Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Minun puolestani eduskunnan budjetista saa leikata vaikka 90 prosenttia, mutta sanoin vaan, että sen lisäksi tarvitaan "vähän" muitakin päätöksiä. Ja byrokratian laveudella tarkoitin, että olisi hyvä esittää, mitä byrokratiaa leikataan. Ei minulla ollut tässä mitään logiikkaa.
 
Hesarissa taas kummastellaa Itävaltaa, että kyllä se elvytys vaan toimii. Luulis jonkun jo analysoineen vähän pidemmälle missä se oleellisin ero suomen ja itävallan välillä on. Ainakin siellä julkinen sektori on neljäsosa suomesta. 10% luokkaa versus suomen 40%.

E: eikun perkule, täähän oli vanha juttu. No tuo julkisen sektorin ero on silti jännä.

Talouden yllättävä mallimaa - Kolumnit - Sunnuntai - Helsingin Sanomat

ec-bureaucrats-share-of-workforce.jpg
 
Noita vertailuja tehdessä kannattaa perehtyä mitä kussakin maassa lasketaan siihen mukaan. Suomessa lasketaan mm. eläkerahastot mitä monissa maissa ei lasketa. Tämä yksin nostaa ulkomuistista 13%yks. julkisen sektorin kokoa.
 
Ja taas jos eläkerahastoja ei laskettaisi niin se velka/BKT-suhde näyttäisi kovin pahalta ;)

Miten helvetin paljon niissä eläkerahastoissa on muka porukkaa töissä jos 13% väestöstä?! ;) ;)

Eilen tuli ohjelma Ranskan tilanteesta. Oli kovasti tuttu fiilis, vaikka suomessa ei ehkä ihan vastaavaa julkisen sektorin laiskuutta esiinnykään. Lomilla täällä kyllä ollaan vieläkin enemmän. Suosittelen katsomaan.


http://areena.yle.fi/1-2680633
 
Hesarissa taas kummastellaa Itävaltaa, että kyllä se elvytys vaan toimii. Luulis jonkun jo analysoineen vähän pidemmälle missä se oleellisin ero suomen ja itävallan välillä on. Ainakin siellä julkinen sektori on neljäsosa suomesta. 10% luokkaa versus suomen 40%.

E: eikun perkule, täähän oli vanha juttu. No tuo julkisen sektorin ero on silti jännä.

Talouden yllättävä mallimaa - Kolumnit - Sunnuntai - Helsingin Sanomat

Tuota taidettiin käsitellä täällä silloin, kun juttu tuli, mutta Hesarin toimittaja on pistänyt vähän omiaan tuonne. Jutussa mainitaan, että työmarkkinat ovat Itävallassa jäykät, kuten ovat Suomessakin. Totuus kuitenkin on, että työmarkkinoiden vapauden vertailussa Suomi on sijalla 120. ja Itävalta 33. Kun listalla on 178 maata, niin eipä vaikuta kovin todenmukaiselta. Finland vs. Austria Economic Freedom Chart
 
Kolme suurta verotukea pois ? ja valtion säästöt olisivat kasassa - Hallituspolitiikka - Politiikka - Helsingin Sanomat

Jälleen tukistetaan niitä kaikkein huonotuloisimpia. Ennemmin nostetaan ruuan alv normikantaan kuin poistetaan ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeutta. Ilmeisesti koko asiaa ei edes tohdita mainita säästökohteena. Toinen säästökohde oli teollisuuslaitosten sähköveron alennuksen poisto ... mites ne suuret puheet Suomesta palvelinkeskusmaana? Tuo nostaa niiden harvoven maassa pysyneiden tehtaidenkin sähkökuluja.
 
Kolme suurta verotukea pois ? ja valtion säästöt olisivat kasassa - Hallituspolitiikka - Politiikka - Helsingin Sanomat

Jälleen tukistetaan niitä kaikkein huonotuloisimpia. Ennemmin nostetaan ruuan alv normikantaan kuin poistetaan ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeutta. Ilmeisesti koko asiaa ei edes tohdita mainita säästökohteena. Toinen säästökohde oli teollisuuslaitosten sähköveron alennuksen poisto ... mites ne suuret puheet Suomesta palvelinkeskusmaana? Tuo nostaa niiden harvoven maassa pysyneiden tehtaidenkin sähkökuluja.

