Mitä mun pitäisi tehdä?(työ/opiskelu)

[von huff]

Olen 22 vuotias yo-merkonomi, valmistuin 09 ja olen sen jälkeen ollut varastomyyjänä puutavaraliikkeessä. Tämä piti olla väliaikainen juttu mutta välivuosi venyi vähäsen ja teen samaa paskaa duunia vieläkinOlen hakenut mm sähköinsinööriksi mutta kun koepaperit tuli nenän eteen tajusin että minulla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä sisään ja ehkä mulla ei olekaan sitä motivaatitaokaan.Toinen luonnolinen vaihtoehto olisi tradenomikoulu mutta se ei minua kiinnosta pätkääkään kauppiksen jälkeen.Töitä on vaikeeta löytää ainakin Porvoosta missä asun.En haluaisi muuttaa, tyttöystäväkin opiskelee täällä.

Mitä kannattaa tehdä?mitä kannattaa opiskella, ICT-asentajan ammatti vaikuttaa kiinnostavalta, ja valmistuisin kahdessa vuodessa. Mieluimmin tekisin töitä, tienaan nyt 1800€/kk ja sillä ei pitkälle päästä kun muija suunnittelee jos lasta parin vuoden päästä.Vitun vaikeeta kun en tiedä yhtään mitä haluan, mutta tavoitteena olisi tienata +2200/kk ja löytää nopeasti töitä :/

 

[Deleted member 61600]

Älä nyt ainakaan sitä lasta tee, sitoo niin vitusti eikä sen jälkeen paljon opiskelemaan mennä.

 

[Wilhelm Rommel]

Nauti elämästä.

 

[von huff]

Älä nyt ainakaan sitä lasta tee, sitoo niin vitusti eikä sen jälkeen paljon opiskelemaan mennä.

Niin sanoin sille että haluan kunnon duunipaikan ennen lasta.Kahden vuoden päästä olisin ainakin henkisesti valmis siihen mutta haluan myös että ekonomia on kunnossa, ei se tissillä kovin monta vuotta pärjää

- - - Updated - - -

Nauti elämästä.

Olen tähän asti nauttinut, miettimättä tulevaisuutta mutta se ei nyt enää toimi

 

[Heraiini]

Ensin taloudellinen tilanne vakaalle pohjalle ennen kuin lasta aletaan hommamaan. Mitkä muut hommat sinulla kiinnstaa ICT-asentajan lisäksi?

 

[paellie]

Josko vaikka seuraavalla kerralla lukisit niihin pääsykokeisiin. Ihan turha mennä ict-asentajaksi lukemaan jos kerran toisen asteen paprut löytyy jo. Tulee itku valmistumisen jälkeen kun inssit vie paikat nenän edestä.

 

[von huff]

Periaatteessa voisin tehdä mitä vaan paitsi 3-vuorotyötä ja kassahommia:DKävin lukiota ja kauppista samaan aikaan ja kemiaa ja fyysikkaa ei tullut opiskeltua ollenkaan ja matematiikka ei oikein sujunut.Tuntuu kyllä aika tyhmältä mennä opiskelemaan toisen astten ammattia kun on jo paperit.

 

[Anonymity]

Älä tee lasta vielä tähän hätään - tyttöystäväsi tulisi ymmärtää asia ja kunnioittaa sinun toiveitasi. Jos et tiedä ihan tarkkaan, mikä kiinnostaa, niin mene työkkäriin ammatinvalintatestiin ja juttelemaan erilaisista opiskelujutuista ja siiitä, miten millekin alalle työllistyy jne.

Sitten hankit itsellesi sellaisen koulutuksen alalta, mikä sua kiinnostaa, missä tienaa tarpeeksi, jossa voi jatkokouluttautua ja/tai jota voi hyödyntää muissa opiskeluissa. Sitten vasta noi lisääntymiset ja sen sellaiset.

 

[von huff]

Älä tee lasta vielä tähän hätään - tyttöystäväsi tulisi ymmärtää asia ja kunnioittaa sinun toiveitasi. Jos et tiedä ihan tarkkaan, mikä kiinnostaa, niin mene työkkäriin ammatinvalintatestiin ja juttelemaan erilaisista opiskelujutuista ja siiitä, miten millekin alalle työllistyy jne.

Sitten hankit itsellesi sellaisen koulutuksen alalta, mikä sua kiinnostaa, missä tienaa tarpeeksi, jossa voi jatkokouluttautua ja/tai jota voi hyödyntää muissa opiskeluissa. Sitten vasta noi lisääntymiset ja sen sellaiset.

