Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Schaeffer]

Mahdollisen markan devalvoitumisesta... Mitenkäs kun big mac indexin mukaan ruotsin kruunu on enemmän yliarvostettu kuin euro. Eikös sen heikkouden pitänyt nyt suosia ruotsia?

Ruotsilla on ollut vaihtotaseen ylijäämä joka vuosi vuodesta 1992, joten ei ole ihme että kruunu on vahvistunut suhteessa kauppakumppanimaiden valuuttoihin (varsinkin suhteessa alijäämämaihin, esim. Britannia).

Toki valuuttakurssiin vaikuttaa moni muukin asia, mm. spekulaatio.

 

[Jami2003]

http://m.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288646372712.html?pos=most-popular

Taas hyviä vinkkejä valtiovallalle. Itse lisäisin tuohon vielä yrittäjien työttömyysturvan sekä pienyritysten alv vapauden korotuksen. Kyllä konsteja olisi jos vaan löytyisi tahtoa.

 

[Crrc]

Jos jostain asiasta ollaan täysin varmoja niin se on se että minkäänlaisia alv helpotuksia ei tule olemaan, ei nyt eikä ikinä. Alv tuntuu olevan semmoinen hallitukselle että sitä voidaan nostaa mutta ikinä ei edes kuvitella että sitä voitaisiin laskea.

 

[SirMax]

No onneksi hallitus ei pysty enää nostamaan kuin yhden prosentin ALV, EU maksimi on 25%.

 

[Herra Mirandos]

Jos jostain asiasta ollaan täysin varmoja niin se on se että minkäänlaisia alv helpotuksia ei tule olemaan, ei nyt eikä ikinä. Alv tuntuu olevan semmoinen hallitukselle että sitä voidaan nostaa mutta ikinä ei edes kuvitella että sitä voitaisiin laskea.

Nykyhallitukselle mahdoton ajatus, joo.

Aikanaan Vanhasen hallitus laski ruoan alv:tä joka oli kyllä hyvä juttu .

 

[pååtta]

Oman markan arvo riippuisi varmaan paljon siitä miten eurossa irtaantumisessa onnistutaan ulkopoliittisesti. Pååtan ehdottamalla paperilla "haistakaa vittu, meillä on tästä lähtien markka ja maksamme euro velat sillä yhden suhde yhteen." saadaan markan arvo taatusti romahtamaan.

Jos euro hajoaa tottakai velat uudelleen määritellään omassa valuutassa. Kuolleessa valuutassako niitä pitäisi määritellä? Sijoittajat varmasti mielummin ottavat velat takaisin markkoina kun esim. USD:nä, jolloin hommaan sisältyy riski maksuhäiriöstä. Devalvoituva markka myöskin tekee Suomen houkuttelevaksi sijoituskohteeksi ja Suomen tuotteet kilpailukykyisiksi jolloin maahan alkaa virrata pääomia, vaihtotase kääntyy positiiviseksi, joka nostaa markkaa. Samoin liian vahva markka on täysin turha pelko, sillä keskuspankki voi heikentää valuuttaa niin paljon kuin ikinä haluaa, kuten esim. Sveitsin keskuspankki tekee.

 

[Jami2003]

Jos euro hajoaa tottakai velat uudelleen määritellään omassa valuutassa. Kuolleessa valuutassako niitä pitäisi määritellä? Sijoittajat varmasti mielummin ottavat velat takaisin markkoina kun esim. USD:nä, jolloin hommaan sisältyy riski maksuhäiriöstä. Devalvoituva markka myöskin tekee Suomen houkuttelevaksi sijoituskohteeksi ja Suomen tuotteet kilpailukykyisiksi jolloin maahan alkaa virrata pääomia, vaihtotase kääntyy positiiviseksi, joka nostaa markkaa. Samoin liian vahva markka on täysin turha pelko, sillä keskuspankki voi heikentää valuuttaa niin paljon kuin ikinä haluaa, kuten esim. Sveitsin keskuspankki tekee.

Tai sitten sijoittajan valuutassa mikä voi olla se usd tai vaikkapa saksan markka. Pointti nyt vaan on että eipä sitä mitenkään yksipuolisesti sanella jos haluaa tulevaisuudessakin olla sijoittajien kohde. Tuon luottamuksen tärkeydestä voi lukea kyllä ihan mihin suuntaan tahansa kallellaan olevan taloustieteilijän jutuista.