Missä kohtaa ketään tukistetaan? Eikö VM ole esittänyt vaan erilaisia summia, mitä verovähennyksien poistoilla olisi teoriassa mahdollista saada? Toki nuo artikkelin luvut ovat täyttä sontaa. Etenkin alennettujen ALV:ien poisto vaan vähentäisi kulutusta rajusti. Itse artikkelikin oli kuin jonkun lukiolaisen talousessee.
 
Kolme suurta verotukea pois ? ja valtion säästöt olisivat kasassa - Hallituspolitiikka - Politiikka - Helsingin Sanomat

Jälleen tukistetaan niitä kaikkein huonotuloisimpia. Ennemmin nostetaan ruuan alv normikantaan kuin poistetaan ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeutta. Ilmeisesti koko asiaa ei edes tohdita mainita säästökohteena. Toinen säästökohde oli teollisuuslaitosten sähköveron alennuksen poisto ... mites ne suuret puheet Suomesta palvelinkeskusmaana? Tuo nostaa niiden harvoven maassa pysyneiden tehtaidenkin sähkökuluja.

Voi vittu mitä newspeakia. Alempi alv verokanta on muka verotuki ja alvin korotus ei olisi veron korotus vaan verotuen poistaminen.

Ja taas valtio olettaa, että kulutus ei vähene jos alvia korotetaan.

Isoja tuloja valtiolta jää saamatta alennettujen arvonlisäveroprosenttien takia. Yleinen arvonlisävero on 24 prosenttia, mutta esimerkiksi ruualle, ravintolassa syömiselle, bussi- ja junalipuille, takseille, kirjoille, leffa- ja konserttilipuille, sanomalehdille ja lääkkeille on myönnetty alhaisemmat veroprosentit. Niiden takia valtiota jää saamatta yli 2,7 miljardia eli yli 2 700 miljoonaa euroa.

Samalla, kun puhutaan teollisuuden kilpailukyvyn parantamisesta oltaisiin nyt heikentämässä sitä kiristämällä verotusta.

Yrityksiä ja maatiloja kannustetaan investoimaan ja kasvamaan sillä, että ne saavat tehdä poistoja nopeammin kuin laitteet kuluvat. Tähän verotukeen menee vuodessa lähes 700 miljoonaa euroa.

Teollisuus, kasvihuoneet ja konesalit saavat nauttia huokeammasta sähköverosta, ja lisäksi maatalous ja paljon energiaa kuluttava teollisuus saavat veronpalautusta. Tarkoitus on tukea vientiteollisuutta sekä kotimaisia tuottajia, mutta samalla menetetään lähes 900 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa.

Kaikki ovat täysin järjettömiä ehdotuksia jotka vain syventäisivät lamaa.

Omat ehdotukseni. Lopetetaan kehitysapu ja Ahvenanmaan valtionosuus ja yksityistetään Yle. Tästä tulee 1000m+240m+507m = yht. 1,747 miljardia. Tästä tulee melkein tuplasti menoleikkauksia siihen verrattuna mitä VM:n mukaan tarve on ja kukaan ei huomaisi eroa entiseen.
 
Olenko jotenkin yksinkertainen, kun mielestäni VM ei ehdottanut noiden verovähennysten poistamista, vaan nuo olivat pelkästään toimittajan suuressa viisaudessaan tekemiä laskelmia. VM on vaan kirjasessaan laskelmoinut, paljon nuo verovähennykset ovat vuodessa. Tai ainakin tuon jutun perusteella sain sellaisen käsityksen.
 
Suomeen esitetyt leikkaukset ja muut toimenpiteet ovat pitkälti niitä, jotka on jo toteutettu kaikissa kriisimaissa, ja lopputuloksena ei ole ollut yhtään parantunut taloustilanne, vaan tilanne on lähinnä pahentunut, sillä myös ostovoima on sakannut pian leikkausten jälkeen.

Siinä vaiheessa, kun valtiot alkoivat velkaantua yksityisille (pankeille), talouteen alkoi kasvaa huima kupla.
 
