Miksi Suomessa talousasioita opetaan, etenkin nuorille, todella vähän?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Timba79

Timba79

Moderaattori
Mode
Liittynyt
5.6.2003
Viestejä
29 708
Ikä
45
Niin, kuten otsikko kertoo, miksi Suomessa talousasioita ei opeta koulussa "juuri ollenkaan". Tai mitä on viimeksi koulussa olleilta nuorilta kuullut, niin opetus on täysin opettajasta kiinni ja monesti jopa ala-arvoista. Voi olla että käsitykseni on väärä ja toivottavasti olisikin...

Otetaas muitakin esimerkkejä. Esim. Kansalaisopistot järjestää kurssia vähän laidasta laitaan, itse en ole huomannut yhtään mitään talouden peruskursseja heidän valikoimissaan. En tässä tarkoita sijoittamista, vaan taloutta yleensä, sijoittaminen on vain osa sitä.

Ja lapsiperheille satelee jos jonkinnäköstä opasta postilaatikkoon, yhdessäkään en ole huomannut mitään lapsiperheiden taloutta koskevaa juttua. Tähän ei siis lasketa KELAn vihkosta, jossa kerrotaan paljonko saa lapsilisää 1,2,3 lapsesta jne.

Alkoholista, huumeista yms. (mikä on toki erittäin tärkeää, eli pointti ei tässä ole näitä vähätellä) valistetaan ja kerrotaan jo ensiluokista lähtien ja homma jatkuu koko kouluajan. Mutta perus taloudenhoitoasioita ei käsitellä käytännössä ollenkaan. Ja surkeassa jamassa oleva oma talous se ajaa monesti syrjäytymään ja käyttämään päihteitä.

En tiedä onko pohdintani osittain kaukaa haettuja, enkä muutenkaan edes halua näitä pitää minään totuutena. Ainut tarkoitus on herättää keskustelua aiheesta.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Meillä yläasteella ja lukiossa talousasioiden opiskelu oli vain vapaaehtoista. Kävi ehkä tuuri kun opettajat olivat mielestäni ainakin ammattitaitoisia.
Yläasteen taloustiedon kurssilla kävimme olennaisia asioita läpi. Tosin yksi kurssihan on vain pintaraapaisu koko laajaan aihealueeseen.

Minusta esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin PAKOLLISISTA kursseista voisi karsia sen ylimääräisen kakanjauhannan pois, ja sijoittaa niiden tilalle enemmän talouteen ja nykypäivään liittyviä asioita.

Timba79, teit minusta todella hyvän huomion koska tuo opetus on minustakin yleisesti erittäin huonolla pohjalla. Moni tuttunikin on ihan pihalla ns. perusasioista. Ei muuten väliä, mutta tässä maailmassa joutuu kusetuksen alaiseksi jos ei ole tietoa.
 
Ylä-asteella meille ei muistaakseni opetettu talousasioita ollenkaan, lukiossa oli mahdollisuus ottaa kursseja jos halusi. Sitten opettajat oli vähän mitä oli. Kävin vielä yliopiston alaista koulua, jossa oli opetusharjoittelijat opettamassa. Eli yliopistossa opettajaksi opettelevat opiskelijat. Eli opetuksen tasossa ei juuri ollut hurraamista. Eri opettaja joka viikko...
 
Vastauksena threadin kysymykseen:
Opetus yllättäen laahaa perässä. En itsekään muista, että yläasteella tai lukiossa olisi juuri asioita käsitelty, muuten kuin vapaaehtoisina kursseina historian & yhteiskuntatiedon yhteydessä. Ja silloinkin ehkä osana jotain kurssia.

En tiedä olisiko toi peruja ajalta, jolloin Suomessa on ollut ylisuuri julkinen sektori ja taloutta on pidetty jotenkin "henkimaailman" asiana. Ei sitä siis ole voinut yläasteella tai lukiossa opettaa... muka.
 
Mun yläaste aikaan valinnaisaineena oli kaupalliset aineet, jota oli sitten kasilla ja ysillä 2 tuntia viikossa niillä jotka sen valitsi. Siellä kyllä käytiin läpi mm. veroilmoituksen täyttäminen, mutta silloin 14-15-vuotiaan järjellä sitä ei osannut yhtään sisäistää.

Muita käsiteltyjä asioita oli ainakin kravattisolmun teko ja leikkimielinen pörssisijoittaminen koko lukukauden ajan. Hintatietoutta opeteltiin ainakin mittaamalla sekuntikellolla suihkussa käytetty aika ja siitä sitten laskettiin miten paljon jokainen tuhlaa rahaa veteen vuodessa ja miten paljon rahaa säästää jos lyhentää aikaa parilla minuutilla.

Mutta pelottavan monet aikuiset on ihan perusjutuista ihan pihalla. Varsinkin verotuksen suhteen. Vaikka se opaskin tulee jokaiselle kerran vuodessa kotiin, tuli esim. kaverilleni viime viikolla ihan uutena juttuna, että työmatkakuluja ja asuntolainan korkoja voi vähentää verotuksessa! Ja tosi moni tuntuu ajattelevan, että veroprosenteista, mätkyistä ja palautuksista järjestetään vuosittain arpajaiset, joissa osalla käy hyvä tuuri ja toisilla huono.
 
Eikö perustason taloudenhoitoon riitä nyrkkisääntö "tuloja pitää olla enemmän kuin menoja", eli tarvitaanko tuohon nyt mitään erillistä koulutusta? Perheellisillä on kyllä varmaan tarvetta jonkinlaiseen pidemmän tähtäimen suunnitteluun, mutta eiköhän sekin tapahdu tuollaisella plus- ja miinuslaskutasolla joka opetetaan jo ala-asteella.

Sijoitushommiin kyllä tarvitaan jotain tietoja, vaikka puuhattaisiin ihan vain pankkien hallinnoimien rahastojen kanssa. Tämän totesin tuossa 2004, kun viiden vuoden rahastosäästämisestä ei tullut käytännössä mitään etua. Tuotto oli onnettoman pientä ja siitäkin pankki ja verottaja veivät loput. Eipä ole sen jälkeen kiinnostanut tuo piensijoittajapelleily. Tuollainen sijoituspelaaminen ei mielestäni kuulu perustalouden hoitoon, joten en näkisi mitään tarvetta ottaa sitä esimerkiksi lukion saatika peruskoulun ohjelmaan.

Yrityksen perustamiseen kyllä varmaan tarvitaan koulutusta - itse en uskaltaisi edes ajatella yrityksen perustamista ilman kouluttautumista. Pari kertaa minua on jo pyydetty pikkuyritykseen mukaan, mutta en ole uskaltanut lähteä, kun en ole osannut arvioida siihen liittyviä riskejä ja kusetetuksi tulemisen vaaraa millään tasolla. Ehkä tuollainen yrittämisen perusteet -koulutus voisi olla yhteiskunnallisesti hyvä asia esim. lukiossa tai peruskoulussa. Ehkä se madaltaisi oman yrityksen perustamiseen liittyvää kynnystä ja kannustaisi yrittäjyyteen.

Samoin tuo verotuksen opetus voisi olla hyvä. Onneksi on ollut tuo veroehdotussysteemi, kun oma kärsivällisyys ja taidot ei riitä asian pohtimiseen. Todennäköisesti valtio kusettaa multa joka vuosi rahaa kun en säädä tuota ehdotusta, mutta olen katsonut nuo kulut hyväksyttäväksi hinnaksi omien hermojen säästämisestä: käämit palaa aina kun joutuu miettimään talousasioita. Ei ihme, että jouduin tenttimään sen ainoan yliopistotutkintooni kuuluneen talouskurssin kolmeen kertaan ja pääsin lopulta rimaa hipoen läpi. Siinä pääsi useampi kirosana kun yritti tajuta mistä on kyse.

Mua on vain aina vaivannut se kun puhutaan siitä, miten ihmisten pitäisi olla aktiivisempia oman taloutensa hoidossa ja miten raha pitäisi saada tuottamaan? Ensinnäkin miksi se raha pitäisi saada tuottamaan jotain? Raha-asiathan on jo hyvin, jos on ylimääräistä hilloa, jota voi pistää rahoja jonnekin rahastoihin tai osakkeisiin. :confused:

Toiseksi, kenellä on ylipäätään aikaa, halua ja resursseja vähennysten miettimiseen ja loputtomaan itsetuhoutuvien kuittien keräämiseen, sijoitusrahastojen ja osakkeiden vekslaamiseen, lainojen uusiksi kilpailuttamiseen tai vaikka jonkun menot-tulot excel taulukon ylläpitämiseen? Kyllä sen voin ymmärtää, että tuo on joidenkin mielestä mukava harrastus, mutta sitten taas usein tuntuu siltä, että yhteiskuntaa ollaan viemässä siihen suuntaan, että kaikki halutaan pakottaa tähän peliin mukaan. Syyllistetään esimerkiksi ihmisiä siitä, että rahat makaavat tilillä sijoitusrahastojen sijaan, ihmetellään miksi et yritä pusertaa kaikkia vähennyksiä verolomakkeelle ja katsotaan kuin mielenvikaista jos sanot, ettei sua kiinnosta tulojen maksimointi.
 
Voisiko tämä johtua siitä, että aihepiiri ei kiinnosta juuri ketään, eikä ole minkäänlainen perusedellytys jokapäiväisessä elämässä selviämiseksi? Lainsäädännön opetuksesta liittyen kansalaisen jokapäiväisiin tilanteisiin voisi olla toisinaan huomattavasti enemmän hyötyä kuin talousopeista, mutta ei tämänkään kaltaista koulutusta tule kovin monelle vastaan koko elämän aikana. Kusetuksen alaiseksi näissäkin asioissa joutuu jos ei omaa minkäänlaista tietämystä.
 
Dippi sanoi:
Eikö perustason taloudenhoitoon riitä nyrkkisääntö "tuloja pitää olla enemmän kuin menoja", eli tarvitaanko tuohon nyt mitään erillistä koulutusta? Perheellisillä on kyllä varmaan tarvetta jonkinlaiseen pidemmän tähtäimen suunnitteluun, mutta eiköhän sekin tapahdu tuollaisella plus- ja miinuslaskutasolla joka opetetaan jo ala-asteella.
Click to expand...

Juuri näin. Ei tarvitse olla kovinkaan suuri meedio tajutakseen että negatiivinen tulos tilillä jokaisen kuun jälkeen on askel kohti ongelmia ja luottotietojen yms. menetystä. Ei siihen mitään opetusta tarvita että saa suunniteltua kuukauden menonsa ja tulonsa niin että tilillä olisi vielä muutama euro ennen seuraavaa palkkaa. Ainoa mitä siinä tarvitaan on puhdas järki ja peruskoulumatematiikka.

Tuollainen sijoituspelaaminen ei mielestäni kuulu perustalouden hoitoon, joten en näkisi mitään tarvetta ottaa sitä esimerkiksi lukion saatika peruskoulun ohjelmaan.
Click to expand...

Kyllä. Ne harvat tunnit voi käyttää johonkin oikeasti hyödyllisempään, kuten esimerkiksi verotuksen perusteisiin ja oikeusoppiin.

Mua on vain aina vaivannut se kun puhutaan siitä, miten ihmisten pitäisi olla aktiivisempia oman taloutensa hoidossa ja miten raha pitäisi saada tuottamaan? Ensinnäkin miksi se raha pitäisi saada tuottamaan jotain? Raha-asiathan on jo hyvin, jos on ylimääräistä hilloa, jota voi pistää rahoja jonnekin rahastoihin tai osakkeisiin. :confused:
Click to expand...

Henkilökohtaisesti nään paljon enemmän lisäarvoa sillä että voin kuukaudessa käyttää sen 50-150e enemmän päivittäisiin menoihin ja heräteostoksiin, kuin että löisin sen johonkin rahastoon ja 10v päästä saisin voittoa yhteensä 250 euroa. Omasta taloudesta ei liikene niin suurta summaa sijoittamiseen ett silllä saataisiin järkevässä ajassa aikaan jotain oikeasti hyödyllistä tai merkittävää.

Talouden hoidossa aktiivisuus on hyvästä, varsinkin jos sillä tarkoitetaan esimerkiksi sähkön, vakuutusten, puhelin- ja nettiliittymien, lainojen yms kilpailuttamista. Noissa asioissa voi saada aikaan tuntuvaa säästöä pienellä vaivannäöllä. Kun perusjutut ovat kunnossa ja rahaa ihan oikeasti oikeasti jää yli mistään nipistelemättä, niin sitten voi alkaa miettiä mihin sitä rahaa tunkisi. Ja jos tunkee, niin mielestäni sen rahan pitää olla tarvittaessa irrotettavissa tarpeeksi nopeasti, ikään kuin pahan päivän varalle.

Toiseksi, kenellä on ylipäätään aikaa, halua ja resursseja vähennysten miettimiseen ja loputtomaan itsetuhoutuvien kuittien keräämiseen, sijoitusrahastojen ja osakkeiden vekslaamiseen, lainojen uusiksi kilpailuttamiseen tai vaikka jonkun menot-tulot excel taulukon ylläpitämiseen?
Click to expand...

En todellakaan ole mikään himosäätäjä talousasioissa, mutta asia alkaa kiinnostaa siinä vaiheessa kun puhutaan useiden satojen tai jopa tuhansien ylimääräisten eurojen maksamisesta valtiolle tai jollekin ylihintaiselle firmalle.

Tulot/menot menee ihan mutulla ja tähän asti mutu-järjestelmä ei ole tuottanut ongelmia. Hyvin pärjää.
 
Ehkä vähän provo, mutta heitän silti. Tai siis just sen takia. :D Mun mielestä talouden mekanismien ymmärtäminen on vähintään yhtä tärkeää ellei jopa tärkeämpää ympäröivän maailman hahmottamisessa kuin normaalit kouluaineet kuten biologia, maantieto, historia, musiikki, uskonto, fysiikka, kemia ym.

Mitä tahansa ilmankin noita pärjää varmasti elämässä loistavasti, mutta mitä vähemmän tietoa sitä enemmän se oma maailmankuva perustuu uskomuksiin/luuloihin/kuulopuheisiin/perinteisiin/toiveisiin. Vähän sama kun aikojen alussa ei tiedetty maantiedosta juuri mitään, niin luultiin/oletettiin/uskottiin tai "tiedettiin" että oikeasti asutaan jonkun kilpikonnan selässä jota kaikki tähdet(tai siis mitkä) sitten kiertää. Vähän samanlaisilla uskomuksilla tuntuu monet selittävän nykyään ympäröivää todellisuutta, johon löytyis taloustieteistä "maa on oikeasti pyöreä(hieman soikea) pallo ja se kiertää aurinkoa" -tyyppinen realistisempi selitys.

Ja talouden rooli vaan korostuu nykyisen kaltaisessa materiaalisessa kulutushelvetissä. Minkä takia näitä asioita ei opeteta koulussa enempää, niin en tiedä. Ehkä ne ei sitten olekaan niin tärkeitä, eikä ihmisiä vaan kiinnosta. Toisaalta minkä takia hyvinvointivaltiossa kiinnostaiskaan, kun joka tapauksessa on käytännössä mahdotonta päätyä tilanteeseen missä sitä rahaa ei jostain luukusta tulisi. Ja tavaroita saa kaupasta. Samoin kun sähköä töpselistä. Varsinkin suomalaisissa huomaa helposti sen miten itsestäänselvänä tietty elintaso otetaan.

Salaliittoteoriana vois heittää, että ihmisiä on toisaalta helpompi johdatella ja manipuloida, mitä vähemmän tietoa heillä on jostain aiheesta. Mutta ehkä todennäköisempi vastaus löytyy kuitenkin historiasta, eli maanviljelyaikoihin ei vaan ollut niin suurta tarvetta ymmärtää sitä miten talous, maailmantaloudesta puhumattakaan, pyörii. Ja ehkä sitä ei sitten ole vieläkään.

Joku kilpikonna sikari suussa se kai on, joka määrittää sen kuka saa ja kenelle annetaan....
 
training_addict sanoi:
Ehkä vähän provo, mutta heitän silti. Tai siis just sen takia. :D Mun mielestä talouden mekanismien ymmärtäminen on vähintään yhtä tärkeää ellei jopa tärkeämpää ympäröivän maailman hahmottamisessa kuin normaalit kouluaineet kuten biologia, maantieto, historia, musiikki, uskonto, fysiikka, kemia ym.

Mitä tahansa ilmankin noita pärjää varmasti elämässä loistavasti, mutta mitä vähemmän tietoa sitä enemmän se oma maailmankuva perustuu uskomuksiin/luuloihin/kuulopuheisiin/perinteisiin/toiveisiin. Vähän sama kun aikojen alussa ei tiedetty maantiedosta juuri mitään, niin luultiin/oletettiin/uskottiin tai "tiedettiin" että oikeasti asutaan jonkun kilpikonnan selässä jota kaikki tähdet(tai siis mitkä) sitten kiertää. Vähän samanlaisilla uskomuksilla tuntuu monet selittävän nykyään ympäröivää todellisuutta, johon löytyis taloustieteistä "maa on oikeasti pyöreä(hieman soikea) pallo ja se kiertää aurinkoa" -tyyppinen realistisempi selitys.

Ja talouden rooli vaan korostuu nykyisen kaltaisessa materiaalisessa kulutushelvetissä. Minkä takia näitä asioita ei opeteta koulussa enempää, niin en tiedä. Ehkä ne ei sitten olekaan niin tärkeitä, eikä ihmisiä vaan kiinnosta. Toisaalta minkä takia hyvinvointivaltiossa kiinnostaiskaan, kun joka tapauksessa on käytännössä mahdotonta päätyä tilanteeseen missä sitä rahaa ei jostain luukusta tulisi. Ja tavaroita saa kaupasta. Samoin kun sähköä töpselistä. Varsinkin suomalaisissa huomaa helposti sen miten itsestäänselvänä tietty elintaso otetaan.

Salaliittoteoriana vois heittää, että ihmisiä on toisaalta helpompi johdatella ja manipuloida, mitä vähemmän tietoa heillä on jostain aiheesta. Mutta ehkä todennäköisempi vastaus löytyy kuitenkin historiasta, eli maanviljelyaikoihin ei vaan ollut niin suurta tarvetta ymmärtää sitä miten talous, maailmantaloudesta puhumattakaan, pyörii. Ja ehkä sitä ei sitten ole vieläkään. Joku kilpikonna sikari suussa se kai on, joka määrittää sen kuka saa ja kenelle annetaan....
Click to expand...


Provoa tai ei, niin olen samaa mieltä. Tulee helposti mieleen sata juttua, mitä koulussa opetetaan ja mitkä ovat turhempia kuin perus talouden asiat. Perustellaan historiaa yleissivistykselle jne, ja sitähän se onkin. Mutta vähintään samaa yleissivistystä on talouden perustekijöiden tunteminen. Ei ehkä kiinnosta kaikkia, mutta ei kiinnosta se historia ja maantietokaan.

Ehkä se elämä on niin hiton paljon helpompaa jos ei koko asioita mieti ja ajattelee, että kyllä sitä rahaa joltain luukulta saa ja kyllä asiat jotenkin hoituu. No näitä tapauksia on sitten erilaisissa velkaneuvonnoissa aina taantuma ja lamavuosina jonoiksi asti. Nyt on hyvä huudella, ettei talousasioita tartte ihmeemmin mitään tietää, kun käytännössä kaikilla halukkailla alkaa oleen duunia, jos ei ihan mihinkään tuppukylään mennä.

Jotenkin huolestuttaa koko asia, kun esim. lähipiirin kanssa juttelee vaikka asuntolainoista. Eivät tiedä hevonvittua yhtään mistään ja silti ovat nimiään papereihin vetämässä, eihän pankki suinkaan kuseta, asiakkaan etua se ajaa. :david: Listaa voisi jatkaa melko pitkään ja ehkä jatkankin kun on enemmän aikaa!
 
Sumu sanoi:
Henkilökohtaisesti nään paljon enemmän lisäarvoa sillä että voin kuukaudessa käyttää sen 50-150e enemmän päivittäisiin menoihin ja heräteostoksiin, kuin että löisin sen johonkin rahastoon ja 10v päästä saisin voittoa yhteensä 250 euroa. Omasta taloudesta ei liikene niin suurta summaa sijoittamiseen ett silllä saataisiin järkevässä ajassa aikaan jotain oikeasti hyödyllistä tai merkittävää.
.
Click to expand...

Pienistä puroista tulee iso virta. Korkoa korolle efekti alkaa tuottamaan aika mukavasti pitkässä juoksussa. Tosin lyhytjänteinen ajattelu talousasioissa harvoin antaa tulosta pitkässä juoksussa. Eli jos koskaan ei ole valmis säästämään ja karsimaan edes hiukan ei suurella todennäköisyydellä ikinä tule saavuttamaan kummoisempia varallisuuksia. Laita vaikkapa 75€/kk 5% vuosituotolla poikimaan niin 10v päästä sulla on ylimääräistä 11 000€ ja 30v päästä vajaa 70 000€. No jokainen tyylillään.
 
kas-vain sanoi:
Laita vaikkapa 75€/kk 5% vuosituotolla poikimaan niin 10v päästä sulla on ylimääräistä 11 000€ ja 30v päästä vajaa 70 000€. No jokainen tyylillään.
Click to expand...
Noin helppoahan se rahan tekeminen onkin, ihmetyttää vain miksi suomessa on niin vähän miljonäärejä?

Enemmän olisin itsekkin kiinnostunut kouluaikoina verotuksesta ja oikeusopeista, kuin taloudesta. Joten pitäisikö koko koulujärjestelmä muuttaa nykyaikaisempaan suuntaan, jossa jätettäisiin turhat historiat ja muut vanhakantaiset aineet vain niille nörteille jotka haluaa elää menneessä ja vapautettaisiin resursseja vain tosielämän opintoihin? Taloutta, verotietoutta, oikeutta, valtion byrokratian kiemuroita?
 
training_addict sanoi:
Ehkä vähän provo, mutta heitän silti. Tai siis just sen takia. :D Mun mielestä talouden mekanismien ymmärtäminen on vähintään yhtä tärkeää ellei jopa tärkeämpää ympäröivän maailman hahmottamisessa kuin normaalit kouluaineet kuten biologia, maantieto, historia, musiikki, uskonto, fysiikka, kemia ym.

Ja talouden rooli vaan korostuu nykyisen kaltaisessa materiaalisessa kulutushelvetissä. Minkä takia näitä asioita ei opeteta koulussa enempää, niin en tiedä. Ehkä ne ei sitten olekaan Mutta ehkä todennäköisempi vastaus löytyy kuitenkin historiasta, eli maanviljelyaikoihin ei vaan ollut niin suurta tarvetta ymmärtää sitä miten talous, maailmantaloudesta puhumattakaan, pyörii. Ja ehkä sitä ei sitten ole vieläkään.

J
Click to expand...

Ihan samaa mieltä. Tosin ongelmaksi muodostuu varmaan äkkiä se, ettei jollain yläasteikäisellä ole oikein kykyä tai intoa omaksua asioita kuten "maailmantalouden perusteet". Yläasteella jengi kuitenkin kuulee vasta ensimmäisen kerran matikassa esimerkiksi polynomeista (kai?). Lukiolaisten osaltakin olisin aika varovainen, koska lapsiahan nuo ovat edelleen vaikka miten muuta esittäisivätkin (ei ole tarkoitus provota ketään, vaan ihan oma huomio itsestä ja kavereista tuolta ajalta :) )

Kyllä mäkin muistan, että hissan tunnilla lukiossa opetettiin Euroopan unionin ja yhteisön Maastrichtin sopimuksen mukainen pilarirakenne, mutta ellen ois näitä asioita myöhemmin opiskellut, niin enpä osais sanoa millä perusteella EY eroaa EU:sta (ainakin vielä). Tosin kun tarkkaan muistelen, niin se opettaja ei kyllä tajunnut niitä oikein itsekään. Ts. ei osannut pohjustaa sitä historiaa yhtään, mille perustalle EY luotiin vaan luetteli ainoastaan että mitä mihinkin pilariin kuuluu.

Ja kuten sanoit, niin historialla on varmasti tässä osansa. Eli ollaan edelleen niiden ihmisten vallan alla, jotka ovat tod.näk. syntyneet maatalousvaltaiseen yhteiskuntaan ja/tai aikana, jolloin valtiolla oli kansallisen rahapolitiikan sääntelyssä suuren suuri merkitys.

Jos opettajat olisivat fiksuja, niin maantiedon opetukseen saisi pienellä vaivalla ympättyä poliittista maantiedettä ja taloudellista maantiedettä. Jos globalisaatiosta puhutaan, niin nimenomaan näiden kahden käsitteen erkaneminen toisistaan on se ratkaiseva asia.
 
Meillä oli yläasteella kasilla ja ysillä valittavissa lyhyenä valinnaisena taloustaidon peruskurssi. Kävin molemmat ja ihan tyytyväinen olin niiden tasoon, tai ainakin näin jälkeenpäin ajatellen. Taisivat olla koulun epäsuosituimmat kurssit :D

Kaipa näille nykypäivän teineille (13-17v) on vaikea opettaa tälläisiä asioita syvällisemmin, kun muitakin kiinnostuksen kohteita on miljoona. Mutta sitten taas toisaalta tämä mun sukupolvi tietää asioista enmmän ja omaa tietoa enemmän kuin yksikään aikaisempi sukupolvi ja kehitys tulee varmasti jatkumaan seuraavien sukupolvien osalta. Nykyään lähes kaikki tieto on kaikkien (suomessa yms. länsimaissa) ulottuvilla, joten esim. asuntolainojen korkojen laskemisen ja verokorttien täyttämisen opettaminen yläasteikäisille on ehkä vähän kyseenalaista.

Tiedä sitten, ite oon ollut poikkeus ja aina kiinnostunut taloudesta, yhteiskunnasta, sijoittamisesta, rahasta jne jne. Viime torstain Arvopaperin järjestämässä Rahapäivä-tapahtumassa välillä tuli kelanneeksi, että mikäköhän vittua kaikki 40-60 vuotiaat ajattelee tälläsen 19v sällin siellä tekevän :lol2:

Mun mielestä historian ja yhteiskuntaopin opetuksen voisi ainakin uudistaa. Ala-asteella tulisi enemmän keskittyä pyramidien hämmästelyyn kun taas yläasteella voisi enemmän tarkastella asioita ja tapahtumia 1900-luvulta lähtien.


Ja tuohon rahan tekemiseen vielä, että se on kyllä helvetin helppoa, jos vain viitsii nähdä vähän vaivaa. Nimim. ylimääräiset rahat pakollisten kulujen jälkeen menee ensin rahastoihin ja osakkeisiin ja vasta sitten viinaan ja turhempiin asioihin ;)
 
Aikaisintaan lukiossa vastaavanlainen kurssi/uusi oppiaihe, yläasteelaisille aivan liian "kuivaa" asiaa, eikä heille ehkä ajankohtaista, kun korkeintaan karkkirahalla elävät (ei sillä, etteikö muut aineet olisi kuivia heidän mielestään).

Lukiossa oli vapaavalintainen taloustieteenkurssi ja kurssi oli melko lailla informaatiopitoinen, siihen en osaa sanoa, tulisiko aiheesta tehdä pakollinen kurssi. Perusasiat saa aika hyvin ympättyä esim. historian oppitunnille, ketkä haluavat syventyä asiaan enemmän, niin kurssin voi valita vapaavalintaisena.
 
Ammattikoulussa meillä oli yhtesikuntaoppia, jossa käytiin läpi sijoittamista ja rahahommia. Melko harva niitä sisäisti ja tunteja olis pitäny olla paljon enemmän. Ja tietenki innostavampi opettaja.
 
Siitä olen myös yhtämieltä, että taloustiedon syvemmän opettamisen sijaan kansalaisen oikeustiedon kurssi olisi paljon tarpeellisempi. Eli käytäisiin asioita läpi varallisuus-, sopimus- ja rikosoikeuden aloilta.
 
Back
Ylös Bottom