Milloin ja miksi itkit viimeksi?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Devin
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mä itkin kuullessani siitä Konginkankaan bussiturmasta. Kävin viel'ä sinä aamuna salilla ja aina kun radiossa mainittiin aihe niin tuhersin itkua kyykkysarjojen välissä.
 
Mul on yleensä tunteet aika pinnassa, ku oon tyttöystävän kans. Viimeks ku sen pappa kuoli tos pari kuukautta sitten, nii se itki nii muaki rupes itkettää. :itku: Oon myös itkeny sen takia, ku oon nii onnellinen, ku oon sen kans. :haart:
 
Devin sanoi:
Joo joo kaikkihan me ollaan kovia äijiä. Treenataan ja ollaan vuoren kokoisia terminaattoreita, mutta sen lupaan ja vannon että jokainen meistä on kouluiänkin jälkeen itkenyt. Eli MILLOIN JA MIKSI ITKIT VIIMEKSI?

Itselläni tuli tippa jos parikin linssiin kun isoisäni kuoli 2v sitten.

(onhan tää vähän synkkä threadi mutta on se hyvä saada joskus tunteet pintaan) :)

Eilen oli vedet silmissä kun nauroin noille Arnold Calls to... jutuille :hyper:
oli tosin vähän väsy joten se siitä....

Mutta jos ihan itkemällä itkemistä ajattelit niin tossa öööh 5 vuotta sitten kun eräs kaverin löi pesäpallossa 5 metrin päästä pesäpallon SUORAAN nenääni...
Tuossa piilee myös selitys miksi olen tälläinen :evil:
 
Viimeksi katsoessa tätä elokuvaa: Hotaru no Haka / Grave of Fireflies. (imdb: 8.3/10 ja top 250: #197)

Vaikka elokuva onkin animaatio, nosti sen tyly loppu kyyneleet oikein vuolaaseen virtaan: - Elokuva on pahempi itkettäjä kuin Kuninkaan Paluu tai Green Mile yhteensä ja tylympi kuin esim. Hannibal tai mikään muu sodasta kertova elokuva (Pianisti, Schindlerin Lista).

En suosittele heikkohermoisille tai alle 15 vuotiaille, heille elokuva on liian rankka.Elokuva sisältää monia rivien välistä luettavia/tajuttavia kohtia, varsinkin kun lopussa tulee se tietty tyrmistyttävä "näinkö se olikin" niin järkytys aiheuttaa valtavaa masennusta.

Niin, ja tuli sitä itkettyä myös mummun hautajaisissa vuosi sitten.
 
en muista milloin olen itkenyt mutta epämääräisiä ilon/huojennuksen kyyneleitä tuli kun isä luki liikuttavan muistopuheen veljensä hautajaisissa...hän oli pelännyt muistopuhetta lähes 2kk että pystyykö lukemaan, selvisi kuitenkin kunnialla...kivusta tai surusta johtuvasta asiasta en ole itkenyt moneen vuoteen
 
Suoranaisesti en ole itkemällä itkenyt, mutta kyynel tulee toisinaan silmään ilosta tai surusta. Yleensä leffat kuohuttavat tunteita...viimeksi kai tuli tippa silmään omasta riittämättömyydestä ja tunteesta, että on turha ihminen. Tyypillistä itsesääliä siis.
 
Ei kyllä muista mitään tilannetta lähiaikoina, jolloin olisi itkettänyt. Ei ole lähiaikoina kyllä ollutkaan mitään surutilanteita. Vedet silmissä tulee kyllä usein naurettua, tuo tapahtuu mulle aika helposti. :)
 
Suru itkua vaarin hautajaisissa viime viikolla. Ilosta ja ylpeydestä isän päivänä kun avo vaimo toi poikani syliini sekä aamupalan sänkyyn ja kortin johon oli painanut värillä poikamme jalan kuvan.Jumaliste mähän oon tosi pehmo=)
 
Riippuu vähän siitä, miten itkeminen määritellään. En sellaista varsinaista yhyhyhy itkua ole vääntänyt varmaan ala-asteen jälkeen, mutta kyllä esim. tänään tuli tippa linssiin, kun totesin tossa treenin jälkeen, että en ehkä sittenkään ollut tarpeeksi parantunut flunssasta kun kylmä hiki virtasi, sydän hakkasi ja rintaan pisti, totesin vaan, että varmaan taukoa saattaa tulla pidempäänkin, ja siitä aiheutuva vitutus on niin suuri, että katkerat kyyneleet väkisinkin pyrkii silmiin. Itseasiassa varmaan kaikki viimeisen puolen vuoden aikaiset tunteenpurkaukset suuntaan tai toiseen on aiheutuneet treenaukseen liittyvistä asioista.
 
En tiedä miksi mä tämänkin kerron, mutta kai sitä pitää jollekin avautua.

Itkin katsoessani Nasun omaa elokuvaa. Se oli niin liikuttava, kun Nasun ystävät tajusivat, kuinka tärkeä Nasu oikeasti on, vaikka onkin niin pieni. :itku:
 
Katsoessani kenraalin vuosisata (?) dokumenttia kun iso-A kertoi Suomen itsenäisyydestä, taisteluista jne...
Silloin en itkenyt, mutta silmät tulivat vetisiksi.
 
Itse en kyllä muista kauheesti tirautelleen, mutta krapulassa on joskus joku ihmeellinen tunne vamma, tuli nimittäin vuodatettuu kyynelii, kun katoin tätä peter pan lasten elokuvaa missä Robbie Williams on se vanha peter. Ja avokki tietty nauraa viressä, kyllähän se itseekin nauratti aina välistä. Mut tuli hyvä olo, kun vähän tirautti. :)

Mut ilman alkoholin vaikutusta, viimeks on bravehart kyllä liikauttanu sen verran että meni ihan poskille asti...
reisille ei ihan menny.
 
Noin puoltoista kuukautta sitten kun veljelle ja sen avokille syntyi tytär,niiden ensimmäinen lapsi.En mä sitä kyllä kellekään näyttänyt,seisoskelin vaan sairaalan edessä ja seurasin maailman menoa...
 
13.3. 2004, kun Jalkaväenkenraali Ehrnrooth laskettiin haudan lepoon...
Ei mitään vollotusta mutta jokunen kyynel valui...
 
Viimeksi tänään, kun seurusteluni maailman ihanimman yli-ihmisen oman sielunkumppaniavovaimoni kanssa on loppusuoralla, kun toisen osapuolen tunteet vaan loppuu.......ei pysty ymmärtämään. Ei voi kuin seurata vierestä, kun yhteinen kotimme tyhjenee kaikesta. :(
 
Tän threadin lukeminen alkoi itkettään. Ei pitäisi eläytyä noihin tarinoihin liikaa.
Siis vähän vaan, ei tullu kyl tipan tippaa oikeesti mut jos vielä pari kunnon surutarinaa ois ollu täs niin ehkä sitten.
 
Herbaliser sanoi:
Viimeksi tänään, kun seurusteluni maailman ihanimman yli-ihmisen oman sielunkumppaniavovaimoni kanssa on loppusuoralla, kun toisen osapuolen tunteet vaan loppuu.......ei pysty ymmärtämään. Ei voi kuin seurata vierestä, kun yhteinen kotimme tyhjenee kaikesta. :(


Epäreilua.

Koeta pärjätä. :arvi:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom