Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Minä tiedän näistä asioista hyvin vähän mutta olenkohan vainoharhainen kun epäilen että näihin huonoihin työttömyyden hoitotoimenpiteisiin ei ole syypäitä pelkästään poliitikot (varmasti nekin) vaan pitkälti myös suuryritysten lobbarit. Joku kai näistä koulutuspolitiikan ja työvoimapolitiikan päättömistä ratkaisuista hyötyy.
Ja ministerit ja yritysjohtajat kuitenkin völjyilee keskenään aika paljon. Kuitenkin mitä enemmän työttömiä niin iso työvoiman tarjonta pitää palkkatason matalana.
 
Minä tiedän näistä asioista hyvin vähän mutta olenkohan vainoharhainen kun epäilen että näihin huonoihin työttömyyden hoitotoimenpiteisiin ei ole syypäitä pelkästään poliitikot (varmasti nekin) vaan pitkälti myös suuryritysten lobbarit. Joku kai näistä koulutuspolitiikan ja työvoimapolitiikan päättömistä ratkaisuista hyötyy.
Ja ministerit ja yritysjohtajat kuitenkin völjyilee keskenään aika paljon. Kuitenkin mitä enemmän työttömiä niin iso työvoiman tarjonta pitää palkkatason matalana.
Jotenkin hankala kuvitella tuohon järkevää motiivia. Mitä enemmän työttömiä, sitä huonompi huoltosuhde ja sitä raskaammin yksityistä sektoria verotetaan.
 
Minä tiedän näistä asioista hyvin vähän mutta olenkohan vainoharhainen kun epäilen että näihin huonoihin työttömyyden hoitotoimenpiteisiin ei ole syypäitä pelkästään poliitikot (varmasti nekin) vaan pitkälti myös suuryritysten lobbarit. Joku kai näistä koulutuspolitiikan ja työvoimapolitiikan päättömistä ratkaisuista hyötyy.
Ja ministerit ja yritysjohtajat kuitenkin völjyilee keskenään aika paljon. Kuitenkin mitä enemmän työttömiä niin iso työvoiman tarjonta pitää palkkatason matalana.

Jonkun teorian mukaan työttömyydelle oli olemassa kansantalouden kannalta jokin optimitasokin eikä se ollut 0% (+ pakollinen rakennetyöttömyys). En vaan kirveelläkään nyt saa mieleeni johtuiko se inflaation hallinnasta, talouden ylikuumenemisen hillitsemisestä vai mistä kaikista tekijöistä, että tietty määrä työttömyyttä (jotain 4%) oli ihan toivottavaa.
Kyseessä olisi siis kuitenkin vain yhden koulukunnan teoria.
 
Minä tiedän näistä asioista hyvin vähän mutta olenkohan vainoharhainen kun epäilen että näihin huonoihin työttömyyden hoitotoimenpiteisiin ei ole syypäitä pelkästään poliitikot (varmasti nekin) vaan pitkälti myös suuryritysten lobbarit. Joku kai näistä koulutuspolitiikan ja työvoimapolitiikan päättömistä ratkaisuista hyötyy.
Ja ministerit ja yritysjohtajat kuitenkin völjyilee keskenään aika paljon. Kuitenkin mitä enemmän työttömiä niin iso työvoiman tarjonta pitää palkkatason matalana.
Joo olet vainoharhainen. Ei se ole todellakaan ollut suuryritysten etu joutua viemään tuotanto pois Suomesta (tämä on pirun kallista) eikä täällä sijaitsevien pääkonttorien perusteella maksaa silti isoja veroja tuloksesta. Nykyisen oma oksan sahaussysteemin arkkitehtina on pääsääntöisesti toiminut sosiaalidemokraatit ja AY-liike. Samat tahot ovat saaneet paljon hyvääkin tietysti aikaan, mutta tukihimmeleiden pyörittämisestä ja uusien keksimisestä on ajat sitten tullut itsetarkoitus. Kukaan ei ole kai vieläkään demareiden joukossa tajunnut, että rakennelma on kestämätön ja pitäisi pistää kokonaan uusiksi.
 
