- Liittynyt
- 28.5.2007
- Viestejä
- 154
:wtf: Eeeen usko...
No, ilmaisin itseäni huonosti. Puhuin vain ja ainoastaan meidän yhdestä tietystä seinästä, joka sopi esimerkkiin ja yritin olla hauska. Ei ole eka kerta, kun menee puihin. :jahas:
Jos nyt aiheutetaan leppäkertulle hämmästystä ja nussitaan pilkut, niin miten vaatehuoneen voi rempata pois? Muuraat sen alan umpeen? Sit soitat isännöitsijälle, että nyt on vähempi neliöitä. En maksa enää entisen suuruista vastiketta. :D
Noissa saa olla tarkkana. Joku voi ostaa piilteemasta lasermittarin ja mitata itse pinta-alan ja myydä asuntoa sen mukaan. Olennaista on varmistaa yhtiöjärjestyksestä se millä perusteella vastikkeet määräytyvät.
Meillä on yhtiöjärjestyksessä rakennusneliöt, jyvitetyt neliöt ja jyvitettyjen neliöiden mukaan osakkeet. Asumme ylimmässä kerroksessä, mutta meillä on vähemmän jyvitettyjä neliöitä, kuin alemmilla osakkailla. Vastike menee jyvitettyjen neliöiden perusteella, joten maksamme hieman vähemmän vastiketta, kuin välikerrosten osakkaat ja hieman enemmän kuin ykköskerroksen osakkaat saman suuruisista asunnoista. Ostimme asunnon rakennusneliöiden mukaan sillä ehdolla, että todelliset neliöt mahdollisesti ovat jotain muuta, koska eri aikoina on tosiaan mitattu eri tavalla.
Palaten takaisin aiheeseen, niin osakkeiden tai pinta-alan mukaan perittävät vastikkeet ovat mielestäni asianmukaisia. Osakkaiden tasavertaisuutta on muulla perusteella erittäin vaikea noudattaa.
Jos ostat yksiön jostain kerrostalosta ja maksat vastikkeen kahdeksasta henkilöstä, niin saatko äänestää yhtiökokouksessa kahdeksan kertaa suuremmalla äänimäärällä, kuin naapurin sinkku? Saatko tehdä niin vaikka asunnossa ei asuisi kuin yksi ihminen. Entä jos maksat vastikkeen kolmesta henkilöstä, mutta saat äänivaltaa vain puolet siitä, mitä naapurin sinkku, joka asuu yksin kaksi kertaa suuremmassa asunnossa. Totta kai raha tuo valtaa, eli pörssiyhtiön yhtiökokouksessakin äänestät niin suurella voimalla kuin pystyt hankkimaan osakkeita. Tosin jos olet maksanut sadasta osakkeesta kaksi kertaa enemmän kuin joku toinen, niin voi voi. Ei se silti muuta äänivaltaa.
Ymmärrän ajatuksen siitä, että useampi ihminen kuluttaa enemmän resursseja, mutta mitä jos naapurin yksinäinen mummo/vaari soittaa harva se päivä isännöitsijälle ja isännöitsijä laskuttaa jokaisesta puhelusta. Yläkerran lapsiperhe maksaa kolme kertaa enemmän vastikkeena eikä vaivaa isännöitsijää ikinä. Pitäisikö kulutusperiaatteella perheille, joissa on 4-14 -vuotiaita lapsia määrätä erillinen nurmikkovastike, koska palloa pelaavat natiaiset kuluttavat nurmikkoa enemmän, kuin mummo/vaari. Mummo/vaari joutaa puolestaan maksamaan pihapenkistä, koska notkuu siinä harva se päivä. Alakerran aktiivinen citysinkku voi sitten maksaa korotettua vastiketta, koska hän ramppaa jatkuvasti ulkona ja kuluttaa saranoita. Lisäksi hänen luonaan ramppaavat kaverit ja hoidot kuluttavat saranoita, vettä ja lisäävät siivouskustannuksia/jätehuoltokustannuksia tuomalla roskaa osakkaan hallitsemiin yhtiön tiloihin.
