Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Älä hyvä mies siteeraa hörhökommunisti-kansanuutisia.

No sikäli jos toi on totta niin sisäistä devalvaatiotahan tää. Taitaa olla monella. Erittäin monella edessä.. Suosittelen opiskelemaan nyt sitten vaikka kieliä..

Aku ankan sanoin: elämme kovia aikoja..

Olen sattumalta työni puolesta nähnyt miten firmat ketjuttavat nykyisen systeemin puitteissa harjoittelijoita. Vielä vapaampi pääsy ilmaiseen työvoimaan vie homman varmasti uusiin sfääreihin.

Olet oikeassa, että sisäistä devalvaatiotahan tässä puuhataan. Tosin Stubbille ja kumppaneille pitää antaa tunnusta. Eivät he mitään muuta ole väittäneetkään.
 
Olen sattumalta työni puolesta nähnyt miten firmat ketjuttavat nykyisen systeemin puitteissa harjoittelijoita. Vielä vapaampi pääsy ilmaiseen työvoimaan vie homman varmasti uusiin sfääreihin.

Olet oikeassa, että sisäistä devalvaatiotahan tässä puuhataan. Tosin Stubbille ja kumppaneille pitää antaa tunnusta. Eivät he mitään muuta ole väittäneetkään.

Juu mä olen kanssa kuullut millaista se on. Suoraan sanottuna jos firmat saa ihan vapaat kädet niin täällä ei kyllä ole kivaa yhtään kenelläkään.

Tälläistä se taantuva elintaso ja alamäkikierre on.. Ei auta kun purra huulta tai vaihtaa hoodeja..:)
 
Sulla on jo sotu-tunnus ja voit määritellä oman työsi hinnan. Harvoin vaan työnantaja haluaa maksaa niin paljoa ;) Toki kilpailua saattaa vääristää ne, joilla ei ole sitä sotua. Mutta sehän vain pienetää työvoimakustannuksia ja näin vahvistaa Suomen asemeaa :D

Vähän molempi parempi tilanne. Voisi hinnoitella työnsä kunnolla silloin kun on kiire ja taas toisaalta voisi perud diipadaapasunnuntait tehdä hinnalla mikä itselle sopii eikä kuten nyt että 200% korotettuna pitää maksaa jotta voi mennä töihin.

Tässä ois mielenkiintoinen asetelma monessakin suhteessa. Molemmat osapiuolet pääsisi kilpailuttamaan osaamista ja tarjontaa.
 
Varmasti pitäisi olla niin, että DI- ja ekonomikoulutuksella pystyisi perustamaan yrityksen. Korkeasti koulutetut perustavat Suomessa kuitenkin hyvin vähän yrityksiä. Karkeasti jakaen noin 57% Suomen Yrittäjien jäsenistä on ammattiopiston käyneitä, 33 % on ammattikorkean käyneitä ja vain 10% on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Löytyy Suomen Yrittäjien sivuilta.

Tietämättä mistä puhun jatkan silti. Onko tuossa luvussa mukana kaikki Suomen yrittäjät? Aika paljon nääs on kirvesmiestä, laatoittajaa sekä grillimyyjää jotka pyörittävät hommaa omalla toiminimellä. Mutta miten kuvio muuttuu, kun aletaan puhumaan yli 20 tai 50 ihmisen yrityksestä? Varsinkin vientialalla, minkä pitäisi olla etusijalla. Softaa ja muuta korkeateknologiaa. Koneosaamista Suomessa käsittääkseni on sekä laivasuunnittelua jne. Tehtaat toki ovat hieman huonossa asemassa, mutta niin ne ovat koko Euroopassa. Lama ja silleen. Ja kun tosiaan Aasiassa laivaa voidaan rakentaa 8€ kuukausiliksalla. Hitsausmaskiksi käy eilinen paperi eikä olojen kanssa ole muutenkaan niin nuukaa. Laadulla meidän pitäisi pystyä kilpailemaan, mutta se on monelle duunarille enemmän asenne kuin palkkakysymys.
 
Tietämättä mistä puhun jatkan silti. Onko tuossa luvussa mukana kaikki Suomen yrittäjät? Aika paljon nääs on kirvesmiestä, laatoittajaa sekä grillimyyjää jotka pyörittävät hommaa omalla toiminimellä. Mutta miten kuvio muuttuu, kun aletaan puhumaan yli 20 tai 50 ihmisen yrityksestä? Varsinkin vientialalla, minkä pitäisi olla etusijalla. Softaa ja muuta korkeateknologiaa. Koneosaamista Suomessa käsittääkseni on sekä laivasuunnittelua jne. Tehtaat toki ovat hieman huonossa asemassa, mutta niin ne ovat koko Euroopassa. Lama ja silleen. Ja kun tosiaan Aasiassa laivaa voidaan rakentaa 8€ kuukausiliksalla. Hitsausmaskiksi käy eilinen paperi eikä olojen kanssa ole muutenkaan niin nuukaa. Laadulla meidän pitäisi pystyä kilpailemaan, mutta se on monelle duunarille enemmän asenne kuin palkkakysymys.