Toki huonon huoltosuhteen hoitamiseen tarvitaan enemään verorahoja. Onko se sitten pienempi haitta kun palkkatason kurissa pysymisellä saavutettu hyöty. En tiedä.

Kaapelin kommenttiin näin ajatuksen tasolla että kyllähän yrityksellekin on paras tilanne semmoinen että kuormitus on pikkuisen isompi kuin kapasiteetti. Se pistää toimimaan tehokkaasti. Voisiko sama päteä ihan kansantalouden mittakaavassa. Tavaroita ja palveluita tuotetaan tehokkaammin kun pieni osa porukasta on koko ajan vaihtopenkillä ja kilpailee kentälle pääsystä. Sinänsä työttömyys ei välttämättä edes haittaisi hirveästi jos on tietty työttömyystaso mutta työttömyysjaksot olisivat lyhyitä jolloin ihmiset eivät syrjäytyisi.

Edelleen jos ajattelee näin. Negatiivinen työttömyysprosentti eli työvoimapula on mahdoton ja kestämätön tilanne. Nollatyöttömyys on tietynlainen tasapainotila jossa systeemi ei voi säilyä. Pieni työttömyyden taso tuntuu luonnolliselta tilalta. Se että millä kaavalla määritellään se optimi, en tiedä.

Tämä on vain tietämättömän filosofointia. Saattaa tuntua hölmöltä pohdiskelulta.
 
Kitkatyöttömyyttä on aina. 0% työttömyysprosentti on mahdottomuus. Aina ihmiset vaihtavat työpaikkoja ja ovat esim. jostain henkilökohtaisista syistä hetken työttöminä. Yritysten etu ei ole se, että porukkaa on vaihtopenkillä, vaan se, että saadaan koulunpenkiltä tuoretta verta töihin.

Ajattele asiaa vaikkapa jääkiekkojoukkueen pyörittämisen kannalta. Haluaisitko, että olisi isot läjät jääkiekonpelaajia katsomossa odottamassa, että joukkueesta vapautuisi tilaa, vai haluaisitko mielummin, että juniorijoukkueista tulisi uusia pelaajia tasaisena virtana? Katsomossa istuvat pelaajat eivät ole tarpeeksi hyviä ja olisi kaikkien etu, että he pelaisivat jossain divarissa poppareiden syömisen sijaan.
 
Matalapalkkaisilla aloilla työehtosopimukset määrittelevät työntekijöiden palkan. Minimipalkat nostavat "keinotekoisesti" palkkoja tasapainotasolta, jossa työn tarjonta olisi yhtä suurta kuin työn kysyntä. Tästä hyötyy työtä saava työvoima, mutta ei työtön työvoima. Tasapainotyöttömyys määräytyy työn kysynnän, tarjonnan ja minimipalkkojen mukaan.
 
Toki huonon huoltosuhteen hoitamiseen tarvitaan enemään verorahoja. Onko se sitten pienempi haitta kun palkkatason kurissa pysymisellä saavutettu hyöty.
No kannattaako yhtiön maksaa työttömälle kotonaolosta vai sama raha työntekijälle työstä, josta firma saa voittoa?
 
miten paljon tuota pudottamalla tarvittaisiin työllistymistä jotta valtio olisi jo plussalla + sitten mitä se tekisi kulutukselle kun ihmisillä olisi rahaa ja mielenkiintoa kuluttaa.

Eli valtion tehtävä on kerätä veroina enemmän rahaa pois ihmisiltä kuin mitä valtio kulutuksellaan luo talouteen?

Valtion budjettiylijäämä nimittäin tarkoittaa juuri tuota.

Sinänsä ylijäämäisiin budjetteihin pyrkiminen on keynesläisestä näkökulmasta järkevää vastasyklistä talouspolitiikkaa nousukaudella, mutta laskukaudella se on myötäsyklistä eli pahentaa taantumaa.
 
Oli taas tänään juuri tuo mielessä. Työt alkoivat kuudelta aamulla ja kestivät ilta yhdeksään. Töitä olisi vaikka muutamallekin uudelle mtyöntekijälle, mutta ei pienellä start-upilla ole varaa palkata. Sivukuluineen maksaisi reilu sata tonnia vuodessa ottaa yksi heppu lisää, joten ei tule onnistumaan. Mutta ei kyllä omakaan pää kestä pitkään tällaisia viikkoja.