 

[NHB]

Saksa tosin exporttaa työttömyyttä. Myös tässä asiassa Saksa hyötyy eurosta.

Saksallahan oli ongelmia konvergenssivaiheessa (90-luvulla) työttömyyden kanssa, koska Saksassa on aina oltu valmiita hyväksymään korkeammat työttömyysluvut. Tärkeää on ainoastaan se alle 2 prosentin inflaatio. D-markan kanssa Saksa ei voinut saada molempia. Jos Saksa olisi vauhdittanut kysyntää finanssipolitiikalla inflaatio olisi kiihtynyt, työttömyys laskenut ja D-markka heikentynyt, kun taas hintavakaudesta kiinnipitämällä työttömyysluvut pysyivät korkealla, kuten myös D-markan arvo.

Noh, euron kanssa Saksa pystyy saamaan molemmat, tai oikeastaan kaikki kolme (and some): alhaisen työttömyyden ja hintavakauden sekä kilpailukykyyn nähden heikon valuutan.

Voidaan Suomessa toki lähteä Saksan linjalle, mutta silloin täytyy myös myöntää se, että Suomessa tehdään asioita toisten maiden kustannuksella ja pitkällä aikavälillä tilanne saattaa olla kaikille osapuolille absoluuttisesti huonompi kuin mitä se olisi voinut olla.

Työttymyyttä exporttaava Saksa on importannut aika pirusti väkeä maahan ja työllistänyt heidät. Siinä sivussa on löytynyt työtä myös neuvosjärjestelmän mallimaan väelle, jonka oma tuotanto oli jäänyt kilpailukyvyttömäksi. Mun mielestä ei ole Suomen asia varmistaa muiden maiden työllisyys, vaan nimen omaan pitäisi huolehtia siitä, että suomalaisilla on työtä. Aivan samalla tavalla voisi valittaa tuotantonsa huippuun asti virittäneen yrityksen lähettävän työttömyyttä muile yrityksille. Entäpä devalvaatio? Eikö oman maan kilpailukyvyn kirittäminen valuuttakikkailuilla ole työttymyyden exporttaamista? Ainakin kun viimeksi Suomessa devalvoitiin, niin Ranska avautui paperin polkumyynnistä.

Miten oman maan kilpailukykyä nostetaan niin, ettei muiden maiden kilpailukyky ja työllisyys samalla heikkene?

 

[NHB]

Julkisella sektorilla tuotetaan toki palveluitakin, mutta tämä toinen puolisko on sitä haitallisempi, mitä tehokkaammin se toimii. Syöpäkasvain.

Vahinko on kaksinkertainen. Kilpailuakykyä rapauttavat sekä kasvaimen elättäminen että toimintaa haittaava byrokratia.

 

[Schaeffer]

Työttymyyttä exporttaava Saksa on importannut aika pirusti väkeä maahan ja työllistänyt heidät. Siinä sivussa on löytynyt työtä myös neuvosjärjestelmän mallimaan väelle, jonka oma tuotanto oli jäänyt kilpailukyvyttömäksi. Mun mielestä ei ole Suomen asia varmistaa muiden maiden työllisyys, vaan nimen omaan pitäisi huolehtia siitä, että suomalaisilla on työtä. Aivan samalla tavalla voisi valittaa tuotantonsa huippuun asti virittäneen yrityksen lähettävän työttömyyttä muile yrityksille. Entäpä devalvaatio? Eikö oman maan kilpailukyvyn kirittäminen valuuttakikkailuilla ole työttymyyden exporttaamista? Ainakin kun viimeksi Suomessa devalvoitiin, niin Ranska avautui paperin polkumyynnistä.

Miten oman maan kilpailukykyä nostetaan niin, ettei muiden maiden kilpailukyky ja työllisyys samalla heikkene?

