johtamista, jos ensin palkataan väkeä lisää ja sitten vähennetään vielä enemmän. Huomaa kyllä, että melkoista tuuliviiriä tuonne johtoportaaseenkin eksyy. Kuten sanottu, niin eivät nämä tilanteet tule hetkessä eteen, vaan kyllä siihen väkimäärän kasvamiseen tai kontrollointiin pitää keskittää resursseja ihan koko ajan nousu- tai laskukaudesta riippumatta. Vastuullisesta henkilöstöpolitiikasta ei paljoa tämän jälkeen kannata puhua.

Ymmärrän kyllä 100%:sti, että yrityksen tarkoitus ei ole ylläpitää suojatyöpaikkoja eikä kantaa sen kummempaa yhteiskuntavastuuta, mutta kyllä tällainen poikkoilu rekrytoinnin ja irtisanomisen välillä on melko kyseenalaista jo yrityksen itsensäkin kannalta.
 
Ei valtion tarvitse huolehtia omasta kilpailukyvystä, mutta turha tulla itkemään yhteiskuntavastuusta kun yritykset valitsevat kilpailukykyisemmän toimintaympäristön ;)

No onko se Suomen kilpailukyky sittenkään niin heikolla tolalla?

http://blog.hse-econ.fi/?p=4884

..mutta minä luen kuvasta sen, että Suomen hintakilpailukyky on parhaalla tasolla 20 vuoteen....... Minusta on siis syytä kysyä, mille voivottelu Suomen heikosta kansainvälisestä kilpailukyvystä perustuu. Yksi pelästyksen lähde lienee se, että Suomen vaihtotaseessa on pitkästä aikaa vaje. Vaihtotaseen vajeen tai ylijäämän käyttö kilpailukyvyn indikaattorina ei kuitenkaan ainakaan taloustieteen näkökulmasta ole perusteltua........Mutta miksi yritykset huolimatta Suomen erinomaisesta hintakilpailukyvystä eivät ole investoineet tänne? En minä vain tiedä, varsinkin kun Suomen talous myös monissa kansainvälisissä laajemmissa kilpailukykyvertailuissa (kuten World Economic Forumin) on hyvin korkealla. Suomalaiset yritysjohtajat ovat kyvyttömiä löytämään investointikohteita, kun helppoa rahaa voi tehdä toimintoja muualle ulkoistamalla? Tai Suomi yksinkertaisesti on liian pieni markkina-alue, jotta tänne kannattaisi investoida?
 
Aikaisemminkin kirjoitin tästä samasta asiasta, mutta kyllä tuo on huonoa ja lyhytnäköistä johtamista, jos ensin palkataan väkeä lisää ja sitten vähennetään vielä enemmän. Huomaa kyllä, että melkoista tuuliviiriä tuonne johtoportaaseenkin eksyy. Kuten sanottu, niin eivät nämä tilanteet tule hetkessä eteen, vaan kyllä siihen väkimäärän kasvamiseen tai kontrollointiin pitää keskittää resursseja ihan koko ajan nousu- tai laskukaudesta riippumatta. Vastuullisesta henkilöstöpolitiikasta ei paljoa tämän jälkeen kannata puhua.

Ymmärrän kyllä 100%:sti, että yrityksen tarkoitus ei ole ylläpitää suojatyöpaikkoja eikä kantaa sen kummempaa yhteiskuntavastuuta, mutta kyllä tällainen poikkoilu rekrytoinnin ja irtisanomisen välillä on melko kyseenalaista jo yrityksen itsensäkin kannalta.

Tästä olen täysin samaa mieltä.

- - - Updated - - -

No onko se Suomen kilpailukyky sittenkään niin heikolla tolalla?

http://blog.hse-econ.fi/?p=4884

Mulle riittää että luen otsikon Akateeminen talousblogi,

Yritykset kisaavat reaalimaailmassa ja siinä ei paljoa talousteoriat auta. Toki mm. markkinoiden painopisteen siirtyminen esim Aasiaan on sellaista kehitystä jota vastaan Suomen on hankala kamppailla, mutta yritysten siirtyminen Viroon taas on kehitystä mitä vastaan Suomella pitäisi olla mahdollisuus kamppailla.
 