Voin uskoa tämän helposti. Vähän sama juttu kuin pienehkössä työpaikassa joudutaan vähentämään väkeä, jotta yritys ei ajaudu kuralle. Usein työt ei todellakaan ole vähentyneet yhtä paljon, vaan se työkuorma jakaantuu pienemmälle porukalla. Sitten on vielä se katkeruus ja paha henki kohtuu pitkän aikaa irtisanomisien jälkeen ja pelko persiissä että olikohan tämä sittenkään tässä.

Joskus olen ollut sitä mieltä, että irtisanominen pitäisi olla kalliimpaa ja vaikeampaa, mutta mitä enempi tässä asioihin perehtyy niin sitä enempi on sitä mieltä, että työllistäminen pitäisi olla halvempaa ja helpompaa ja myös irtisanominen oikeilla perusteilla, eli oikeasti tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Tietysti pitäisi suosia ensin pehmeät keinot, eli lomautukset ja lomarahojen vaihto vapaaseen yms. Mutta jos kysyntä on pysyvästi alentunut, ei nämä silloin mitään auta.

Mutta sairas tämä tilanne on kun ensin on vähennettä työvoimaa kun se on niin kallista ja toisilla ei ole mahdollisuutta ottaa sitä riskiä että palkkaisi ensimmäistäkään. Rekrytointi kun on aina riski ja varsinkin ekan työntekijän kohdalla jättiriski, siinä jos alkaa vemppaaminen maistumaan koeajan jälkeen, niin olet pienenä työllistäjänä totaalisen kusessa äkkiä. Palkka juoksee ja jonkun muun pitää tehdä hommat.

Sitten puhutaan palkkojen altentamisesat kilpailukyvyn nimissä. Voisin itse suostua vaikka silleen, että leikataan palkkoja vaikka 5% mutta sitten noita sivukuluja ainakin 15% muuten tuossa ei ole paskanvertaa järkeä. Vaikkakaan en nyt oikein tiedä, että miten palkkojen leikkaaminen auttaisi pitkässä juoksussa mitään. Tässä maassa on muutenkin niin paska ostovoima, että se olisi kaikki kulutuksesta pois. Noista sivukuluista pitäisi lähteä karsimaan jos halutaan että kilpailukyky paranee. Tälleen saataisiin työllisyys kasvuun ja valtio ei menettäisi mitään, todennäköisesti jäisi plussalle ja pitkässä juoksussa paljonkin.
 
Eli valtion tehtävä on kerätä veroina enemmän rahaa pois ihmisiltä kuin mitä valtio kulutuksellaan luo talouteen?

Valtion budjettiylijäämä nimittäin tarkoittaa juuri tuota.

Sinänsä ylijäämäisiin budjetteihin pyrkiminen on keynesläisestä näkökulmasta järkevää vastasyklistä talouspolitiikkaa nousukaudella, mutta laskukaudella se on myötäsyklistä eli pahentaa taantumaa.

No eipä ole minusta teoretisoimaan tässä asiassa. En siis osaa vastata tähän muuta kuin että ei tämän hetken tilannekaan todellakaan terve ole...
 
Se taas johtuu pitkälti siitä, että muualla säästetään niin pirusti ja torpataan täten talouden kasvu. Nollakasvu tai taantuma taas heikentää kuluttajien luottamusta ja sykli on valmis. Suomi viejämaana kärsii aina tällaisesta sohelluksesta. Tärkeää olisi nyt ylläpitää jengin työkykyä ja -taitoa ettei meillä ole taas uusi suuri pitkäaikaistyöttömien armeija kuten 90-luvulla. Diskurssi on tätä vastaan tärkeillä tahoilla - pitää säästää niin vidusti.
 
Todellakin. Palkat alas, ostovoima ylös. Sillähän ne pienetkin firmat pyörii.

Jep näin se minustakin on. Valtion pitäisi laskea työnkustannuksia ja elinkustannuksia. Jos vuokraan ei menisi Helsingissä 600e ja ruokaa saisi samaan hintaan kuin muualla Euroopassa, niin sillä 1000e palkallakin tulisi toimeen ja tuohon hintaan taas useampi työnantaja palkkaisi reippaasti enemmän työntekijöitä. Valtio ylipäätänsä allokoi Suomessa huonosti resursseja. Samaan aikaan kun on valtavasti työttömiä ja Suomi on yksi Euroopan harvimmin asuttuja maita, niin on lääkäripula ja asuntopula.
 
Valtio allokoi (tuohon tyyliin) huonosti, koska poliittisesti on vähän kyseenalaista mennä pakkosiirtämään jengi pois metsistä kaupunkeihin. Kämpät ovat kalliita suurissa asutuskeskuksissa pitkälti, koska kaavoitus on tehty aikanaan ihan päin persettä - sillä lähtökohdalla, että kyllä se porukka tulee järkiinsä ja lähtee takas metsiin pian. Tietysti autoilun yleistyminen on myös pahentanut tilannetta.
 
Valtio allokoi (tuohon tyyliin) huonosti, koska poliittisesti on vähän kyseenalaista mennä pakkosiirtämään jengi pois metsistä kaupunkeihin. Kämpät ovat kalliita suurissa asutuskeskuksissa pitkälti, koska kaavoitus on tehty aikanaan ihan päin persettä - sillä lähtökohdalla, että kyllä se porukka tulee järkiinsä ja lähtee takas metsiin pian. Tietysti autoilun yleistyminen on myös pahentanut tilannetta.

Varmasti näin jos niissä kasvukeskuksissa olisi maasta pulaa. Kaikkei ei voi asua jossain Eirassa ja se on selvää että siellä maksaa. Mutta eikös se nyt ole jo tullut hyvin selväksi, että pk-seudulla ei tontteja saa kuin tuurilla ja sikamaiseen hintaan. Mitäs jos kokeiltas kaavottaa sinne nyt vaikka 1000-2000 okt tonttia ja myydä ne kohtuu hintaan. Saisi ihmiset rakentaa taloja kun haluavat. Samalla purkaisi ne säädökset että on rakennetta tietty määrä tietyn kokosia asuntoja kerrostaloon. Saisi rakennuttaja tehdä ihan sellasen kerrostalon kun haluaa, vaikka pelkkiä yksiöitä jos niille eniten on kysyntää.

Sitä tonttipulaa pidetään keinotekoisesti yllä ja siihen ei näköjään mikään taho puutu.
 
Heittämällä vasemmisto ulos hallituksesta.

Joo ja ammattitaidottomille poliitikoille kielto puuttua talousasioihin. Virkamieshallitus hoitamaan tällaiset hankalat asiat ja nämä nykypopulistit vois lahjoittaa vaikka Kreikkalaisille. Tällaisesta pelleilystä ja perseennuolemiseen perustuvasta järjestelmästä ei ikinä voi seurata mitään järkevää lopputulosta.
 
Varmasti näin jos niissä kasvukeskuksissa olisi maasta pulaa. Kaikkei ei voi asua jossain Eirassa ja se on selvää että siellä maksaa. Mutta eikös se nyt ole jo tullut hyvin selväksi, että pk-seudulla ei tontteja saa kuin tuurilla ja sikamaiseen hintaan. Mitäs jos kokeiltas kaavottaa sinne nyt vaikka 1000-2000 okt tonttia ja myydä ne kohtuu hintaan. Saisi ihmiset rakentaa taloja kun haluavat. Samalla purkaisi ne säädökset että on rakennetta tietty määrä tietyn kokosia asuntoja kerrostaloon. Saisi rakennuttaja tehdä ihan sellasen kerrostalon kun haluaa, vaikka pelkkiä yksiöitä jos niille eniten on kysyntää.

Sitä tonttipulaa pidetään keinotekoisesti yllä ja siihen ei näköjään mikään taho puutu.

OK-talot kaavoitetaan oikeastaan vain poliittisin perustein, tehokkuusmielessä niitä ei kaupunkien keskustojen lähistöillä pitäisi ollakaan. Markkinamekanismillä ei ok-taloja pahemmin näkyisi kaupunkien ns. hyvillä paikoilla - ainakaan kohtuuhintaan.
 
Back
Ylös Bottom