Esimerkki elävästä elämästä: Taloyhtiössä on kaksi rakennusta, toinen neljä ja toinen kuusi kerrosta korkea. Toisessa sattuu vesivahinko, jonka korjaamisen yhtiö joutuu kustantamaan. Toisen talon asukkaat kyselevät, että mitäs hyvää he saavat kun yhteisestä kassasta maksetaan toisen talon kuluja, vaikka yhtiö on sama.
Vastavetona tähän todettiin, että saatte mitä haluatte, mutta siinä tapauksessa tästä eteenpäin taloyhtiön piikkiin toisessa rakennuksessa julkisivun kunnostaminen lopetetaan neljänteen kerrokseen ja kaksi ylintä kerrosta maksavat hommat itse. Samoin hissillä meneminen viidenteen ja kuudenteen kerrokseen kielletään, koska toisessa rakennuksessa on vain neljä kerrosta. Siinä sitä sitten on sitä osakkaiden tasavertaisuutta.
Joidenkin asioiden maksaminen kerrostalossa ärsyttää. Ymmärrän hyvin, että kiukuttaa joutua maksamaan autopaikkojen kunnostamisesta, jos ei ole autoa. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon se, että jos autopaikoilla ei ole lämmitystä ja piha-alue kelpaa lähinnä perunapelloksi, niin joku voi jättää ostamatta koko kämpän, kun yrität myydä sitä. Yhdessä maksetut korjaukset vaikuttavat koko yhtiön arvoon. Toisaalta jos olet ostanut asunnon yhtiöstä, jossa parkkis on savimaata ja se asvaltoidaan, niin se aivan varmasti parantaa yhtiön arvoa. Kun myyt asuntosi, saat siitä hyötyä ilmaiseksi, jos vältät osallistumasta kustannuksiin sillä perusteella, kun sinulla ei ole autoa. Mitäs jos ostat auton.
Nämä ovat tarkoituksella kaukaa haettuja esimerkkejä, jotta saan pointtini paremmin esiin ilman suurta väärin tulkitsemisen vaaraa. En halua ärsyttää ketään, lähinnä tuon asiaan oman vaatimattoman näkemykseni keskustelun herättämiseksi.
Mitä tulee taloyhtiöiden kustannuksiin, niin se on paljon kiinni yhtiön koosta, mutta tyyppillisessä kerrostalossa minun kokemuksen mukaan suurimmat kuluerät, kun korjauksia ei huomioida, ovat vesi ja jätevesi sekä lämmitys. Vesi yleensä maksetaan per henki, joten se siitä. Lämmitys on hankala määrittä per henkilö. Useampi ihminen asunnossa vähentää lämmitystarvetta. Suurempi asunto haihduttaa enemmän lämpöä ulos. Miten sen jaat niin, että kenellekään ei tule paha mieli.
Tämän jälkeen tulee käyttö ja huolto sekä hallinto. Huolto pitää sisällään huoltoyhtiön kulut, lumityöt pihasiivoukset ym. juoksevat kulut. Hallinto pitää sisällään isännöinnin ja muita hallinnoinnista syntyviä kuluja.
Tyypillisessä kerrostalossa, jossa on noin 40 huoneistoa saa varautua siihen, että isännöitsijä ottaa vajaan tonnin kuussa ja kokouspalkkiot, huolto ottaa n. tonnin kuussa, vesi maksaa puolitoista - kaksi tonnia kuussa ja lämmitys pahimmillaan jopa neljä tonnia kuussa. Lisäksi tulevat sitten tietysti siivous, jos se ei sisälly huoltoyhtiön palkkioon, kiinteistövero, jätehuolto, vakuutukset.
Kulurakenne on karkeaa yleistystä niiden taloyhtiöiden perusteella, joiden tilit olen työn puolesta tarkastanut. Niitä on paljon... Oman yhtiön kulut saa selville tutkailemalla tilinpäätöstä. Se pitää toimittaa jokaiselle osakkaalle. Jos jokin kulu hämmentää, asiasta kannattaa mennä pyytämään selvitystä yhtiökokoukseen.
kun taas mun alapuolella asuu lapsiperhe 3 lasta ja hissi käy vähintään sen 20x vuorokausi kun nää painaa sisään ja ulos.