Juu olet oikeassa...Sitten kuin on lapsi niin on vaikeeta lähteä opiskelemaan.Olen aina ollut sitä mieltä että molemmilla pitää olla duunipaikka ja kunnon kämppä ennen hankkii mitään lasta

 

[taasuusitunnus]

Paskaaaaaa.
Ite oon viihteen sekatyömies ollu elämäni.
Kaikenlaista hommaa on tullut koitettua, tällä hetkellä olenkin työtön kun ei vittuakaan napannut herätä neljältä aamulla raatamaan tehtaaseen mistä ei jäänyt käteen muutakuin leikkausarvet.
Jäin työttömäksi, kattelen täs jotain sitten kun jaksaa, mukula hommattiin kans (ei se nyt kummoisia suunnitelmia vaadi taloudellisesti, ei se niin paljoa vie tuttelia).
Liiton rahoilla on hyvä kenailla, kai mä sitte opiskelen jotain jossain vaiheessa että saa päivät jäihin.
Mutta siksi lähdin kommentoimaan kun mua niin vituttaa nykyään se asenne että "TYÖTÄ, PAKKO TEHDÄ TYÖTÄ".
Koko helvetin elämä rakennetaan sen työn ympärille. Kerron teille uutisen.
TYÖ EI OLE KOKO ELÄMÄ!
Toki teitä suorittajia on jotka haluatte oman talon (pitää olla maksettu), johtajan vakanssin, paksun tilipussin, ison mersun, eli teidän kriteereillä "elämän kuntoon" ennenkuin voitte alkaa nauttia siitä.
No tota tuolla menetelmällä koko helvetin elämä puhaltaa teistä ohi. Haalikaa niin paljon materiaalia kun huvittaa, dont care ja viisastelkaa miten elämänne on parempaa kun mulla.
Mutta mä oon 26v, herään ilman velkoja aamulla kun siltä tuntuu. Keitän kaffia, herätän emännän ja poltellaan rauhassa aamusavuke (emäntä polttaa en minä, oon urheilija), sitte herätän muksun ja voidaan vaikka katsoa telkkaa, lähteä kävelylle, mennä ostamaan jäätelöt lähikaupasta.
Käyn treenaamassa ja koska treenaus on mulle "työ" mihin panostan niin keho on aika hyväs kondikses ja henkisesti ei mitään stressiä ole myöskään.
On aika turha alkaa selittää mulle miten on "pakko" mennä töihin että elää oikein tätä elämää, mulla on kaikki kodin viihdelaitteet ja ihan hyvä auto.
Mutta mä en tee pätkääkään töitä siksi että se on pakko, mun elämä ei todellakaan pyöri työn ympärillä.
Työ on mulle pakollinen paha jos haluaa jotain saada ja ylläpitää oma haluamansa elintaso.
Te jotka ootte sitä mieltä että pitää olla kunnon duunipaikat, omat talot, kaikki kunnos ennenkuin voi mitään tehdä, te ensinnäkin mun näkökulmasta haaskaatte elämäänne sen ensimmäisen 30v kaiken tuon suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Sitte te ehkä saatte ekan mukulan ja jatkatte samaa suorittamista mitä 30v ootte jatkaneet.
Lopulta kun elämä päättyy 65v syöpään ja sairaalan sängyllä mietitte että oliko hyvä elämä, niin kumpi lämmittää enemmän, se että saitte koko elämän ajan elää ilman turhaa stressiä, leikkiä lapsien kanssa ja viettää aikaa kavereiden kanssa.
Vai se että saitte toimitusjohtajan vakanssin ja ison tilipussin (kavereita ja perhettä ei sitten paljoa näkynytkään).
Ite tiedän tasan kumman polun valitsen.

 

[japa]

Mulla menee tämän kuun palkasta +1000€ veroja ja muita vähennyksiä. Vituttaa kun noin suuri osa työstä menee muille. Varsinkin kun sitä työtä en haluisi tehdä vaan jos saisin saman rahan ilman työn tekemistä niin en päivääkään miettisi että tekisinkö. Työ ei tosiaankaan ole koko elämä vaan se on välttämätön paha. Mutta sitä on vaan melkein pakko tehdä että voi elää sitten sen ulkopuolella. Velkaa ei ole mutta harrastamiset ja eläminen maksaa. Ja on sen verran selkärankaa kuitenkin että muiden kustannuksella ei ole pokkaa elää. Mutta nyt tiedän mihin tässäkin kuussa meni se +1000€ se meni taasuusitunnustukselle joka elää muiden siivellä.