Siis siinä on mukana kaikki 220.000 Suomen Yrittäjien jäsentä. Se järjestö ei pakota eikä painosta ketään jäsenekseen. Jäseniin kuuluu myös kommandiittiyhtiöiden omistajia ja toiminimen haltijoita.

Varmasti kuva muuttuu jonkin verran, kun yrityksen koko kasvaa. En usko, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta kuitenkaan kovin paljon. Perstuntumalta sanoisin, että Suomen insinööritoimistoistakin taitaa valtaosa olla entisten opisto ja nykyisten AMK-inssien omistamia. Toki mukana on korkeakouluinsinöörejäkin.

Minun käsittääkseni aiemmin korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat vielä harvemmin yrittäjiä. Ihan viimeisen kymmenen vuoden aikana media-ala on työntänyt ison joukon toimittajia free-lancereiksi ja nokiaklusterin raunioilta aika moni DI on alkanut yrittäjäksi. Onhan toki asenteetkin muuttuneet. Enää ei pidetä ihan rosvona tai epäonnistuneena, jos akateemisen koulutuksen hankkinut tienaa leipänsä pienyrittäjänä.

Ilman muuta vientiyritykset tarvitsevat korkeasti koulutettua väkeä. Minusta toteat ihan oikein, että tietynlainen insinöörityö on Suomessa vielä ihan kilpailukykyistä. Tosin viimeisen 10 vuoden aikana senkin työn kilpailukyky on heikentynyt.

Kansakunnasta vain osa voi olla insinöörejä. Integraali ei avaudu kaikille. Loppujenkin pitäisi tehdä jotakin mielekästä.
 
Tarkennan sen verran, että itsekkäästi lasken opistoinssitkin korkeastikoulutettujen joukkoon. Suhteellisesti näin onkin. Perus kännykkätehtaan tai muun matalapalkka-alan duunissa kun koulutukseksi riittää....no ei oikeastaan tarvi mitään. Kädet ja silmät. Jaksamista tehdä samaa liiketoistoa uudestaan ja uudestaan. Toki jossain Vietnamissa on ihan tekniikan tohtoria, mutta kyllä firmat menevät sinne ihan muusta syystä. Kiinassakin kun duunari alkaa olemaan liian kallis.

Sijoittajana kannattaisi ehkä harkita Afrikkaa. Se on seuraava etappi kansainvälisten firmojen listalla. Tai no jos maahanmuutto jatkuu tällaisena, niin Korsokin käy.
 
Olen sattumalta työni puolesta nähnyt miten firmat ketjuttavat nykyisen systeemin puitteissa harjoittelijoita. Vielä vapaampi pääsy ilmaiseen työvoimaan vie homman varmasti uusiin sfääreihin.
.

Taitaa suurimmat syntiset tähän harjoittelijoiden kierrätykseen ja pätkätyösuhteiden ketjutukseen löytyä ministeriöistä, yliopistoista ja sairaanhoitopiireistä.
 
Taitaa suurimmat syntiset tähän harjoittelijoiden kierrätykseen ja pätkätyösuhteiden ketjutukseen löytyä ministeriöistä, yliopistoista ja sairaanhoitopiireistä.

Näinhän se on. Ministeriöt pyörivät harjoittelijoilla. Tosin aikaisemmin yrityksillä ei ollut mahdollista saada harjoittelijoita, joten katsotaan mitä tuleman pitää.
 
Nekin saa kyllä osansa harjoitteluja tekevistä opiskelijoista. ;) Ja niitähän riittää tänä päivänä.

E: hyvällä tuurilla on joku "small internship compensation"
 
Viinasen ensimmäisiä sanoja haastattelussa: "budjettitasapaino".

Vaikuttaa myös siltä, että Viinanen on luonut jonkun ihan oman tulkintansa 1990-luvun taitteen ja alun tapahtumista. Tätä Viinasen tulkintaa faktat eivät tue.

