Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Tuosta todella hyvä analyysi kestävyysvajeesta, bkt:stä, digitalisaatiosta ja globalisaatiosta, niin ja Suomestakin:
Näistä ?rakenneongelmista? vaiettiin kollektiivisesti vaalien alla | Kansan Uutiset | Verkkolehti

Mutta mitä uutta tuossa Ojapellon jutussa oli ja mitä hän oikein halusi sanoa? Pitäisikö meidän palata 1970- luvun teknologiaan, jotta kaikki tulisivat onnellisiksi? Lähinnä kirjoituksesta paistoi vasemmiston hirveä hinku pysäyttää kehitys ja seisauttaa aika.

Se nyt oli jopa aika törkeää valehtelua, että yritykset ja varakkaat maksaisivat pienemmän osan veroista, kuin ennen. Teollisuustyöväestöltä kerätään selkeästi vähemmän veroja, kuin ennen. Se johtuu siitä, että teollisuustyöväestöä ei ole. Valtion verosta nykyään 30% kerätään varakkaimmalta 1,5%lta. 1980-luvulla yritykset eivät juuri veroja maksellessa. Käytäntö muuttui 1990-luvun laman myötä.
 
Automaatiosta puheen ollen, minua on hieman häirinnyt viime aikoina työn itseisarvon korostaminen lopputulos toissijaistamalla. Se on kaikille selvää, että tuote vaatii työksi kutsuttua manipulaatiota syntyäkseen, mutta miten tämä toteutetaan, tuntuu jääneen taka-alalle. Lähes kaikki tuotannollinen ja jalostava työ, joka sisältää toistoa, pystytään automatisoimaan enemmän tai vähemmän kattavasti, ja tämä tarkoittaa suoraan sitä, että ihmisen rooli työn osuudesta vähenee.

Äh, en mä jaksa sössöttää tästä, kun asiasta on jo ketju ylilävessä:

https://ülilauta.org/politiikka/36089074 (ü=y)

Esimerkki: automaattimarketti, lajitteluroboteilla ohjattu peltivarasto, joka on 1/20-osa supermarketin koosta mutta sisältää kaiken saman kaman, jota ei tarvitse valaista eikä lämmittää ylläpitolämpöä enempää, hyllyt voidaan latoa ylöspäin, hyllyväleiksi jättää sen verran että robottivarret mahtuvat kulkemaan välistä ja tavara syljetään asiakkaille pankin aulan tyylisestä mestasta. Henkilökuntaa ei välttämättä tarvita ollenkaan tai korkeintaan 1-2. Kaupan osuutta hintojen katteista voidaan pudottaa niin että kuluttajahinnat putoavat 30-50% ja varkaushävikki nollaantuu samalla. Tällainen systeemi pyyhkisi 100-200 tuhatta työpaikkaa pois, ja jos logistiikka saadaan automatisoitua myös, sieltä häviää toinen mokoma. Koneellinen (vanhusten)hoito lyö tähän tuplat päälle, ja virasto- ja kunnallissektorilta syntyisi myös digitalisaation avulla todella massiivinen hävikki.

Nyt kasassa on jo ainakin miljoona työtöntä entisten päälle, ja kaikki sujuu vähintään yhtä hyvin tai todennäköisesti paremmin kuin ihmistyön aikaan ja samanaikaisesti kaikki on pirusti halvempaa. Vaan miten toimii talous? Varmaan etuuksia pitäisi leikata ja työttömyysturva vastikkeellistaa, jotta töitä alkaisi löytymään? Vai tehdäänkö tulevaisuudessa töitä työn tekemisen ilosta, harrastuksena?

Nopeasti huomataan, että suurin osa työpaikoista on olemassa vain, koska parempaa tapaa hoitaa homma ei vielä ole kehitetty. Kaupan kassaa, rekkakuskia, varastoduunaria saatika jotakin julkisen sektorin virkamiestä turhempaa työtehtävää saa hakea, jos se voidaan jollakin tapaa automatisoida.
 
Duunia riittää sit niille jotka noita järjestelmiä väsää ja ylläpitää. Mitä suuremman osan teknologia vie, sitä tärkeämpää olla siinä joukossa joka osaa kehittää sitä.

