Tälläsiä ydinkohtia löysin Raaben kirjasta, lukekaa kriittisesti.
Erikoinen episodi ennen ESTONIAn viimeistä lähtöä
Raben kirjan mukaan ”lastiupseeri lisäsi käsin luetteloon [lastiluettelo, cargo manifest] ilman mitään lisätietoja yhden kuorma-auton, joka ilmeisesti viime minuuteilla oli tullut laivaan” (m.t., s. 34). - ”Viisi vuotta onnettomuuden jälkeen saksalainen asiantuntija, kapteeni Werner Hummel Saksan tutkimusryhmästä, onnistui saamaan kopion ESTONIAn lastiluettelosta. Ja siihen oli lisätty vielä yksi kuorma-auto, jota ei näy ollenkaan Estlinen lastiluettelossa. Näissä molemmissa kuorma-autoissa oli todennäköisesti salakuljetustavaraa” (m.t., s. 35). - ”On siis varmaa, että ESTONIAn viimeisellä matkalla autokannella oli kaksi kuorma-autoa, joista toista ei mainittu ollenkaan lastiluettelossa ja toinen oli lisätty siihen käsin ilman lisätietoja” (ibid.).
Arvokas lasti ja amerikkalainen sotilassaattue
Mitä noiden kahden kuorma-auton lastina oli? Varmaa on, että lasti oli arvokas, sillä ”sotilassaattue oli tuonut nämä kaksi kuorma-autoa laivalle, ja jopa autolla ajo Estlinen terminaaliin oli keskeytetty joksikin aikaa. Tämän lastin parissa oli ilmeisesti työskennellyt useampia salaisen palvelun miehiä (...)” (m.t., s. 193). - ”(...) olemassa on Viron tullin valvontavideo, josta on selvästi havaittavissa, että laivaan ajettiin kaksi kuorma-autoa, joiden lastina on täytynyt olla jotain erikoista. Niillä oli nimittäin amerikkalainen sotialssaattue” (m.t., s. 195).
Syyskuun 28. päivä 1994
Kello 08:00: Venäjän hallitukselta tulee tarjous, että Venäjän laivasto voi tarjota apua sukellusveneillä, ja se määrätään heti valmiiksi lähtemään merelle. Tässä tarkoitetaan erityisesti sitä, että eloonjääneitä voi olla ilmataskuissa laivan sisällä ja Venäjän laivastolla on erikoiskulkuneuvoja ja työkaluja, joilla voisi pelastaa nämä ihmiset. Tätä tarjousta koskevassa TASSin julkaisemassa lausunnossa Venäjän hallitus on huolissaan ennen kaikkea kahdesta laivalla olleesta venäläisestä. - Kuinka Venäjän hallitus jo tähän aikaan tiesi, ennen kuin kukaan oli nähnyt matkustajaluetteloa, erityisesti kahdesta venäläisestä matkustajasta, on jäänyt selvittämättä. - Suomi ja Ruotsi torjuvat jyrkästi venäläisten avuntarjouksen.
Syyskuun 30. päivä 1994: ESTONIAn hylky löydetään, ensimmäiset kaikuluotainkuvat annetaan lehdistölle. ”Näitä kuvia katsoessa näyttää siltä, että visiiri sijaitsisi melko lähellä laivaa. Tämän tutkintakomissio tulkitsee olevan metallilevy, vaikka sellaista metallilevyä ei koskaan löydetäkään. USA:n liittovaltion poliisi FBI lähettää Ruotsin hallitukselle faksin, jossa he tarjoavat apuun erikoisryhmää, joka sanatarkasti käännettynä 'voisi työskennellä tapahtumapaikalla useampia viikkoja'” (m.t., s. 69).
”Tutkintakomission suomalainen jäsen Kari Lehtola ilmoittaa yleisölle harkitusti väärän löytöpaikan” (ibid.). Näin ollen laivoilla ESTONIAn hylylle matkustaneiden omaisten surujumalanpalvelukset tapahtuvat väärällä paikalla, siis ei uponneen lautan yläpuolella, vaan noin puoli merimailia siitä poispäin. ”Kari Lehtola ilmoittaa 11.1.1995 Suomen liikenneministeriölle lähettämässään anteeksipyyntöfaksissa: 'Olen todennäköisesti ylittänyt toimivaltuuteni, kun halusin eristää hylyn'” Minkä vuoksi hän sen teki, hän ei ole ilmoittanut julkisesti.