On myös huvittavaa, että Viinanen antaa ymmärtää, että olisi ollut jokin vaihtoehto devalvaatiolle (hän itse asiassa väittää, että rankempi sisäinen devalvaatio olisi ollut parempi tie!). Ei ollut, ei ainakaan vähänkään pidemmällä aikavälillä. Täysin älyvapaalla vahvan markan politiikalla pidettiin markan arvo yliarvostettuna, eikä Suomen Pankilla enää ollut syyskuussa 1992 valuuttareservejä yliarvostettua markkaa puolustaa. "Jouduttiin" siirtymään kelluvien valuuttakurssien aikaan - aikaan, jolloin Suomessa tehtiin varmaan maan valuuttapoliittisen historian näkökulmasta järkevintä politiikkaa ikinä!

Iiro Viinanen kritisoi Kataisen ja Stubbin hallituksia päätösten lykkäämisestä | Yle Uutiset | yle.fi
 
On myös huvittavaa, että Viinanen antaa ymmärtää, että olisi ollut jokin vaihtoehto devalvaatiolle

Vähän ihmetellen luin samaa. Kai ne pari valuuttalainoja ottanutta yrittäjää oli selkeämmin hahmotettava ryhmä kuin koko muu kituva kansantalous?
Tai sitten ei vaan voi tunnustaa että olin väärässä.

Toisaalta samoihin aikoihin oli näkyvänä ja kuuluvana vastavoimana Raimo Ilaskivi, jonka mielestä olisi pitänyt elvyttää pää märkänä. Nyt en muista oliko se ennen vai jälkeen kelluttamisen.
 
Mitä tähän on oikein laskettu kohtaan "julkiset palvelut"?

Kuvio_1.gif


https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisu...o_tyonantajana/08_valtion_henkilosto/name.jsp

Tämä käyrähän kertoo aika huomattavasta julkisen hallinnon paisumisesta. Käyrän mukaan 1994 - 2014 välisenä viimeisen 20 vuoden aikana julkisen sektorin työllinen työvoima on kasvanut n. 20%. Sehän tarkoittaa hallinnon henkilökunnan vähintään kaksinkertaistumista samana aikana, kun muistamme, että julkiselta sektorilta on kokonaan poistuneet seuraavat todella isot henkilöstömäärät:
- Telen koko tekninen henkilökunta Primatelin yksityistämisen myötä
- Autokatsastuksen henkilökunta
- Tiehallinnon koko rakennusosasto
- Kaikki valtion palveluksessa olleet siivoojat
- Koko Rakennushallituksen rakennuttajakunta ja kaikki suunnittelijat
- Valtava määrä postin toimipaikkoja ja ja postinjakelijoita

Samaan aikaan myös Suomessa työterveyshuolto on siirtynyt suurelta osin yksityisille toimijoille ja muutenkin yksityinen terveydenhuolto on kasvanut ja ottanut julkisen sektorin taakkaa kantaakseen.

Näistä huolimatta julkisen sektorin henkilöstömäärä on kasvanut noin paljon. Käsittämätöntä puuhastelua.
 
Vähän ihmetellen luin samaa. Kai ne pari valuuttalainoja ottanutta yrittäjää oli selkeämmin hahmotettava ryhmä kuin koko muu kituva kansantalous?
Tai sitten ei vaan voi tunnustaa että olin väärässä.

Toisaalta samoihin aikoihin oli näkyvänä ja kuuluvana vastavoimana Raimo Ilaskivi, jonka mielestä olisi pitänyt elvyttää pää märkänä. Nyt en muista oliko se ennen vai jälkeen kelluttamisen.

Ilaskiven ymmärrys raha-, valuutta- ja finanssipolitiikasta on täysin eri sfääreissä kuin Viinasella. Mikä ei ole toki ihme, onhan hän kirjoittanut väitöskirjan Finanssijärjestelmän automaattinen vastavaikutus suhdanteiden vaihtelussa.

Kiristystä ja pakkoveroja vaiko elvytystä? | Raimo Ilaskivi | Blogit | Iltalehti.fi

Elvytystä vaiko tuhon tielle? | Raimo Ilaskivi | Blogit | Iltalehti.fi
 
Tämä käyrähän kertoo aika huomattavasta julkisen hallinnon paisumisesta. Käyrän mukaan 1994 - 2014 välisenä viimeisen 20 vuoden aikana julkisen sektorin työllinen työvoima on kasvanut n. 20%.

Eihän ole. Katsoin tuon kuvaajan pohjalla olleen Excelin tiedoista seuraavat luvut:
Työllinen työvoima ja palkansaajien lukumäärät eri sektoreilla 1970-2012
Julkinen sektori yhteensä

1994: 551 000
2012: 522 000

Missä se 20 % paisuminen on? Tuossahan on vähennystä 29 000 henkeä eli yli 5 prosentin vähennys!