No onko se Suomen kilpailukyky sittenkään niin heikolla tolalla?

http://blog.hse-econ.fi/?p=4884
Tuossa piirreeltiin hienoja käyriä joissa todettiin, että kun yksikkökustannukset ovat pienentyneet koko ajan, niin kilpailukykymme on parantunut. Mutta unohdettiin se, että muualla maailmassa se toiminta on tehostunut paljon enemmän ja yksikkökustannukset ovat pienentyneet vieläkin enemmän. Tuohon voisi vetää rinnalle vaikkapa Saksan ja Kiinan käyrät, ja laittaa absoluuttisina yksikkökuluina, niin tulisi todellinen tilanne esille.
 
No ei Kiinan kanssa voi kilpailla yksikään länsimaa ennenkuin elintaso on laskettu sinne samalle tasolle tai alle. Saksassa alkaa olla paineita päästä takaisin palkoille, ja euroalue hyytyy samalla (austerity!) - näinköhän sieltä löytyy enää työntekijöiltä joustoa alaspäin? Erinomainen tuo Haaparannan huomio kyllä, ja ehkä olisi hyvä joskus muistaa, että kannattavuudessa on kaksi komponenttia; kustannusten pienentäminen samalla tuotannon tasolla, tai ammoin unohdettu vaihtoehto: kustannusten pito samassa tuottavuutta samalla kasvattaen. Tiettävästi talouskasvu kautta aikain nojaa tuohon tuottavuuden nousuun, joten sitäkin ulottuvuutta pitäisi ehkä miettiä. Tästä päästäänkin siihen kysymykseen, että missä investoinnit? Kieltämättä nykyinen finanssi-ilmapiiri rohkaisee lähinnä olemassaolevan kakun siivujen rullaamiseen (rent-seeking) kakun kasvattamisen sijaan, mutta silti. Kauheasti alemmas ei länsimaissa työntekijäkustannuksia päästä, sillä koulutus, terveydenhoito ja sensellainen pitää kuitenkin maksaa, ja jos sitä ei makseta keskitetysti veroista, se tarkoittaa palkkojen nousua. Palkkoja pitäisi nostaa itse asiassa enemmän, sillä yhden maksajan järjestelmä on halvempi (vähemmän päällekkäisiä kustannuksia).

Tai sitten voidaan hinata elintasoa taaksepäin.
 
Mulle riittää että luen otsikon Akateeminen talousblogi,

Yritykset kisaavat reaalimaailmassa ja siinä ei paljoa talousteoriat auta. Toki mm. markkinoiden painopisteen siirtyminen esim Aasiaan on sellaista kehitystä jota vastaan Suomen on hankala kamppailla, mutta yritysten siirtyminen Viroon taas on kehitystä mitä vastaan Suomella pitäisi olla mahdollisuus kamppailla.

Ei se ole mitenkään sanottua, että se lisäisi Suomen hyvinvointia, jos täällä saadaan esimerkiksi julkisia palveluita karsimalla alennettua tietyn toimialan yritysten verorasitusta, jonka avulla tietyn toimialan yritykset päättävätkin jättää siirtämättä toimintansa esimerkiksi Viroon.

Yksittäisen toimialan edustajan näkökulmasta tämä saattaa näyttää uhkaavalta (siis oman alan yritysten siirtyminen Viroon), mutta ei se ole sanottua, että se on sitä koko kansakunnan näkökulmasta. Se on kuitenkin yksi taloustieteen perusopetuksia, että kansakunnat ovat vauraampia erikoistumalla.

Itse asiassa, Ruotsin talouspoliittinen malli perustui pitkään (ja perustuu edelleen jossain määrin) Rehn-Meidner-malliin, jossa kilpailukyvyttömien yritysten putoaminen pois joukosta nähtiin toivottavana kehityskulkuna. Joku voisi puhua Schumpeterilaisesta "luovasta tuhosta".
 
Back
Ylös Bottom