Sitä täystyöllisyyttä voidaan tavoitella muutamilla eri tavoin: joko yhdessä maassa (esim. Saksa) niin että käytännössä viedään työttömyyttä ulkomaille (kuten Saksa on tehnyt) tai sitten niin että täystyöllisyyttä tavoitellaan samanaikaisesti kaikissa maissa. Tuossa on toki eräänlainen vangin dilemma (ei ole ihan oikea termi tosin kuvaamaa asetelmaa) ja siksi ehkä olisi suotavaa, että mittaviin vaihtotaseiden ylijäämiin ja alijäämiin puututtaisiin. Tällöin vietäisiin pois insentiivit palkkamalteilta (sikäli kun palkkojen korotukset jäävät alle tuottavuuden nousutahdin) ja devalvaatioilta.

Minä en ole missään vaiheessa kannattanut valuuttakurssikikkailuja, vaan kelluvia kansallisia valuuttoja. Jostain syystä täällä tunnutaan kovasti vastustavan sitä, että markkinat saavat määrätä valuuttakurssit.

Tuolta lisää:
http://rahajatalous.wordpress.com/2013/09/06/kuppaa-naapuriasi/

 

[pååtta]

Tai sitten sijoittajan valuutassa mikä voi olla se usd tai vaikkapa saksan markka. Pointti nyt vaan on että eipä sitä mitenkään yksipuolisesti sanella jos haluaa tulevaisuudessakin olla sijoittajien kohde. Tuon luottamuksen tärkeydestä voi lukea kyllä ihan mihin suuntaan tahansa kallellaan olevan taloustieteilijän jutuista.

Parempi luotto omassa valuutassa määriteltyyn velkaan on. Vielä kun Suomen talous kasvaa vakaasti fiksulla rahapolitiikalla niin varmasti kelpaa sijoittajille. Markan devalvoituminen 90-luvulla käänti itseasiasiassa pääomavirran takaisin Suomeen kun ne olivat sitä ennen virranneet ulos.

 

[pååtta]

Eurostako hyötyä Suomelle? « Akateeminen talousblogi

Euroalueen vaikutuksista on syntynyt keskustelua, Suomessa viimeksi Paul Krugmanin esitettyä Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomella olisi mennyt paremmin euroalueen ulkopuolella. Tutkimusta euroalueen vaikutuksista on vähän, mutta se vähä mitä on, antaa euroalueesta masentavan kuvan.

ja

Erityisesti yhteinen pankkikriisi on pantu eteläisten euromaiden taakaksi. Loppu on hoidettu kuristuspolitiikalla, jolle ei ole ollut mitään tosiasioihin nojaavia perusteita, vain ideologisia. Vai parantaako harjoitettu politiikka Kreikan koulutustasoa? Innovaatioaktiivisuutta? Lakien kunnioitusta (mitähän Kreikan rikollisuudelle on tapahtunut)?

lopuksi

En lopuksi malta olla liittämättä tähän kahta linkkiä. Toinen on linkki Krugmanin kolumniin, jossa hänellä on kuva, jossa vaaka-akselilla on euroalueen maiden julkisten menojen muutos ja pystyakselilla kunkin maan yksityisen kysynnän muutos nyt kriisin aikana. Yhteys on positiivinen, maissa joissa julkiset menot ovat kasvaneet myös yksityinen kysyntä on kasvanut. Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ovat viime aikoina perustuneet väitteelle, että julkisen sektorin kasvu kriisin aikana on syönyt yksityistä sektoria, ja että yleisemmin julkisen sektorin kasvu syö yksityistä sektoria. Millehän faktoille väite perustuu?

 

[Ranger]

^ Myös HY:n puolelta on Kanniainen peräänkuuluttanut keskustelua Professori ehdottaa euroeron kiihkotonta selvittämistä - Euro - Talous - Helsingin Sanomat.

"talouspäättäjät" ovat sen sijaan sitä mieltä, että

Suomalaiset talouselämän päättäjät arvioivat yksimielisesti, että eurooppalainen yhteisvaluutta on jatkossakin Suomen teollisuuden kannalta erittäin kannatettava asia.