Vai katsotko sä nyt sitä NHB:n postaamaa kuvaajaa (vaikka siteerasit mun postaaman kuvaajan), jossa on mukana valtion omistuksessa olevien ulkomaisten tytäryhtiöiden henkilökuntakin? Se nyt on ihan järjetöntä, että mukaan Suomen julkiseen sektoriin otetaan jotain Fortumin Venäjällä työskenteleviä venäläisiä työntekijöitä.

Toi on törkeää tarkoitushakuista vääristelyä.
 
Pakko kysyä, että koskeeko tämä mielestäsi kaikkia aloja vai kenties lähinnä alaasi jossa sinä työskentelet?

Itse kyllä kannattaisin tuollaista, koska tuo antaisi paremmat kilpailuttamiskeinot työntekijölle.
Uskoisin, että aika monille aloille tulee joku toimija, joka toteuttaa globaalin kauppapaikan samaan tapaan kuin mitä Uber on tehnyt taksikyydeille (missä saa) tai Amazon retail-businekselle. Suuruuden ekonomia johtaa siihen, että tällaisia firmoja ei tule lopulta olemaan kovin montaa per makroala. Samaten suuri osa paikkaan sidotusta retail-busineksestä kuolee, koska myydäkseen jotain muuta kuin tuoretuotteita ei vaan oikeasti tarvita työvoimaa kassakoneille tai liikehuoneistoja. Tuoretuotteiden myyntikin saattaa olla kätevämpää tehdä paikallisesti kuin isojen keskusliikkeiden kautta. Logistiikka tulee olemaan iso työllistäjä, mutta sekin huutaa jotain Lyftin/Uberin tapaista toimijaa kilpailemaan UPS:n, Fedexin jne. kanssa.

Ekonomisin malli on ostaa juuri oikea määrä työtä siellä, missä sitä juuri nyt tarvitaan, ja mobiililaitteiden ansiosta työn ohjeet on helppo toimittaa lähimmälle työvoimaansa tarjoavalle, joka täyttää työn tarjoajan kriteerit. Työn tekijän taas ei kannata sitoutua vain yhteen palveluun, vaan kannattaa kouluttautua / rekisteröityä usean palvelun virtuaalityöntekijäksi, ja ottaa duuneja läheltä kulloistakin sijaintia. Olet menossa katsomaan kavereita Turkuun, miksi et veisi tätä pakettia mukanasi? Tällä tavoin organisoitu firma tarvitsee vain palvelumallin ja pilveen toteutetun softa-alustan. Vaikka firma myisi palvelua, on kaikki palvelun toimittamisen kustannukset muuttuvia. Työvoimaa tulee olemaan paljon tarjolla valmistuksen automatisoinnin ja hajautumisen kautta, sekä kaupan alan päästessä eroon työntekijöistään.

Itse asiassa tietotyö saattaa olla niitä viimeisiä hommia, joissa kuukausipalkan ja pysyvän työpaikan käsite on jäljellä, koska kirjoittamisen jälkeen koodia pitää tyypillisesti myös ylläpitää. Alunperin koodin kirjoittanut tekee tuon ylläpidon tehokkaammin kuin juuri kukaan muu, eikä tähän ole keksitty tietojenkäsittelyn historiassa hyvää ratkaisua. Testiautomaatio auttaa tietysti jonkun verran.
 
Vähän olen skeptinen. Miten mahtaa bisnes pyöriä firmoissa, missä työntekijät vaihtuvat päivittäin? Kukaan ei välttämättä osaa mitää eikä kannata opetellakaan, sillä huomenna tehdään jotain muuta. Eihän tehtaallakaan vain kävellä suoraan hihnan viereen ja aleta iskemään pulttia laatikon kylkeen.

Tuo Dopeyn viimeinen lause on totta. Mutta vain henkilölle joka itse työskentelee tuolla alalla. Kaikki muut voivat huudella kuten nytkin, että kyllä voi kilpailuttaa ja sama se kuka homman tekee. Koodia se vaan on ja nörtti kun nörtti, mitäs läksi.
 
Vähän olen skeptinen. Miten mahtaa bisnes pyöriä firmoissa, missä työntekijät vaihtuvat päivittäin? Kukaan ei välttämättä osaa mitää eikä kannata opetellakaan, sillä huomenna tehdään jotain muuta. Eihän tehtaallakaan vain kävellä suoraan hihnan viereen ja aleta iskemään pulttia laatikon kylkeen.