Estline-varustamo tiesi erittäin tarkasti kaikista pommiuhkauksista, kuten käy ilmi silloisen Estlinen johtajan Johan JOHANSSONin ja hänen varamiehensä Toivo NIINASin lausunnoista. ”ESTONIAn uppoamispäivänä molemmat olivat erittäin kauhistuneina ilmoittaneet, että hyökkäys oli sen taustalla. Myöhemmin he eivät enää halunneet antaa mitään tietoja siitä” (m.t, s. 178).
Ruotsin pelastusyhdistys (RITS) piti vuosina 1993 ja 1994 yhteensä neljä harjoitusta pommihälytyksen varalta eri laivoilla ja kaikkien mahdollisten skenaarioiden mukaan. Yksi suurimmista harjoituksista tapahtui ESTONIAlla 2.2.1994. ”Hämmästyttävää siinä on, että tämän harjoituksen skenaario on kuin tapahtumien kuvaus yöllä 27.-28.9.1994. Melkein tarkalleen sillä paikalla, missä tänään ESTONIAn hylky makaa merenpohjassa, RITS simuloi pommiharjoituksen” (ibid.). Harjoituksen aikana ”hälytys molemmille palonsammutusryhmille, jotka piti ohjata pelastamaan matkustajia autokannen alapuolelta, kuului: 'Mr Skylight One and Two', siis samoin kuin se toimintakäsky, joka todellisen uppoamisen aikana myöhemmin kuului kaiuttimista” (m.t., s. 179). Todellisen uppoamisen aikana kuulutuksen ”Mr Skylight One and Two” antoi naisääni. Sen vuoksi on oletettava, että se annettiin info-tiskiltä, sillä vain sieltä voidaan lähettää kuulutuksia, jotka kaiutinjärjestelmän avulla kuuluvat koko laivassa. ”Mutta koska joku nuori rouva info-tiskillä ei varmasti oma-aloitteisesti ole lähettänyt sellaista merkittävää kuulutusta, on lähdettävä siitä, että perämiehet komentosillalla ovat antaneet hänelle käskyn siihen” (m.t., s. 180).
Rabe on tehnyt seuraavan johtopäätöksen: ”komentosillalla perämiehet tietoisesti päättivät antaa tämän hälytyksen” (ibid.). ”Mikäli tuolla hetkellä olisi ollut kysymys vain veden tunkeutumisesta laivaan, kuten tutkintakomissio väittää, perämiesten olisi pitänyt antaa toisenlainen kooditettu kuulutus” (ibid.). ”Kaikkien käytettävissä olevien tosiasioiden asiallisen harkinnan jälkeen” Rabe on tullut siihen lopputulokseen, että ”kuulutus 'Mr Skylight One and Two' annettiin, koska ESTONIAlla oli tapahtunut räjähdys. Vain tällä edellytyksellä 'Mr Skylight One and Two' oli oikea käsky miehistölle, niin kuin sitä oli kokeiltu myös pelastusharjoituksissa” (ibid.).
Kolme viikkoa ESTONIAn uppoamisen jälkeen salakuunteluasiantuntija ja varatullipäällikkö Igor Kristapovits murhattiin suoraan asuntonsa edessä Tallinnassa ”kahdella niskalaukauksella, jotka ammuttiin Viron armeijan pistoolilla” (ibid.).
”Tapaus ESTONIAsta kerrotaan Ruotsin ulkoministeriössä olevan 500 huippusalaista asiakirjaa. Vähemmän salaiset paperit vapautettiin parlamentin päätöksellä syksyllä 2000. Näiden asiakirjojen joukossa on muutamia erittäin mielenkiintoisia papereita, esimerkiksi Ruotsin Tallinnan lähetystön kirje ensimmäisiltä uppoamisen jälkeisiltä päiviltä, jossa on selvästi sanottu, että Virolle olisi katastrofi, mikäli tulisi julki, että miehistön virhe ei aiheuttanut uppoamista, vaan vieraat valtiot, mikä olisi vielä pahempaa” (m.t., s. 201)
Mikäs tämä paljon puhuttu vara-kapteeni oikein on? Tarkoitetaankos sillä mahdollisesti yliperämiestä?
Eiköhän siinä yliperämiestä tarkoiteta.
/img-s3.ilcdn.fi/96b4a1a729427899a6c08d3b6522262de3cdfb58550aa1a01a8e4bfd03d0f5c4.jpg)
www.iltalehti.fi