Työ- ja elinkeinoministeriö - Talouspäättäjät: Euro erittäin tärkeä suomalaiselle teollisuudelle

Teollisuuspäättäjille osoitetussa kyselyssä kysyttiin 22 arviointikysymyksen lisäksi avoimet kysymykset Suomen teollisuuden sekä kansantalouden menestystekijöistä. Vastauksissa nousee selkeästi esiin julkisen sektorin koon pienentämisen välttämättömyys kansatalouden menestyksen osalta. Myös työmarkkinauudistusten tarve nousee vahvasti esille. Erityisesti painotetaan työn tarjonnan lisäämisen tärkeyttä. Teollisuuden menestyksen kannalta selkeästi tärkeimpänä osa-alueena Suomessa pidetään korkeaa osaamista.

ketä pitäisi uskoa, ja millä nämä teollisuusheput perustelevat kantansa?

 

[Jami2003]

ketä pitäisi uskoa, ja millä nämä teollisuusheput perustelevat kantansa?

Kansainvälisellä liiketoiminnalla. Jos katson meidän pk sektorin pienen mutta kohtuullisen kansainvälisen yrityksen kustannuksia, 1/3 kustannuksista maksetaan taaloilla, 1/3 kustannuksista on täysin suoraan sidottu taalaan/euroon, eikä kustannukset olisi markkapohjaisia vaikka markkaan siirryttäisiin. 1/3 kustannuksista olisivan varmaan markkapohjaisia, kuten ne palkat.

Tuntuu olevan täysin käsityksen ulkopuolella kansantaloustieteilijöille ymmärtää että teollisuuden toiminta ympäristö on muuttunut vähintään yhtä paljon -90 luvulta kuin erikoiskauppakin yksityisihmiselle. Siinä missä -90 luvulla komponentit tilattiin maahantuojalta ja yksityisihminen osti painonnosto penkin viereisestä urheilukaupasta, nykyään komponentit tulee suoraan isoilta toimijoilta ulkomailta ja se penkki tilataan netin kautta saksasta. Kumpikaan toimijoista ei oman valuutan tapauksessa perustaisi hintaa meidän valuuttaan. Isot eurooppalaisetkin toimijat siirtyisivät sitten varmasti käyttämään dollaria tai mahdollisesti jostain saksan markasta tulisi uusi "pikku euro" jota yleisesti käytettäisiin eu:n sisällä Saksan kaupan ulkopuolellakin.

 

[Schaeffer]

Kansainvälisellä liiketoiminnalla. Jos katson meidän pk sektorin pienen mutta kohtuullisen kansainvälisen yrityksen kustannuksia, 1/3 kustannuksista maksetaan taaloilla, 1/3 kustannuksista on täysin suoraan sidottu taalaan/euroon, eikä kustannukset olisi markkapohjaisia vaikka markkaan siirryttäisiin. 1/3 kustannuksista olisivan varmaan markkapohjaisia, kuten ne palkat.

Tuntuu olevan täysin käsityksen ulkopuolella kansantaloustieteilijöille ymmärtää että teollisuuden toiminta ympäristö on muuttunut vähintään yhtä paljon -90 luvulta kuin erikoiskauppakin yksityisihmiselle. Siinä missä -90 luvulla komponentit tilattiin maahantuojalta ja yksityisihminen osti painonnosto penkin viereisestä urheilukaupasta, nykyään komponentit tulee suoraan isoilta toimijoilta ulkomailta ja se penkki tilataan netin kautta saksasta. Kumpikaan toimijoista ei oman valuutan tapauksessa perustaisi hintaa meidän valuuttaan. Isot eurooppalaisetkin toimijat siirtyisivät sitten varmasti käyttämään dollaria tai mahdollisesti jostain saksan markasta tulisi uusi "pikku euro" jota yleisesti käytettäisiin eu:n sisällä Saksan kaupan ulkopuolellakin.

Kyllähän sen varmasti moni ymmärtää, että tuotantopanoksista suuri osa tulee nykyään ulkomailta. Kun kv-yrityssektori kuitenkin pystyy noin luontevasti käyttämään ulkomaisia valuuttoja ja suojautumaan valuuttakurssiriskeiltä, niin mikä se perustelu sille eurolle sitten varsinaisesti on? Eli miksi niiden valtioiden täytyy käyttää sitä valuuttaa ja velkaantua siinä?

Omasta mielestäni sen kansallisen valuutan suurin etu on siinä, ettei omassa valuutassaan velkaantuva valtio voi ajautua maksukyvyttömäksi. En lähtisi perustelemaan kansallisen valuutan hyötyä milään yritysten eduilla sun muilla.