Tosin Suomi nyt on jo jäänyt junasta.
 
Nopeasti huomataan, että suurin osa työpaikoista on olemassa vain, koska parempaa tapaa hoitaa homma ei vielä ole kehitetty. Kaupan kassaa, rekkakuskia, varastoduunaria saatika jotakin julkisen sektorin virkamiestä turhempaa työtehtävää saa hakea, jos se voidaan jollakin tapaa automatisoida.

Tai se parempi tapa on vielä kalliimpi.

Apteekissa myrkyt tulee nykyään robotilta, mietin vain minkä takia siinä tiskillä tarvii olla joku täti joka skannaa viivakoodilla sähköisen reseptin auki ja noukkii robotin antaman purnukan. Miksei lääkkeitä saa suoraan automaatista? Itsestään ajavat autot puolestaan mullistaa liikenteen ja jakelun ja mahdollistaa osaltaan sen että ostokset tulee suoraan himaan tarvitsematta käydä marketissa. Varmaankin tulevaisuuden suurimpia vääntöjä tulee olemaan se, millaisella elintasolla porukka voidaan jättää himaan makaamaan tai harrastamaan maailmanparantamista ja paljonko ns tuottavissa töissä olevat saavat pitää ansaitsemistaan rahoista.
 
Maailmanlaajuisesti länsimaiden sisäinen devalvaatio on osin juuri tuosta automaatiosta kiinni (toistaiseksi tosin suurimmaksi osaksi halvemmasta ihmistyöstä johtuvaa, eli Kiina, Intia, Etelä-Korea jne.), eli ihmistyön kilpailusta koneita vastaan, jonka ihminen aina tulee häviämään, ainakin niin kauan kuin koneille ei makseta palkkaa ja niiden tekemää työtä ei veroteta, kuten ihmisten työn suhteen on jo kauan tehty. Pitäisi päästä vihdoin eroon mistään vasemmisto- ja oikeistojaotteluista ja nähdä laajemmin, mistä on kyse ja että talousjärjestelmää pitäisi muuttaa aika reippaasti tekoälyn kehittymisen takia, koska kohta niitä palkallisia töitä ei ihan oikeasti ole. Ei jaksaisi sitäkään "Niimmutku uudet työpaikat korvaavat ne vanhat ja niitä kyl riittää särmille ja luoville.", koska täyttä paskapuhettahan se on. Niin kauan kuin robotti ei tarvitse kuin hieman sähköä ja hyvin vähän huoltoa (kun katsotaan jo nykyisiä teollisuuden laitteita, niin se huollontarve voidaan painaa aika pieneksi tarvittaessa ja haluttaessa), niin tekoälyn kehittyessä koneet korvaavat kyllä kaikki ihmistyöläiset, myös lekurit, juristit, taiteilijat, personal trainerit, kokit, ihan kaikki. Mikä silloin on rahan rooli? Ketkä ovat kuluttajia? Mitä ihmiset tekevät? Jos ihmisten elämä silloinkin on rahasta kiinni, niin mistä se raha tulee ja millä perusteella?
 
Itsestään ajavat autot puolestaan mullistaa liikenteen ja jakelun ja mahdollistaa osaltaan sen että ostokset tulee suoraan himaan tarvitsematta käydä marketissa.

Jos kaikki autot olisivat tekoälyn ohjaamia, olisi hyvin helppoa vaan linkittää ne yhteen, jonon ensimmäinen auto "tiedottaa" täsmälleen koko jonolle mitä edessä tapahtuu, koska jarrutellaan jne. Jolloin liikennevirrat olisivat täydellisen erilaisia kuin nyt, turvaväli olisi ~30cm vauhdista riippumatta kun koko letka on yhtä keskenään kommunikoivaa junaa jossa jarrua painaa jokaikinen auto samaan aikaan.

Ongelma syntyy kun tuommoisia on liikenteessä samaan aikaan yhdessä virheitä jatkuvalla syötöllä tekevien ihmiskuskien kanssa joiden reaktioaikakin on hivenen enemmän kuin pari millisekuntia.