E2: en minä itsekään mitään kommunistimallia tänne aja vaan sellaista että vaikkapa siellä mediassa tai missä ikinä nyt on, luotaisiin sellaista positiivista "kahden vuoden yrittämisen jälkeen 3k e /kk ja vuosi siitä ja ylennys ja 5k e, tai Ex-siivoojista näi ja näi monta prosenttia saa kymmenen vuoden kuluttua näin ja näin paljon rahaa, aina on tie ylös" henkeä. Eli Teoreettinenkin toivonkipinä on kuitenkin enemmän kun ei mitään. Piste.

Tämänkaltaisilla esimerkeillä on ollut yleensä yleisöön lähinnä päinvastainen vaikutus, eli kun kerran yksi pystyy tekemään noin, mikseivät muutkin? Britanniassa on aiemmin ja meilläkin hiljattain Nordean ekonomisti sanonut, että huonointa mitä köyhille(työttömille) voi tehdä, on antaa heille rahaa, koska he eivät sitä osaa käyttää. Johtopäätöksenä on siis ennemminkin se, että jos kerran ryysyistä pystyy nousemaan rikkauksiin jos vain oikeasti haluaa, onkin köyhyys siis pelkkä valinta ja olotila, joka juontuu laiskuudesta ja käytännössä siitä, että se mahdollistetaan yhteiskunnan tuilla. Lopputuloksena on siis lähes aina ehdotus, että työttömyyskorvauksia pitää leikata.

On tilastollisesti liki väistämätöntä, että joku aina silloin tällöin voittaa lotossa, mutta silloin kun työttömiä on 500 000, taustalla ovat laajemmat syyt.
 
Suomeen esitetyt leikkaukset ja muut toimenpiteet ovat pitkälti niitä, jotka on jo toteutettu kaikissa kriisimaissa, ja lopputuloksena ei ole ollut yhtään parantunut taloustilanne, vaan tilanne on lähinnä pahentunut, sillä myös ostovoima on sakannut pian leikkausten jälkeen.

Siinä vaiheessa, kun valtiot alkoivat velkaantua yksityisille (pankeille), talouteen alkoi kasvaa huima kupla.

Varmasti on tyhmää leikata laman pohjalla. Ihan yhtä tyhmää on väittää, että taloudet alunperin kriisiytyivät, koska leikattiin.

Niin syvempään lamaan ennättäneiden kriisimaiden, kuin Suomenkin, taloudet on saatu kriisiin yleensä sillä, että yksityinen sektori on ensin investoinut halvalla helposti saadulla lainalla tulevaisuuden odotuksia vastaan. Poliitikot ovat innostuneet yksityisen sektorin investointien mukana kasvavista verotuloista ja kasvattaneet julkista sektoria odottaen, että velat kuitataan tulevaisuuden kasvulla. Kun yksityisen sektorin odotukset eivät olekaan toteutuneet, se ei ole selviytynyt veloistaan. Yksityinen sektori on joutunut kutistumiskierteeseen. Verotulot eivät enää kasvakaan ja pysty kattamaan julkiselle sektorille toiveikkaasti rakennettuja menoautomaatteja.

Mikäli yksityisen sektorin rakenne on sellainen, että se ei taantuman jälkeen palaa ennalleen, niin julkisenkin sektorin rakenteita on muutettava todellisuutta vastaaviksi. Jos niitä ei muuteta, vaan jatketaan kuten ennenkin, niin ollaan pian syvässä kriisissä. Kukaan ei suostu rahoittamaan sellaista taloutta, joka on ajautunut maksukyvyttömäksi, mikäli niitä syitä, jotka maksukyvyttömyyden aiheuttivat, ei muuteta. Se lienee selvää.

En ole ihan varma, että olisi niin huono idea jättää valtion maksukykyä useamman liikepankin arvioitavaksi, mikäli liikepankkeja todella rangaistaisiin virhearviosta. Nythän näin ei ole. mikä johtaa helposti pankkien liialliseen riskinottoon. Kyllä kai lopulta velanoton järkevyys pitää jättää velan ottajan ja velan antajan arvioitavaksi. Siitä olen satavarma, että mikäli se jätetään poliitikkojen ja näiden ohjaamien instituutioiden varaan, katastrofi seuraa joka ainoalla vaalikaudella.
 