 

[Jami2003]

Kyllähän sen varmasti moni ymmärtää, että tuotantopanoksista suuri osa tulee nykyään ulkomailta. Kun kv-yrityssektori kuitenkin pystyy noin luontevasti käyttämään ulkomaisia valuuttoja ja suojautumaan valuuttakurssiriskeiltä, niin mikä se perustelu sille eurolle sitten varsinaisesti on? Eli miksi niiden valtioiden täytyy käyttää sitä valuuttaa ja velkaantua siinä?

Omasta mielestäni sen kansallisen valuutan suurin etu on siinä, ettei omassa valuutassaan velkaantuva valtio voi ajautua maksukyvyttömäksi. En lähtisi perustelemaan kansallisen valuutan hyötyä milään yritysten eduilla sun muilla.

Näinhän se varmasti pitkälti on. Ja sen takia kuvitelmat että pelkkä oma valuutta pelastaisi Suomen teollisuuden ja vienti lähtisi nousuun on tuulesta temmattuja.

 

[SIC-]

Pitäisi olla kaksi valuuttaa. Valtioiden oma sisäisen valuutta ja sitten kansainvälinen valuutta jolla käytäisiin maiden välistä kauppaa. Vielä kun tuo kansainvälinen valuutta olisi Bitcoinin tapainen helppo tapa siirtää rahaa. Tuo ei tosin taida ihan heti onnistua, koska jos esim. öljykaupassa siirryttäisiin pois dollarista, niin jenkit tulisi heti armeijan kanssa tuomaan demokratiaa. ;)

 

[Schaeffer]

Pitäisi olla kaksi valuuttaa. Valtioiden oma sisäisen valuutta ja sitten kansainvälinen valuutta jolla käytäisiin maiden välistä kauppaa. Vielä kun tuo kansainvälinen valuutta olisi Bitcoinin tapainen helppo tapa siirtää rahaa. Tuo ei tosin taida ihan heti onnistua, koska jos esim. öljykaupassa siirryttäisiin pois dollarista, niin jenkit tulisi heti armeijan kanssa tuomaan demokratiaa. ;)

Keyneshän ehdotti tuontyyppistä ratkaisua toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Sitä ei otettu käyttöön juuri sen vuoksi, että Yhdysvallat halusi dollarille tuon aseman maailmankaupassa.
Bancor - Wikipedia, the free encyclopedia

 

[NHB]

Sitä täystyöllisyyttä voidaan tavoitella muutamilla eri tavoin: joko yhdessä maassa (esim. Saksa) niin että käytännössä viedään työttömyyttä ulkomaille (kuten Saksa on tehnyt) tai sitten niin että täystyöllisyyttä tavoitellaan samanaikaisesti kaikissa maissa. Tuossa on toki eräänlainen vangin dilemma (ei ole ihan oikea termi tosin kuvaamaa asetelmaa) ja siksi ehkä olisi suotavaa, että mittaviin vaihtotaseiden ylijäämiin ja alijäämiin puututtaisiin. Tällöin vietäisiin pois insentiivit palkkamalteilta (sikäli kun palkkojen korotukset jäävät alle tuottavuuden nousutahdin) ja devalvaatioilta.

Minä en ole missään vaiheessa kannattanut valuuttakurssikikkailuja, vaan kelluvia kansallisia valuuttoja. Jostain syystä täällä tunnutaan kovasti vastustavan sitä, että markkinat saavat määrätä valuuttakurssit.

En kirjoittanut täystyöllisyydestä. Keskeiset kysymykseni olivat, että miten voidaan parantaa kilpailukyvystä sitem, ettei se olisi työttymyyden eksporttaamiseksi nimeämääsi toimintaa ja millä tavalla devalvaatio ei ole tuota työttymyyden eksporttaamista. noihin kysymyksiin en saanut vastausta.

 

[D.Yates]

Vielä kun Suomen talous kasvaa vakaasti fiksulla rahapolitiikalla niin varmasti kelpaa sijoittajille.

Sitten kun palataan maan pinnalle ja huomataan että suomen pankin pääjohtajana häärii Erkki Liikanen...