Mitä teknologiseen työttömyyteen tulee, on tosiaan täysin turha kuvitella että jokaikiselle riittää hommaa siellä koodaus/ylläpitopuolella. Eli odotettavissa on yritysverojen ja palkkaverojen merkittävä kasvu jotta saadaan tulonsiirroilla elämä aikaiseksi myös niille joiden lahjat ei riitä niihin tulevaisuuden hommiin.
 
Maailmanlaajuisesti länsimaiden sisäinen devalvaatio on osin juuri tuosta automaatiosta kiinni (toistaiseksi tosin suurimmaksi osaksi halvemmasta ihmistyöstä johtuvaa, eli Kiina, Intia, Etelä-Korea jne.), eli ihmistyön kilpailusta koneita vastaan, jonka ihminen aina tulee häviämään, ainakin niin kauan kuin koneille ei makseta palkkaa ja niiden tekemää työtä ei veroteta, kuten ihmisten työn suhteen on jo kauan tehty. Pitäisi päästä vihdoin eroon mistään vasemmisto- ja oikeistojaotteluista ja nähdä laajemmin, mistä on kyse ja että talousjärjestelmää pitäisi muuttaa aika reippaasti tekoälyn kehittymisen takia, koska kohta niitä palkallisia töitä ei ihan oikeasti ole. Ei jaksaisi sitäkään "Niimmutku uudet työpaikat korvaavat ne vanhat ja niitä kyl riittää särmille ja luoville.", koska täyttä paskapuhettahan se on. Niin kauan kuin robotti ei tarvitse kuin hieman sähköä ja hyvin vähän huoltoa (kun katsotaan jo nykyisiä teollisuuden laitteita, niin se huollontarve voidaan painaa aika pieneksi tarvittaessa ja haluttaessa), niin tekoälyn kehittyessä koneet korvaavat kyllä kaikki ihmistyöläiset, myös lekurit, juristit, taiteilijat, personal trainerit, kokit, ihan kaikki. Mikä silloin on rahan rooli? Ketkä ovat kuluttajia? Mitä ihmiset tekevät? Jos ihmisten elämä silloinkin on rahasta kiinni, niin mistä se raha tulee ja millä perusteella?

Samaa virttä on jatkettu jo kohta 4 vuosisataa. Töitä tehdään siksi, että työllä voidaan tuottaa asioita, joista ihmiset haluavat maksaa. Tämä tosiasia on ollut aina sama ja tulee tuskin muuttumaan jatkossakaan. Siitä asti, kun koko väestön ei ole tarvinnut enää käyttää koko työpanostaan ruoan ja suojan hankkimiseen, niin työvoimaa on vapautunut muihin tehtäviin. Kun ihmiset halusivat hienompia vaatteita ja koska koko työvoiman ei tarvinnut hankkia ruokaa, niin osa pystyi alkaa valmistamaan vaatteita, jonka seurauksena elintaso nousi ja joka oli seurausta siitä, että työnteko (tässä tapauksessa maanviljely) tehostui. Kun automatisaation seurauksena vaatteiden valmistamiseen ei tarvittu enää niin paljoa ompelijoita, niin osa työvoimasta vapautui tekemään jälleen jotain uutta asiaa, josta muut olivat valmiita maksamaan. Jälleen saatiin lisää sellaisia ei-pakollisia hyödykkeitä, joihin ennen ei ollut varaa ja elintaso nousi työn tehostumisen myötä.

Otetaan nyt esimerkiksi vaikka punttisalit, kun Pakkotoistolla ollaan. Punttisalit ovat melko uusi juttu, ensimmäiset taisivat tulla käytännössä joskus viime vuosisadan puolivälin jälkeen, jonkun verran myöhemmin tulivat personal trainerit, tutkimukset siitä, miten kannattaa syödä ja harjoitella, lisäravinteet, jne. Kaikki nämä ovat nostaneet elintasoa, mutta miksi näitä ei ollut ennen? Miksi kuntosalibisnes ei työllistänyt niitä ihmisiä, jotka se työllistää nykyään (huom. ei pelkästään pt:t, vaan painojen ja laitteiden valmistajat, salirakennusten tekijät,...)? Siksi, että ennen kuntosaleihin ei ollut varaa, koska koko työväestö tuotti asioita, joita tarvittiin enemmän, ns. alemman tason hyödykkeitä. Tulevaisuudessa ihmisillä on sellaisia harrastuksia, joihin nykyään ei ole varaa ja kyseisiin harrastuksiin liittyvä teollisuus työllistää ihmisiä. Näihin harrastuksiin on varaa sen takia tulevaisuudessa, mutta ei nyt, koska alati tehostuvan automaation seurauksena tulevaisuudessa elintaso on korkeampi kuin nykyään.

