Mitä kannattaa opiskella?

[Maire86]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että kuinka helppoa esim. sairaanhoitajan on lähteä Kanadaan töihin?

Ei oo sen tarkempaa tietoa kun tuttava pariskunta, joista molemmat ovat sairaanhoitajia niin saivat hyvin töitä. Taustoista en sen enempää tiedä, mut molemmat ensihoidon puolella. Palkkaus on kuulemma asumis yms kuluihin nähden tuplasti parempi siellä.

 

[carcayu]

Joo tiukaksi on säännöt tehty: 8 v työhistoria JA vuosi vähintään nykyisessä vakituisessa työssä, josta sitten anotaan opintovapaata. Vaatii hilppasen vttumaista asennetta hakea duuni tietäen, että tulee jäämään vuoden päästä opintovapaalle, mutta duunarin osassa pitääkin olla itsekäs jos haluu muuallekin joskus. Kyllä mulle kans jonku päälle 60% tulee tukea. Hyvä peliliike rahallisesti, useamman huntin kuitenkin sa enee kuin normiopintotuki ja selviää ilman lainoja.
Eli vakiduuni alle ja kärsivällisyyttä. Mulla tais just tulla sillon se 8 vuotta just täyteen, eli vika vuosi oli ihan venailua et vaan pääsee alottamaan opinnot.

Itsehän tein juurikin noin vittumaisesti. Olin juuri lukemassa pääsykokeisiin, kun tuli irtisanomisvaroitus. Hain uuden duunin tietäen, että jään siitä opintovapaalle jos pääsen opiskelemaan. Itse en tosin näe tässä mitään vittumaista vaan markkinatalouden vääjäämättömän logiikan. Firma potkaisee minut pihalle heti, kun ei minua tarvitse ja minä työskentelen firmalle tasan niin kauan, kuin se sopii minun suunnitelmiini. Lähimmälle pomolle, joka on ihminen olen selittänyt mitä teen ja kaveri tuntuu lähinnä peukuttavan isosti, kun käyttää itsekin lomansa pääsykokeisiin lukemalla. :D

Olen samoilla linjoilla siinä, ettei välttämättä kannata miettiä liikaa todennäköisintä työllistäjää. Oma alani ei ole tässä suhteessa mikään huippuvalinta, mutta uskon olevani hyvä siinä mitä teen, koska se kiinnostaa minua ja pääsen hyödyntämään sitä missä olen lahjakas. En myöskään usko, että koskaan enää tienaan vanhoja hommia vastaavaa kuukausipalkkaa, mutta fiilis on kahden opintovuoden jälkeen katossa. Opintoraha loppuu kesällä ja sitten mennään vielä vuosi säästöillä. Kesäksi sain uudelta alalta hommia, joissa palkka on puolet siitä mitä aikoinaan tienasin ja positio on kaukana kotoa. Tästä se työllistyminen kuitenkin lähtee eikä siinä pidä laskea rahaa tai vaivoja.

Alussa oli noita samoja pelkoja, joita tässä on tullut esiin. Riittääkö älli ja miten sitä pärjää pienemmillä tuloilla. Ennenkaikkea pelotti olenko menettänyt kykyni tehdä vaativia juttuja, kuten läpäistä tenttejä. Kymmenen vuoden leppoisat toimistohommat veti pään semmoiseen koomaan, että hirvitti herääkö siitä ikinä. Kaikki on kuitenkin mennyt pirun hyvin sen jälkeen, kun tein päätöksen ja sitouduin siihen. Loppu on pelkkää suorittamista, josta itseasiassa saan melkoisia kiksejä. Olen yllättynyt miten mielekästä opiskelu on, kun aihe kiinnostaa. Edellisessä tutkinnossa kiinnosti lähinnä saada se tehtyä ja homma oli siksi melkoisen tahmeaa. Nyt naputan opintopisteitä nelosen tahtia tatti tanassa, kun aikoinaan tuli binäärikoodia tuskanhiki otsalla. Tietty vanhuuskin auttaa asiaan, kun ei enää tarvitse dokata ja kilpaurheilla opiskelun ohella. Yksi mun parhaita opiskelukavereita on muuten 50v raksaäijä, joka loukkaantui töissä pahasti ja hakee nyt itselleen vakuutusrahoilla uutta ammattia. Pahimmat esteet opiskeluun on omassa päässä. Menkää ja tehkää niin yllätätte itsenne.