Tuo Dopeyn viimeinen lause on totta. Mutta vain henkilölle joka itse työskentelee tuolla alalla. Kaikki muut voivat huudella kuten nytkin, että kyllä voi kilpailuttaa ja sama se kuka homman tekee. Koodia se vaan on ja nörtti kun nörtti, mitäs läksi.

Jos se ei toimi, niin se ei toteudu, tai kuolee pois ennen kuin ehtii edes kunnolla syntyä. Ideanahan tuossa on se, että mikäli Dopeyn kuvailemaan malliin perustuva firma pystyy parempaan kuin perinteinen, niin se jyrää ajan kuluessa yli. Mikäli se ei pysty parempaan, niin näin ei tapahdu ja perinteinen jatkaa porskuttamistaan. Uber on hyvä esimerkki tapauksesta, jossa perinteinen malli ei ole kilpailukykyinen uuden kanssa. Toinen on vastaavanlainen majoituspalvelu, jonka nimeä tai nimiä en muista (lienee useampiakin). Se ei luultavasti pysty korvaamaan hotelleja kaikilta osin, mutta suurilta osin. Julkinen valta pyrkii yleensä toimimaan lobbareiden toimesta kehityksen jarruna näissä asioissa.

Tällainen kehitys ei tapahdu siten, että jossain kabinetissa lyödään nyrkki pöytään ja päätetään, mikä on tulevaisuus, vaan siihen, että mikäli uuteen ideaan perustuva malli on maksavien asiakkaiden mielestä parempi, niin se valtaa markkinoita vanhoilta. Kulkee nimellä markkinatalous. Uber on kasvanut sen myötä, kun ihmiset ovat valinneet sen perinteisen taksin sijaan, kun heillä on ollut nämä 2 vaihtoehtoa.
 
Eikös tuo Uber ole vain taksin tilaamista varten? Eli saat tilata sen taksin minkä haluat. Dopeyn ehdotuksen ymmärsin niin, että olisi joku "Uber Alles" softa, jolla taksi-isäntä valitsee rengin. Eli aamulla katsotaan koneelta kuka ajaa halvimmalla liksalla tänään ja se valitaan. Periaatteessa kuskia voisi vaihtaa lennostakin, eli jos Ahmed Hussein ajaa nyt 6€ tunti liksalla ja Kebab Al-Körfez ilmoittaa ajavansa 4€ tunnilla, niin taksi seis ja kuski vaihtoon.

edit: ehkä en tiedä miten tuo Uber toimii oikeasti. Oletan kuitenkin, että luvat pitää olla ym. joten ihan kuka vaan mistä vaan ei voi palvelua tarjota?
 
Eikös tuo Uber ole vain taksin tilaamista varten? Eli saat tilata sen taksin minkä haluat. Dopeyn ehdotuksen ymmärsin niin, että olisi joku "Uber Alles" softa, jolla taksi-isäntä valitsee rengin. Eli aamulla katsotaan koneelta kuka ajaa halvimmalla liksalla tänään ja se valitaan. Periaatteessa kuskia voisi vaihtaa lennostakin, eli jos Ahmed Hussein ajaa nyt 6€ tunti liksalla ja Kebab Al-Körfez ilmoittaa ajavansa 4€ tunnilla, niin taksi seis ja kuski vaihtoon.

edit: ehkä en tiedä miten tuo Uber toimii oikeasti. Oletan kuitenkin, että luvat pitää olla ym. joten ihan kuka vaan mistä vaan ei voi palvelua tarjota?

Käyttämäni taksiappsit ovat toimineet siten, että asiakas käynnistää valitsemansa firman sovelluksen mobiliilaitteestaan ja antaa osoitteet. Sovellus antaa hinnan ja jos asiakas hyväksyy hinnan, niin järjestelmä tarjoaa keikkaa lähellä liikkuville sovelluksen piirissä oleville kuskeille. Kun taksi on ovella, siitä tulee ilmoitus. Kun istut autoon, niin kuskilla on jo reitti valmiina navissa.

Itse olen kokenut palvelun helppokäyttöiseksi, varmatoimiseksi, nopeaksi ja edulliseksi. Olen nähnyt myös sellaisia sovelluksia, missä asiakas näkee kartalta lähistöllä liikkuvat kuskit ja voi valita suoraan itse kuskin.

Taksimafia on yksi esimerkki siitä, kuinka Suomi on tippumassa kehityksestä. Jonkin puhelinkeskuksen välityksellä kommunikointi on 60-luvun tekniikkaa.
 
Back
Ylös Bottom