Käytännössä ainoat pakolliset tai lähes pakolliset asiat elämässä ovat ravinto ja suoja. Sitten alkaa tulemaan tärkeitä, joskaan ei pakollisia, juttuja kuten terveydenhuolto, logistiikka,... Sitten alkaa tulemaan kivoja, mutta ei niin tärkeitä juttuja, kuten taide ja harrastukset esim. punttisalilla käyminen (harrastus) sekä Metallican kuunteleminen ja Arskan leffojen katselu (taide). Sitten alkaa tulemaan ehkä vielä "vähemmän tärkeitä" harrastuksia, kuten tietokoneella pelaaminen jne. Trendi on ollut, on nykyään ja tulee luultavasti aina olemaan se, että alati pienenevä osa väestöstä tekee listan alkupään asioita, alati kasvava loppupään ja listan loppupäähän tulee alati lisää asioita. Ensiksi koko väestö työllistyi aloille "ravinto ja suoja", sitten kyseisen alan työpaikat alkoivat siirtymään kohtiin "terveydenhuolto, logistiikka, jne.", sitten työpaikkoja alkoi siirtymään molemmilta aloilta eteenpäin listalla ja jokaisessa vaiheessa on valitettu siitä, että oikeita töitä ei enää tehdä ja että kohta ei ole enää töitä.
 
Hahhaa, ai että kuntosaleja ei ollut, koska ei ollut varaa? Niitä ei ollut siksi, ettei kellään tullut edes mieleen lisätä elämänsä fyysistä kuormitusta, koska jotain 90% väestöstä teki fyysisesti helvetin raskasta maa- ja metsätaloustyötä, siis Suomessa ja lopuista melkein kaikki raskasta tehdastyötä. Lisäksi kaikkialle piti kävellä ja kamaa roudata joka päivä, ruokaa, polttopuita ja vettä siis. Oletko mskomu ihan oikeasti sitä mieltä, ettei tekoäly ja automaatio ole edennyt juuri yhtään, eikä syönyt juuri yhtään työpaikkoja nimenomaan tässä viimeisen 20-30v aikana?

Siis korostan vielä, että minä en ole näitä "Automaatio ja tekoäly vievät työpaikat! Kauheeta, maailmanloppu!" manaajia. Kuten olen pakkiksellakin muutamankin kerran sanonut, tiedän ihan hyvin, että automaatiolla ja tekoälyllä voidaan saada vaikka minkä kamppeen (mm. asunnot, ruoka, vaatteet, kengät, elektroniikka, aika monet palvelut) hintoja alas, koska niiden tuotanto tehostuu. Se ei kumminkaan muuta sitä, että nykyisistä palkallisista töistä aika monikin ihan asiallinen tutkimus on ennustanut katoavan jo lähiaikoina (tyyliin 20-50v sisällä) jopa puolet. Ja niitä ei todellakaan korvata uusilla työpaikoilla. Mainitaanpa taas kerran kaksi hyvää esimerkkiä, toinen maailmalta, toinen Suomesta:
- Paperiteollisuus versus peliteollisuus. Toinen on pienentynyt, toinen kasvanut. Paperiteollisuudesta on häipynyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja, peliteollisuuteen syntynyt kai 1500-2000 tässä 2000-luvulla.
- Kodak versus Instagram. Molempien pörssiarvo oli parhaimmillaan suunnilleen sama, Kodak teollisen ja mekaanisen tuotannon aikakauden firmana työllisti noin satatuhatta, Instagram digitaalisen ja jälkiteollisen aikakauden firmana joitain kymmeniä.