 

[taasuusitunnus]

meni se +1000€ se meni taasuusitunnustukselle joka elää muiden siivellä.

Tuo kun väität että ei oo pokkaa olla elätti, niin toisaalta sulla ei oo munaa ottaa itseäs niskasta kiinni ja tehdä sitä mitä haluat.
Turvallisempaa tehdä kuten ylhäältä määrätään ja olla ajattelematta itseä, no jos se sulle sopii...
Plus ja toi on itseasiassa väärin toi väite että sä elätät mut.
Yhteiskunnassa on pullokoneita, erilaisia automaatteja ja robotteja jotka kerää verotulot, ne tekee sen työn millä elätetään meikäläinen.
Ei ne sun rahas mulle mene jotta voit nukkua rauhas yös.
"on sen verran selkärankaa kuitenkin".. Kuitenkin edellä valitat että vituttaa ja et haluaisi sitä työtä tehdä.. Missä se selkäranka on lähteä omaa hyvää oloa etsimään?
Oh, ja sorry mutta oon sen verran kans tuonu verotuloja tähän maahan työtä tekemällä että senkään vuoksi sä et mua joudu elättämään.

 

[erkjetter]

Tuo kun väität että ei oo pokkaa olla elätti, niin toisaalta sulla ei oo munaa ottaa itseäs niskasta kiinni ja tehdä sitä mitä haluat.
Turvallisempaa tehdä kuten ylhäältä määrätään ja olla ajattelematta itseä, no jos se sulle sopii...
Plus ja toi on itseasiassa väärin toi väite että sä elätät mut.
Yhteiskunnassa on pullokoneita, erilaisia automaatteja ja robotteja jotka kerää verotulot, ne tekee sen työn millä elätetään meikäläinen.
Ei ne sun rahas mulle mene jotta voit nukkua rauhas yös.
"on sen verran selkärankaa kuitenkin".. Kuitenkin edellä valitat että vituttaa ja et haluaisi sitä työtä tehdä.. Missä se selkäranka on lähteä omaa hyvää oloa etsimään?
Oh, ja sorry mutta oon sen verran kans tuonu verotuloja tähän maahan työtä tekemällä että senkään vuoksi sä et mua joudu elättämään.

Mahtavaa tekstiä! :hyvä:

Tekstin takaa paistaa aika kova katkeruus siihen kun muilla on munaa, selkärankaa ja kaukokatseisuutta tehdä nuorena vähän uhrauksia että on sitten vähän mukavammat ne seuraavat 40vuotta. Tuntuu että elämässään mihinkäänpääsemättömät hylkiöt perustelee itselleen omaa aikaansaamattomuuttaan sillä että ovat vapaita oravanpyörästä ja ajan kanssa tuo itsepetos vaan kumuloituu ja alkaa lopulta purkautumaan vihana ns. menestyviä ihmisiä kohtaan. Moni nauttii siitä että saa olla ns. ura. Ja jos se työ on oikeasti mielekästä niin sehän käy ihan harrastuksesta, josta saa vielä parhaassa tapauksessa vitun hyvät massit.

"Koska sä et oo mun kanssa samaa mieltä, niin oot orja oravanpyörässä"

Ketjun aloittajalle: Äkkiä helvettiin sieltä duunista. Muutama "tuttu" on just tolla tavalla jämähtäny paikalleen. Väliaikaseen duuniin, se palkka onkin sillä hetkellä ihan ok, ollaan toinenkin vuosi, kohta ollaan oltu 10v ja tajutaan että alkaa olla vähän myöhästä lähteä mihinkään kun ei talous kestä vuosien opiskelijabudjettia.

 

[Pexi84]

Tää keskustelu voi nyt mennä vähän sivuraiteille, mutta jos lähes kaikki kaveritkin tekee töitä niin kyllä sitä yhteishenkeä löytyy, kaveruus säilyy ja yhteistä aikaa löytyy aina joskus jos vain haluaa ja sitä osaa sit arvostaa, 4vk palkalliset kesälomat heti kun on paiskinut reilu vuoden. Kiva sit eläkkeellä 70-vuotiaana elellä kolmenumeroisilla bruttotuloilla jossain vuokrakämpässä, näitä katkeroituneita vuokraan ja lääkkeisiin kaikki eläkkeensä laittavia eläkeläisiä on tullut kuunneltua ihan tarpeeksi. Kuitenkin tässä ollaan terveellisesti eläviä kavereita vissiin pakkiksella lähes kaikki eli vielä yli 90-vuotiaina tod.näk voidaan hyvin, vaikka toki voi tulla sairauksia tms ei sillä mutta todarit puhuu vastaan kun ite ennaltaehkäsee.