 

[Sanuzki]

Mä hain IT laitokselle lukemaan KTM:ksi. En tiiä kannattaako, mut oon alemmissa kouluissa lukenu taloushallintoa 6 vuotta ja tykkäsin siitä kyllä. Päivääkään en oo tosin niitä töitä tehny :D

Työkokemusta alkaa olla jo sen 10 vuotta ja nykyisessä duunissa kohta kolme, eikä mulla oo mitään hajua miten suoritan noi opinnot jos satun kouluun pääsemään. Tykkään nykyisestä työnantajasta ja toivon ainakin uuden alan urani alkuun pääseväni siellä.

 

[Don Teddy]

Hain uuden duunin tietäen, että jään siitä opintovapaalle jos pääsen opiskelemaan. Itse en tosin näe tässä mitään vittumaista vaan markkinatalouden vääjäämättömän logiikan. Firma potkaisee minut pihalle heti, kun ei minua tarvitse ja minä työskentelen firmalle tasan niin kauan, kuin se sopii minun suunnitelmiini.

Tätä voi harrastaa ns. massatyönantajilla hyvin, mutta jos työskentelee "kovemmalla" alalla, jossa piirit ovat pienet ja lojaalius työnantajaa kohtaan on välttämättömyys, niin en suosittele. Itse ainakin suosittelisin kaikille haistattamaan "massatyönantajalle" paskat, jos se vain on hyödyksi itselleen, koska he ovat valmiit tekemään saman myös sinulle ja huomattavasti herkemmin. Tässä maailmassa kannattaa ottaa toisilta kaikki keinoja kaihtamatta, jos sillä ei tee vahinkoa itselleen. Liika kiltteys on vain pahasta.

 

[duaali]

Mä hain IT laitokselle lukemaan KTM:ksi. En tiiä kannattaako, mut oon alemmissa kouluissa lukenu taloushallintoa 6 vuotta ja tykkäsin siitä kyllä. Päivääkään en oo tosin niitä töitä tehny :D

Jyväskylään?

 

[PikkuPatleetti]

Tätä voi harrastaa ns. massatyönantajilla hyvin, mutta jos työskentelee "kovemmalla" alalla, jossa piirit ovat pienet ja lojaalius työnantajaa kohtaan on välttämättömyys, niin en suosittele. Itse ainakin suosittelisin kaikille haistattamaan "massatyönantajalle" paskat, jos se vain on hyödyksi itselleen, koska he ovat valmiit tekemään saman myös sinulle ja huomattavasti herkemmin. Tässä maailmassa kannattaa ottaa toisilta kaikki keinoja kaihtamatta, jos sillä ei tee vahinkoa itselleen. Liika kiltteys on vain pahasta.

Point. Itse olen töissä kunnallisella suorittavalla tasolla, missä työntekijän rooli on tehdä duuninsa ja olla hiljaa. Toisaalta omaan myös hieman erikoisempaa osaamista (mihin itse olen jo leipääntynyt) ja koinkin tuota pienoista syllisyyttä tätä kautta. Mutta ehdottomasti Follow your fcking heart, väärässä paikassa olijoita täältä löytyy jo ihan tarpeeksi

 

[Teepee^]

660€ tukikuukausi ja 1970€ per tueton kuukausi. Saa tienata vaikka päivässä koko vuoden tulot eli rajat ei ole kuukausikohtaisia vaan niillä lasketaan tulojen yhteismäärä koko vuodelle mitä on mahdollisuus nostaa. Mikäli on mahdollisuus tehdä alihankintana töitä tai on muuten firma pystyssä niin sen kautta on mahdollista nostaa verovapaita yms. korvauksia palkan päälle ja maksaa palkkaa vaikka vaimolle näin saa nostettua rahaa laillisesti tulorajojen siitä paukkumatta.

Ite just amk:ssa opiskelemassa. Tukia n. 550€ /kk, opintolainaa 400€/kk ja omalla firmalla aliurakointia. Lomaa amk:sta noin 5kk/vuodessa. Ansio/pääomatuloja saa kertyä sen vajaa 12k€ vuodessa. Joten noista jo yli 20k€ / vuodessa, sitte siihe päälle päivärahat ja kilsat. Eli pystyy opiskellessaki tienaamaan helposti n. 30k€ vuodessa. Tietysti pitää olla joku joka pystyy työllistämään silloin kun "sulle sopii". Mutta tosiaan vaatii melkeen pakosti Oy:n.