Tuossa ne suhdeluvut suunnilleen ovat. Edelleen: ei tarvitse tulla maailmanlopun, eikä sitä automaation myötä tule (ellei Terminator elokuvien uhka toteudu) ei ole pakko synkistellä, koska tosiaan tekoälyllä on älytön potentiaali tehostaa melkein kaiken tuotantoa ja siten laskea elinkustannuksia rajusti. Silti, jotain pitäisi tehdä nykyiselle hyvin pitkälti keskiluokkaiseen kulutukseen ja palkallisiin työpaikkoihin perustuvalle talousjärjestelmälle. Tässä kommentissani en sano, että mitä, koska ei mulla siihen mitään patenttiratkaisua ole, eikä ole varmaan kellään muullakaan. Mutta mielestäni on aika epä-älyllistä väittää, että "No 400v on jo jauhettu, että automaatio vie työpaikat, eikä ole vienyt.". Ei niin, koska automaatio on ollut niin puutteellista, tekoäly vielä surkeampaa. Niiden molempien kehitys on kumminkin tässä noin 20-30v aikana kiihtynyt aika kovasti, koska tietokonekapasiteetti on halventunut ja tekoälystä ja koodaamisesta on opittu paljon lisää. Lähteenä kymmenet insinööri ja DI kaverini uutisten lisäksi. Yhteiskunnallisista ja kustannussyistä automaatiota ei lisäksi ole tehostettu varmasti niin paljo kuin voitaisiin. Olen varma, että esim. rakentamista voisi automatisoida hyvin paljon jo nyt, mutta toistaiseksi vielä ihmistyövoima maksaa vähän vähemmän kuin robotit, mutta ei kauaa.
 
tekstiä.

Toki on ennustettu, että työpaikkoja tulee katoamaan 20-50 vuoden aikana. Kuten on ennustettu jo mainitsemani 4 vuosiadan ajan. Ja kyllä, väitän, että harrastuksille, kuten salilla käymiselle, ei ollut mahdollisuuksia 100 vuotta sitten samalla tavalla kuin nykyään. Vaikka suurin osa työstä olikin tuolloin raskaampaa kuin nykyään, niin kyllä silloinkin oli mittavat määrät lääkäreitä, opettajia, pappeja, virkamiehiä, kauppiaita, kokkeja,... joiden työ nyt ei niin ruumiillista ollut. Vähemmän kuin nykyään, mutta silti merkittävä määrä. Lisäksi tuolloin ei tehty 40-tuntista työpäivää 5 päivää viikossa ja ~45 viikkoa vuodessa. Tuolloin ei myöskään ollut mitään muutakaan viihdeteollisuutta siinä määrin, kuin nykyään. Teattereita oli vain suurimmissa kaupungeissa ja niissäkin vähän (vrt. nykyään teatterit+elokuvateatterit). Levysoittimiin ja levyihin oli varaa vain harvoilla, nykyään kaikilla. Ammattimaista live-musiikkia ei todellakaan ollut tarjolla joka päivä useammassa paikassa. Luuletko todella, että ihmiset eivät silloin halunneet kuunnella musiikkia, tehdä lyhyempää työpäivää ja harrastaa enemmän? Kyllä halusivat, mutta se ei ollut mahdollista, koska siihen ei ollut varaa.

Ja en todellakaan ole sitä mieltä, etteikö automaatio ja tekoäly olisi edenneet viimeisen 20-30 vuoden aikana. Kuten aiemmassa viestissäni sanoin, niin ne ovat edenneet ja tehostaneet työntekoa, joka on mahdollistanut vaurastumisen ja elintasonnousun, joka on mahdollistanut sen, että nykyään voidaan syödä tuoreita hedelmiä ja kasviksia läpi vuoden, tehdä töitä vain 5 päivää viikossa 8 tuntia päivässä, viettää lomia ja käydä ulkomailla, harrastaa taiteita tai urheilua,... Ja mainitsinpa vielä senkin, että automaation ja tekoälyn kehittyminen tulee mitä todennäköisimmin jatkumaan tulevaisuudessakin, jolloin em. asioihin pystytään panostamaan vielä enemmän ja joihin pystyy panostamaan vielä useampi.