Kun kerryttää muutaman kympin/kk joka vuosi niin 40v päästä sitä on jo 4-numeroinen eläke kasassa, asunnot maksettu ja osinkosalkusta "ns.eläke tuplnana", vaimon, kavereiden, lapsien ja lapsen lapsien kanssa voi tehdä kaikkea kivaa, luonnossa olemisen (ja monen muun ilmaisen asian) lisäksi. Ei sillä ettäkö taasarin ratkaisu olis väärä, mutta itse olen ainakin aina ollut sitä mieltä että työ on kaiken perusta ja raha helpottaa elämää ja luo turvaa(vaikka turvaa voi luoda toki muutenkin mutta miksei pitäisi kaikkia palikoita kunnossa, sis. myös vatsat). Harmi vaan että yleisen a-a-antikapitamistaa-hippeilyn takia(porukka ei tee tarpeeksi duunia) joskus 2050 on varmasti porkkanajärjestelmä että eläkettä voi kerryttää pitkälle 70-vuotiaaksi asti, ja itse suorittajana saatan kerryttää sitä rajaan asti(nykyinen 3 x superkertymä 63-68-vuotiaalla röinpaiskijalla, jonka jälkeen eläkettä ei kerry enää). Ihmisiä kun tulee tähänkin maahan koko ajan lisää niin sisäisesti että ulkoisesti jonka vuoksi ihmisten pitää paiskia, talouden on kasvettava ettei taannuta kehitymaita kohti ja siitähän se riemu repeis.

Ihme paskahousuilua tuntuu olevan tämän päivän asenne nuorilla: Työn tekeminen pelkästään leivän eteen on elämän hukkaan heittoa, ja että pitäisi aina olla itsensä toteuttamista ja kivaa. Kaikki ei voi olla unelmatyössä tai röittömänä. Vaikeuksien kautta voittoon on ainakin oma asenne, hyvin on pyyhkinyt ja onnellisena mennään.

Ja mitä tulee threadin aloittajaan. Voihan sitä lapsen tehdä jos siltä tuntuu, mutta opiskelu, työ ja lapsen hoitaminen vie luultavasti sitten lähelle 100% ajasta ja ollaan pelkästään näillä suorituskyvyn rajamailla helposti muutamia vuosia. Mutta jos siitä tykkää niin mikäs siinä, ihmisellä on kyky selvityä vaikeuksista sisulla jos ei ole tuleen makaamaan jäävä luonne vaan jaksaa kävellä tuulta vasten. Itse opiskelin 6-vuodessa yliopistotutkinnon, ja näin jälkeenpäin voisi todeta että olisihan siinä mennyt lapsi samassa, mutta enpä olis ehtiny reenaa niin paljoa tai olla kavereiden kanssa. Se että onko se sen arvoista, on itse punnittava. 2 vuotta opiskelua nyt heilahtaa hetkessä hei kaveri ja sit ollaan voittajia ja oot kuitenkin sen verran nuori että opiskeluaikaa voit ihan hyvin viettää enempikin kun ton ajan;) Tsemppiä!

 

[japa]

Osu ja uppoisi...

Lähdenkin tästä palauttamaan prisman pullokoneeseen muutaman tyhjän viskipullon sekä skumppapullon. Ne omalla työllä hankittu ja sitten nautiskellen juotu pois. No siitä taas jollekin kerätään tuloja...

 

[henki]

Ketjun aloittajan tilanne kuulostaa vähän siltä että parin vuoden sisään kirjoitellaan "naisten kieroillut raskaudet"-ketjuun :D.

 

[Kaapeli]

Paskaaaaaa.
...

Jooh.
Jos joku on pohdiskellut, että kuinka Suomessa on niin paljon syrjäytyneitä ja useamman sukupolven köyhiä sukuja, niin "taasuusitunnus" tässä selitti juurtajaksain kuinka niitä syntyikään.