On tilastollisesti liki väistämätöntä, että joku aina silloin tällöin voittaa lotossa, mutta silloin kun työttömiä on 500 000, taustalla ovat laajemmat syyt.

Niin, vuonna 2008 työttömia työnhakijoita oli 202 891. Maaliskuussa 2015 työttömiä työnhakijoita oli 346 988. Työttömien määrä on lisääntynyt 75%. Mitä tänä aikana on tapahtunut?
- ylimpien virkamiesten palkat ovat nousseet 30% ja julkiset menot yhteensä noin 20%
- perintovero on kaksinkertaistunut
- listaamattoman yhtiön osinkovero on keskimäärin kaksinkertaistunut
- ylempien tuloluokkien verotusta on kiristetty
Minusta ainakaan nuo toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet työttömyyden vähentämiseen kovin toivotusti. Poliittisia irtopisteitä niillä toimilla tosin on kerätty.

Eikö olisi syytä tunnustaa, että mikään mahti ei tuo nyt työttöminä oleville ihmisille heidän hyvin palkattua teollisuustyötään takaisin. Mikäli he haluavat työelämään palata, heidän on hyväksyttävä huonommin palkattu työ palvelu- tai hoitoalalta. Tämä on tietysti inhimillisesti ottaen ikävää. Se on myös valitettavasti tosiasia. Miten näiden ihmisten etua palvelee se, että heitä kannustetaan olemaan 2-3 vuotta toimettomana, jolloin heidän työnsaantinsa muuttuu mahdottomaksi?

Kokonaan toinen asia on vielä se, että nyt ovat työttömänä hyvin palkatut teollisuuden työntekijät ja toimihenkilöt. Se on juuri se joukko, joiden työn varaan tällaiset palvelut on rakennettu. Ei alati kasvava kunnallisvirkamiesten joukko ja palvelualojen työntekijät pysty työllään tällaisia etuja ylläpitämään. Se on vaan tunnustettava. Valitettavasti.
 
Mua likimain harmittaa kun en tunne ketään ay-intoilijaa, olisi kiva koittaa selvittää mitä niillä liikkuu päässä. Mitenköhän ne selittää työttömälle levyseppähitsjaajalle et tää on sun etu kun Suomi suljetaan.

Viimeaikojen hitti oli tää satamien tunnin seisaus töissä kuolleiden vuoksi. Toki työtapaturmat on vakava asia, mutta paraneeko tilanne satamat seisauttamalla? Toki nyt se viikon ainoa kuorma on saatu tehtyä ylitöinä kun kai toi tunnn breikki oli kuitenkin palkallinen..

Mut mä oon välillä ottanu täs ay-hommassa esimerkiksi kaupan hommat. Siitä ei missään ihan kauheen kovaan ääneen puhuta, mutta kaupan työpaikat on vähentynyt sikana ja uudet täysien tuntien sopimukset on erittäin harvinaisia. Tuntuu, että entiset 37,5h/vk on nyt maks 30h/vk. Lisäksi erilaiset parin tunnin sopparit yms, mutta ne on monelle opiskelijalle tosi tärkeitä. Tessin mukaan töitä on lähtökohtaisesti viitenä päivänä viikossa. Jos kauppa on auki 9-21 niin ei voi kauppaa syyttää jos siellä halutaan pitää 6h vuoroja. Kassalla perus liksa lienee jossain 12€/H nurkilla. Ei se suuri ole, mutta ihan hyvin tulisi juttuun jos olisi täydet tunnit, 30h/vk sopparilla ollaan taas paljon tiukemmalla.

Ja nyt asiaan: mä väitän, että moni kaupan työntekijä olisi halukas tekemään yhden 12h/päivä vuoron viikossa jos sillä saisi viikkotunnin hilattua vaikka sitten 36h/vk. Yhden pitkän päivän viikossa jaksaa ihan hyvin, nälkä ja velka pitää liikkeessä. Eritoten pienemmissä kaupoissa tuosta optiosta olisi varmasti etua myös kaupalle. Tämähän ei toki käy koska ay-liike sanoo, notta vaikka kuinka sopisit nii töissä saa olla maks 10h/pvä. Mä en tajua kuinka v***ua ay-liike hyötyy siitä, että ihmiset ei saa työskennellä niin paljon notta palkalla pärjäisi..
 
Back
Ylös Bottom