Ja luullakseni mainitsin, tai ainakin yritin mainita, että automaatio tulee etenemään aloille, joilla se ei vielä ole. Esimerkiksi rakennusteollisuus siirtyy varmasti vielä enemmän koneilla tehtäväksi (vaikka onhan jo nyt käytössä kaivinkoneet ja nosturit, jotka "syövät" työpaikkoja). Tämä taas vapauttaa edelleen ihmisiä eri ammatteihin.

EDIT: Koitetaan nyt vielä vääntää rautalangasta. Paperiteollisuus vs peliteollisuus ja Kodak vs Imgur. Kuten pariin kertaan jo selitin, niin tehostumisen seurauksena vähemmän ihmisiä työllistyy perinteisille aloille. Tehostumisen seurauksena myös vapautuu työvoimaa uusille aloille ja tehostumisen seurauksena syntyvän vaurauden takia näille uusille aloille syntyy myös kysyntää. Otetaan esimerkiksi vaikka peliteollisuus. Toki mobiilipelit vaativat tietyn teknologian ja tämän takia Rovio ei olisi voinut syntyä 20 vuotta sitten. Kuitenkin lautapeliteollisuus on kasvanut aivan järkyttäviin sfääreihin verrattuna siihen, mitä se joskus oli. 1900-luvun alkupuolella oli kyllä teknologiaa tehdä pahvisia pelilautoja, kortteja ja puisia noppia, mutta eipä tehty. Miksi? Koska ihmisillä ei ollut vapaa-aikaa pelata niitä. Miksi ei ollut? Koska vapaa-aikaan ei ollut varaa, koska lähes kaikki aika meni töissä, koska koneet ja robotit eivät helpottaneet työntekoa.
 
Rajakulutusalttius on riippuvainen tuloluokasta, eikä "vauraus" millään tavoin välttämättä generoidu kysynnäksi, joka loisi uusia työpaikkoja niille lukemattomille ihmisille, joilla ei ole sellaista koulutusta, jolla varmistaisi työpaikan.

Tässä hyvin simppeli esitys –*slaidista 27 alkaen, joka tunnustaa ongelman myös.
http://mitsloan.mit.edu/uploadedFiles/Alumni/Content/Events/IDE_2014_Photos/The_Second_Machine_Age.pdf

Näytti olevan lähinnä tuloeroista. Kysyisinkin nyt, että mikä on mielesgäsi ongelma, kun tilanne on se, että kaikki vaurastuvat, mutta varakkain porukka vaurastuu nopeammin kuin varattomampi? Oletko eri mieltä tästä asiasta, eli siis sitä mieltä, että nykyiset pienituloiset ovat köyhempiä kuin pienituloiset muutama vuosikymmen sitten? Vai uskotko, että epätasainen vaurastuminen johtaa siihen, että vaurastuminen pysähtyy tai kääntyy laskuun joidenkin kohdalla samalla, kun muut vaurastuvat yhä? Vai pidätkö vain lähtökohtaisesti ongelmana sitä, että joku vaurastuu enemmän kuin joku toinen? Vai kenties joku muu vaihtoehto, jonka unohdin mainita tai jota en osaa kuvitella?

Ja väärinkäsitysten välttämiseksi: en näe itse siinä mitään ongelmaa, että kaikki vaurastuvat, mutta jotkut vaurastuvat enemmän. Siis itseisarvoisesti. Toki voi olla tilanne, jossa tehdään vääryyksiä, mutta siitä huolimatta käy noin. Siinä tapauksessa vaadin muita todisteita kuin sen, että köyhät rikastuvat hitaammin kuin rikkaat.
 
Voisit hieman olla tarkempi kysymyksissäsi? Lisäksi vaikuttaa siltä, että ymmärsit väärin koko viestini, mutta kannattaa tutustua siihen kirjaan, joka sieltä linkistäkin löytyy.
 
Koitetaan nyt vielä vääntää rautalangasta. Paperiteollisuus vs peliteollisuus ja Kodak vs Imgur. Kuten pariin kertaan jo selitin, niin tehostumisen seurauksena vähemmän ihmisiä työllistyy perinteisille aloille. Tehostumisen seurauksena myös vapautuu työvoimaa uusille aloille ja tehostumisen seurauksena syntyvän vaurauden takia näille uusille aloille syntyy myös kysyntää.

Vapautuva työvoima ei kuitenkaan omaa taitoja, joilla pärjätä uusilla aloilla. Kun työpaikat katoavat alimmista suorittavista portaista ja uudet syntyvät ylimpiin luoviin/ajatustyötä oleviin portaisiin niin työvoima ja työpaikat eivät kohtaa. Ajatustyö vaatii myös luonteensa vuoksi vähemmän työvoimaa, vaikka sitä kysyntää olisi kuinka. Yksinkertainen suorittava työ on ollut oiva sijoituspaikka tähän asti.
 
Mikä silloin on rahan rooli? Ketkä ovat kuluttajia? Mitä ihmiset tekevät? Jos ihmisten elämä silloinkin on rahasta kiinni, niin mistä se raha tulee ja millä perusteella?

Malthusin väestöteorian mukaan ihmisten elämä ei ole kiinni rahasta vaan ravinnosta. Väestö kasvaa eksponentiaalisesti, kunnes ympäristön kantokyky tulee vastaan. Tämä on siis eläinlajien luontainen olotila. Eurooppalainen ihminen koetteli näitä rajoja viimeksi 1800-luvun puolella. Suomen Suuret katovuodet 1866-1868 käytännössä lopettivat nälkäkuolemat Euroopassa. Noihin aikoihin Suomessa oli n. 2 milj. asukasta, joista 80% talonpoikia. Tänään meitä on n. 5,5 milj, joista maa- ja puutarhataloudessa työskenteli noin 150 000 henkilöä vuonna 2013.
Toisinsanoen suurin osa tämän päivän väestöstä tekee työtä, joka on keksitty sen jälkeen, kun tehomaatalous vapautti ihmisen ruoantuotannosta. Me ollaan lisäännytty Malthusin kaavan mukaan, kunnes 1900-luvun puolivälin jälkeen jengi on ruvennut keksimään muita aktiviteetteja, vaikka rahaa on niin, että ranteet paukkuu. Raha ja väestönkasvu korreloivat siis negatiivisesti.

Nyt voidaan kysyä mitä ajanvietettä ihminen on keksinyt ruoantuotannon ja panemisen tilalle viimeisen sadanvuoden kuluessa?

Esim. Helsingin statseja:

"Helsingin yleisin ammattiryhmä ovat erityisasiantuntijat, joita oli reilu neljäsosa Helsingin työllisestä väestöstä 2010. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi opettajat, lääkärit, tiedottajat, rahoitus- ja sijoitusneuvojat ja arkkitehdit. Toinen suuri ammattiryhmä olivat asiantuntijat, noin viidesosa Helsingin työllisistä. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi sairaanhoitajat, farmaseutit, kirjanpitäjät, ulosottomiehet ja mikrotukihenkilöt. Näissä kahdessa ammattiryhmässä työskentelevistä yli puolet on naisia."

Karkeasti yleistäen voitanee sanoa, että ihminen on ruvennut asiantuntijaksi. Jos tarkennetaan kysymystä niin minkä asiantuntija nykyihminen on? Omien ideoidensa. Ihminen on siitä hieno otus, että se keksii aina uusia ideoita. Ihmisellä on jopa niin kiire tehdä itsestään tärkeä asiantuntija, ettei se ehdi enää edes lisääntymään.
Oma ennustusteeni on, että viihteen ja ammattimaisen harrastamisen osuus tulee lisääntymään automaation edetessä. Tästä hyvä esimerkki edellämainitut personal trainerit ja toisaalla itketyt persbloggarit.

Sinällään muuten jännää, että tylsien duunien katoaminen nähdään uhkaavana kehityksenä. Kun esi-isä riutui nälkään hallasuolle, se varmaan toivoi lapsilleen parempaa tulevaisuutta. No tässähän se nyt on käsillä. Ruokaa riittää lihoa asti eikä tarvitse, kuin pelailla tietokoneella ja raapia persettään. Eihän tästä enää elo kohene. Silti jengi pelkää, ettei kohta enää pääse halutessaan istumaan Siwan kassalle? Todellinen uhkakuva on nähdäkseni siinä, että elämiseen tarvittava tuotantokoneisto jää tulevaisuudessa täysin yhden instanssin hallintaan, josta näin muodostuu valta-absoluutti. Tällöin absoluutti saisi vapaasti innovoida mitä muiden ihmisten tulee tehdä saadakseen ruokaa ja rensseleitä. Historian valossa tämä ajatus herättää hieman levottomuutta.
 
Milloin valtio on kilpailukykyinen ja milloin mielestäsi valtiolla on kaikki ok? Eli mihin mielestäsi valtion tulisi pyrkiä, mikä olisi sinulle ideaali?
Valtion pitäisi pyrkiä siihen, että kansalaisten työ käy markkinoilla kaupaksi hyvään hintaan - kotona ja maailmalla. Valtion pitäisi pyrkiä luomaan olosuhteet, jotka tukevat ja kannnustavat tekemään työtä ja yrittämään. Suomella ei ole mitään lahjana saatua hyvinvointia luovaa kilpailuetua, vaan suomalaisten on luotava omalla työllään hyvinvointinsa. Unohtaa ei saa sitä, että maailma ympärillä muuttuu koko ajan. Mikään maali ei ole lopullinen kaikki ok. järjestelmän pitäisi vastata nopeasti muutoksiin.

Aika laaja kysymys, johon voisi vastata melkein mitä vain. Kysy tarkemmin jos kaipaat jotain muuta.
 
Mielenkiintoista juttua täällä tuosta automaation mahdollisuuksista. No mitenkäs tämä sopinee siihen vapaa-ajan kasvun ja tuottavuuden lisäämiseen?
"EK vaatii sataa tuntia lisää työaikaa" Idea lomien rajusta lyhennyksestä lähti täältä: EK vaatii sataa tuntia lisää työaikaa
Lisää töitä niille joilla jo on.

vaikeita aikoja tiedossa, lakkoiluja, mitä ei varmaan tähän taloustilanteeseen sopisi yhtään ylimääräistä. Varsinkin nyt kun demarit luultavasti jää pois hallituksesta, lakkoja on todennäköisemmin. Ja tuolla vaalitappiolla ainakin pitäisi jäädä pois.
 
Taas rummutetaan Suomessa tehdystä viikottaisesta työmäärästä... liian vähän verrattuna monen EU maahan. Mutta entä laatu.
Karvakäsimaissa löysäillään keskellä päivää ja sitten loisitaan työpaikalla iltapäivällä. Työtunnit lasketaan absoluuttisesti....
Ylen sivuilta:
ty%C3%B6tunnit+2014
 
Eiköhän tuo työtuntien lisäys ole vaan avaus, josta sitten neuvottelemalla saadaan joku haistapaska helatorstai arkipäiväksi ja kaikki on tyytyväisiä. Ei Sipilä voi niin uuno olla että tuollaista alkaa puhella vain "kun teollisuus ehdotti".

Vaikka julkkaripuoleltahan 2.5 viikkoa lomista pois alkaisi olla vasta lähellä yksityisen puolen lomia. Vääntäiskö ne siitä?
 
Nyt oli muuten aamun lehti täynnä itkua miten työn tuottavuus oikeasti vain laskee jos tunteja lisätään. Tiedä sitten tahallaanko puhuttiin väärästä asiasta, työn absoluuttista määrää tuossa kai kuitenkin haetaankin. Sitä jos rekkamies ajaa puoli tuntia pitempään, niin lasti kulkee 40km pidemmälle päivän mittaan. Tai Sari Sairaanhoitaja kääntelee kolme mummoa enemmän vuoronsa aikana. Eli tämähän pitäisi nähdä vain keinona alentaa työn hintaa laskematta kenenkään palkkaa.

Että kummanko otat, pienemmän liksan vai lisää tunteja samaan rahaan?
 
Back
Ylös Bottom