Suurimmat syyt syrjäytyneisyyteen ovat olleet tutkimusten mukaan seuraavanlaisia:

1. Näköalattomuus.
Eli työura, ammatin hankkinen tai paremman tulevaisuuden suunitteleminen ei oikein kiinnosta eikä sellaiseen tunnu omasta mielestä olevan mahdollisuuksia.

2. Elämänhallinnan puute.
Tehdään esimerkiksi lapsia, törsätään turhuuksiin, vaikka taloudellisesti siihen ei riittäisi rahkeet. Päihteitä käytetään kenties liiaksi. Ei kyetä normaaliin koulu- tai työrytmiin, koska "ei huvita heräillä".

3. Lyhytjänteisyys.
Ei kiinnosta liiemmin oma tai läheisten tulevaisuus, vaan ainoastaan välitön gratifikaatio juuri sillä hetkellä. "Mä saan nukkua tänäänkin pitkään ja vetää kaljaa, joten mitä välii vaikka kersa kasvais köyhyydessä seuraavat 18 vuotta ja olisi yhtä rahaton sekä saamaton sen jälkeen kuin vanhempansakin."

Kuulostaako mikää näistä tutulta, jos hetkeksi pysähtyy objektiivisesti pohdiskelemaan omaa elämäänsä?

Tässä on kyseessä sellainen itseään ruokkiva kierre. Kun vanhemmat ovat tällaisia, niin lapsista tulee erittäin suurella todennäköisyydellä samanlaisia. Siitä sitten syntyy näitä monen sukupolven mittaisia köyhyysputkia.
Ongelmallista on toki myös, että hyysäysyhteiskunta mahdollistaa tämän tai suorastaan kannustaa siihen.

 

[Kaapeli]

Olen 22 vuotias yo-merkonomi, valmistuin 09 ja olen sen jälkeen ollut varastomyyjänä puutavaraliikkeessä. Tämä piti olla väliaikainen juttu mutta välivuosi venyi vähäsen ja teen samaa paskaa duunia vieläkin

Oletko hakenut aktiivisesti muita töitä? Se olisi ensimmäinen keino, mitä tulisi yrittää. Tai oikeastaan sitähän olisi pitänyt tehdä aivan jatkuvalla syötöllä siitä 09:stä lähtien. Pari hakemusta viikossa tavoitteeksi, niin joskushan se tärppää.

Mitä kannattaa tehdä?mitä kannattaa opiskella, ICT-asentajan ammatti vaikuttaa kiinnostavalta, ja valmistuisin kahdessa vuodessa. Mieluimmin tekisin töitä, tienaan nyt 1800€/kk ja sillä ei pitkälle päästä kun muija suunnittelee jos lasta parin vuoden päästä.Vitun vaikeeta kun en tiedä yhtään mitä haluan, mutta tavoitteena olisi tienata +2200/kk ja löytää nopeasti töitä :/

Jos mahdollisimman vauhdikas ammatinvaihto kiinnostaa työn ohessa, niin sitten olisi olemassa myös oppisopimuskoulutus. Kannattaa tutustua työkkärissä tai jossain muussa neuvontapaikassa noihin koulutusvaihtoehtoihin.

 

[wiisel]

Juu kyllähän suueimman osan ihmisistä tarvii töitä tehä jos meinaa pystyä elää muutenki ku kituuttamalla. Mut tota sitku-asennetta mikä tääl tuntuu joillain olevan ni en tajuu. Eli Et ootetaan et viiskymppisen on sit rahaa ja asuntoo ja hyvä asema yhteiskunnassa. liikaa ku suunnittelee ni unohtaa elää

 

[Kaapeli]

Juu kyllähän suueimman osan ihmisistä tarvii töitä tehä jos meinaa pystyä elää muutenki ku kituuttamalla. Mut tota sitku-asennetta mikä tääl tuntuu joillain olevan ni en tajuu. Eli Et ootetaan et viiskymppisen on sit rahaa ja asuntoo ja hyvä asema yhteiskunnassa. liikaa ku suunnittelee ni unohtaa elää

Ei se elämiseltä pois ole, jos omaakin haaveita ja tavoitteita.
Minä haaveilen isommasta asunnosta ja eukosta, mutta ei se ole elämästäni sekuntiakaan pois, vaikka toivonkin jotain mitä ei nyt juuri ole. Aivan yhtä hauskaa tässä on ja tulee elettyä hetkessä kuin jos ei haaveilisi yhtään mistään tai suunnittelisi lainkaan tulevaisuuttaan.