 

[Sanuzki]

Jyväskylään?

Joo

 

[duaali]

Joo

Tuttu laitos (ei tosin omani)

 

[Bloodsport1]

Itsehän tein juurikin noin vittumaisesti. Olin juuri lukemassa pääsykokeisiin, kun tuli irtisanomisvaroitus. Hain uuden duunin tietäen, että jään siitä opintovapaalle jos pääsen opiskelemaan. Itse en tosin näe tässä mitään vittumaista vaan markkinatalouden vääjäämättömän logiikan. Firma potkaisee minut pihalle heti, kun ei minua tarvitse ja minä työskentelen firmalle tasan niin kauan, kuin se sopii minun suunnitelmiini. Lähimmälle pomolle, joka on ihminen olen selittänyt mitä teen ja kaveri tuntuu lähinnä peukuttavan isosti, kun käyttää itsekin lomansa pääsykokeisiin lukemalla. :D

Olen samoilla linjoilla siinä, ettei välttämättä kannata miettiä liikaa todennäköisintä työllistäjää. Oma alani ei ole tässä suhteessa mikään huippuvalinta, mutta uskon olevani hyvä siinä mitä teen, koska se kiinnostaa minua ja pääsen hyödyntämään sitä missä olen lahjakas. En myöskään usko, että koskaan enää tienaan vanhoja hommia vastaavaa kuukausipalkkaa, mutta fiilis on kahden opintovuoden jälkeen katossa. Opintoraha loppuu kesällä ja sitten mennään vielä vuosi säästöillä. Kesäksi sain uudelta alalta hommia, joissa palkka on puolet siitä mitä aikoinaan tienasin ja positio on kaukana kotoa. Tästä se työllistyminen kuitenkin lähtee eikä siinä pidä laskea rahaa tai vaivoja.

Alussa oli noita samoja pelkoja, joita tässä on tullut esiin. Riittääkö älli ja miten sitä pärjää pienemmillä tuloilla. Ennenkaikkea pelotti olenko menettänyt kykyni tehdä vaativia juttuja, kuten läpäistä tenttejä. Kymmenen vuoden leppoisat toimistohommat veti pään semmoiseen koomaan, että hirvitti herääkö siitä ikinä. Kaikki on kuitenkin mennyt pirun hyvin sen jälkeen, kun tein päätöksen ja sitouduin siihen. Loppu on pelkkää suorittamista, josta itseasiassa saan melkoisia kiksejä. Olen yllättynyt miten mielekästä opiskelu on, kun aihe kiinnostaa. Edellisessä tutkinnossa kiinnosti lähinnä saada se tehtyä ja homma oli siksi melkoisen tahmeaa. Nyt naputan opintopisteitä nelosen tahtia tatti tanassa, kun aikoinaan tuli binäärikoodia tuskanhiki otsalla. Tietty vanhuuskin auttaa asiaan, kun ei enää tarvitse dokata ja kilpaurheilla opiskelun ohella. Yksi mun parhaita opiskelukavereita on muuten 50v raksaäijä, joka loukkaantui töissä pahasti ja hakee nyt itselleen vakuutusrahoilla uutta ammattia. Pahimmat esteet opiskeluun on omassa päässä. Menkää ja tehkää niin yllätätte itsenne.

Eikö olis ollut mahdollista jatkaa vanhassa työpaikassa opiskeluiden alkuun. Vai saitko kenkäät ennen opiskelupaikan varmistumista tai lopetit ja sait hyvän irtisanomiskorvauksen?

 

[carcayu]

Eikö olis ollut mahdollista jatkaa vanhassa työpaikassa opiskeluiden alkuun. Vai saitko kenkäät ennen opiskelupaikan varmistumista tai lopetit ja sait hyvän irtisanomiskorvauksen?

Sain kuulla, että kenkää tulee, kunhan nykyinen projekti loppuu. En edes kysynyt opiskeluvaihtoehtoa, koska tuossa vaiheessa en tiennyt pääsenkö opiskelemaan ja projektin loppu häämötti. En myöskään tiennyt löydänkö uutta duunia, joten ilmassa oli liikaa avoimia kysymyksiä. Mitä enemmän vaihtoehtoja aukoo itselleen sitä parempi. Jos olisin saanut hyvät korvaukset niin olisin varmaankin opiskellut niiden varassa.

 

[Bloodsport1]

Sain kuulla, että kenkää tulee, kunhan nykyinen projekti loppuu. En edes kysynyt opiskeluvaihtoehtoa, koska tuossa vaiheessa en tiennyt pääsenkö opiskelemaan ja projektin loppu häämötti. En myöskään tiennyt löydänkö uutta duunia, joten ilmassa oli liikaa avoimia kysymyksiä. Mitä enemmän vaihtoehtoja aukoo itselleen sitä parempi. Jos olisin saanut hyvät korvaukset niin olisin varmaankin opiskellut niiden varassa.

Okei. Ja jos säästöt loppuu niin opintolainahan on vähintään yhtä hyvä keksintö kun aikuikoulutustuki. Ellet ole sitä jo nostanut. Ite ajattelin nostaa sitä vaikka rahasta ei ole akuuttia pulaa. Jos vielä onnistuis valmistumaan ajallaan niin valtio kuittais siitä 40% :D

 

[Max131]

Hain uuden duunin tietäen, että jään siitä opintovapaalle jos pääsen opiskelemaan.

Tää mulla osui silmään noin niin kuin ilman muuta sanottavaa. Opintovapaatahan ei tarvitse myöntää sellaiselle työntekijälle, joka ei ole ollut vähintään vuoden kestävässä työsuhteessa. Tämä tulee suoraan opintovapaalaista. Ettei se lähtökohtaisesti niin mene, että vaihdellaan työnantajaa ajatuksena jäädä opintovapaalle.

 

[carcayu]

Tää mulla osui silmään noin niin kuin ilman muuta sanottavaa. Opintovapaatahan ei tarvitse myöntää sellaiselle työntekijälle, joka ei ole ollut vähintään vuoden kestävässä työsuhteessa. Tämä tulee suoraan opintovapaalaista. Ettei se lähtökohtaisesti niin mene, että vaihdellaan työnantajaa ajatuksena jäädä opintovapaalle.

Toki tällainen strategia edellyttää sitä, että ilmoittautuu kouluun poissaolevaksi ja tekee ensin vuoden töitä. Vuoden työskentely on myös edellytys aikuisopintorahalle.

 

[Max131]

Vuoden työskentely on myös edellytys aikuisopintorahalle

Jepulis, nää menee vähän niin kuin käsi kädessä edellisen kanssa.

 

[Väsynyt]

Toki tällainen strategia edellyttää sitä, että ilmoittautuu kouluun poissaolevaksi ja tekee ensin vuoden töitä. Vuoden työskentely on myös edellytys aikuisopintorahalle.

Tähän vielä lisäksi sellainen huomio, että AMK:ssa tai yliopistossa ei voi ilmoittautua poissaolevaksi ensimmäisen vuoden aikana kuin lakisääteisistä syistä ja aikuiskoulutustuesta ollaan leikkaamassa n. puolet pois hyvinkin pian.

"Yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelija voi jatkossa ilmoittautua ensimmäisenä opiskeluvuonna poissa olevaksi vain, jos hän suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua, on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai on oman sairauden tai vamman vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan"

Itse jäin opintovapaalle, kun huomasin, ettei ensimmäisenä vuotena yliopistolla voikaan tuosta vaan ilmoittautua poissaolevaksi. Lisäksi olin varma, että valtakuntamme viisaat iskevät hampaansa aikuiskoulutustukeen heti kun vaan mahdollista. Niinhän siinä kävi ja onneksi ehdin saada omat tukeni pummittua :D. Minulta myös iso peukku kaikille, jotka harkitsevat opiskelua vähän kypsemmällä iällä. Se, että miten siellä pärjää on turha huoli. Itse kirjoitin aikanaan b:n paperit ja lukion keskiarvo taisi olla lähellä kutosta. AMK:ssakin tuli kaikkea ykkösestä vitoseen keskiarvon ollessa kolmen tienoilla. Nyt YAMK ja yliopisto-opintoja aika paljon käyneenä keskiarvo on yli neljä melko kohtuullisella vaivalla.