Miksi osakas maksaa kustannukset neliöiden tai osakkeiden mukaisesti?

[Rille]

voihan kerrostalossa olla muitakin kuin kantavia seiniä.

:wtf: Eeeen usko...

No, ilmaisin itseäni huonosti. Puhuin vain ja ainoastaan meidän yhdestä tietystä seinästä, joka sopi esimerkkiin ja yritin olla hauska. Ei ole eka kerta, kun menee puihin. :jahas:

Jos nyt aiheutetaan leppäkertulle hämmästystä ja nussitaan pilkut, niin miten vaatehuoneen voi rempata pois? Muuraat sen alan umpeen? Sit soitat isännöitsijälle, että nyt on vähempi neliöitä. En maksa enää entisen suuruista vastiketta. :D

meillä ilmeisesti jyvitetty noi pinta-alat joskus nimittäin kun katsonut myynti-ilmoja samasta yhtiöstä niin missään alunperin samanlaisessa kämpässä ei ole ollut samaa neliömäärää kuin meillä.

Noissa saa olla tarkkana. Joku voi ostaa piilteemasta lasermittarin ja mitata itse pinta-alan ja myydä asuntoa sen mukaan. Olennaista on varmistaa yhtiöjärjestyksestä se millä perusteella vastikkeet määräytyvät.

Meillä on yhtiöjärjestyksessä rakennusneliöt, jyvitetyt neliöt ja jyvitettyjen neliöiden mukaan osakkeet. Asumme ylimmässä kerroksessä, mutta meillä on vähemmän jyvitettyjä neliöitä, kuin alemmilla osakkailla. Vastike menee jyvitettyjen neliöiden perusteella, joten maksamme hieman vähemmän vastiketta, kuin välikerrosten osakkaat ja hieman enemmän kuin ykköskerroksen osakkaat saman suuruisista asunnoista. Ostimme asunnon rakennusneliöiden mukaan sillä ehdolla, että todelliset neliöt mahdollisesti ovat jotain muuta, koska eri aikoina on tosiaan mitattu eri tavalla.


Palaten takaisin aiheeseen, niin osakkeiden tai pinta-alan mukaan perittävät vastikkeet ovat mielestäni asianmukaisia. Osakkaiden tasavertaisuutta on muulla perusteella erittäin vaikea noudattaa.
Jos ostat yksiön jostain kerrostalosta ja maksat vastikkeen kahdeksasta henkilöstä, niin saatko äänestää yhtiökokouksessa kahdeksan kertaa suuremmalla äänimäärällä, kuin naapurin sinkku? Saatko tehdä niin vaikka asunnossa ei asuisi kuin yksi ihminen. Entä jos maksat vastikkeen kolmesta henkilöstä, mutta saat äänivaltaa vain puolet siitä, mitä naapurin sinkku, joka asuu yksin kaksi kertaa suuremmassa asunnossa. Totta kai raha tuo valtaa, eli pörssiyhtiön yhtiökokouksessakin äänestät niin suurella voimalla kuin pystyt hankkimaan osakkeita. Tosin jos olet maksanut sadasta osakkeesta kaksi kertaa enemmän kuin joku toinen, niin voi voi. Ei se silti muuta äänivaltaa.

Ymmärrän ajatuksen siitä, että useampi ihminen kuluttaa enemmän resursseja, mutta mitä jos naapurin yksinäinen mummo/vaari soittaa harva se päivä isännöitsijälle ja isännöitsijä laskuttaa jokaisesta puhelusta. Yläkerran lapsiperhe maksaa kolme kertaa enemmän vastikkeena eikä vaivaa isännöitsijää ikinä. Pitäisikö kulutusperiaatteella perheille, joissa on 4-14 -vuotiaita lapsia määrätä erillinen nurmikkovastike, koska palloa pelaavat natiaiset kuluttavat nurmikkoa enemmän, kuin mummo/vaari. Mummo/vaari joutaa puolestaan maksamaan pihapenkistä, koska notkuu siinä harva se päivä. Alakerran aktiivinen citysinkku voi sitten maksaa korotettua vastiketta, koska hän ramppaa jatkuvasti ulkona ja kuluttaa saranoita. Lisäksi hänen luonaan ramppaavat kaverit ja hoidot kuluttavat saranoita, vettä ja lisäävät siivouskustannuksia/jätehuoltokustannuksia tuomalla roskaa osakkaan hallitsemiin yhtiön tiloihin.

Esimerkki elävästä elämästä: Taloyhtiössä on kaksi rakennusta, toinen neljä ja toinen kuusi kerrosta korkea. Toisessa sattuu vesivahinko, jonka korjaamisen yhtiö joutuu kustantamaan. Toisen talon asukkaat kyselevät, että mitäs hyvää he saavat kun yhteisestä kassasta maksetaan toisen talon kuluja, vaikka yhtiö on sama.
Vastavetona tähän todettiin, että saatte mitä haluatte, mutta siinä tapauksessa tästä eteenpäin taloyhtiön piikkiin toisessa rakennuksessa julkisivun kunnostaminen lopetetaan neljänteen kerrokseen ja kaksi ylintä kerrosta maksavat hommat itse. Samoin hissillä meneminen viidenteen ja kuudenteen kerrokseen kielletään, koska toisessa rakennuksessa on vain neljä kerrosta. Siinä sitä sitten on sitä osakkaiden tasavertaisuutta.

Joidenkin asioiden maksaminen kerrostalossa ärsyttää. Ymmärrän hyvin, että kiukuttaa joutua maksamaan autopaikkojen kunnostamisesta, jos ei ole autoa. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon se, että jos autopaikoilla ei ole lämmitystä ja piha-alue kelpaa lähinnä perunapelloksi, niin joku voi jättää ostamatta koko kämpän, kun yrität myydä sitä. Yhdessä maksetut korjaukset vaikuttavat koko yhtiön arvoon. Toisaalta jos olet ostanut asunnon yhtiöstä, jossa parkkis on savimaata ja se asvaltoidaan, niin se aivan varmasti parantaa yhtiön arvoa. Kun myyt asuntosi, saat siitä hyötyä ilmaiseksi, jos vältät osallistumasta kustannuksiin sillä perusteella, kun sinulla ei ole autoa. Mitäs jos ostat auton.

Nämä ovat tarkoituksella kaukaa haettuja esimerkkejä, jotta saan pointtini paremmin esiin ilman suurta väärin tulkitsemisen vaaraa. En halua ärsyttää ketään, lähinnä tuon asiaan oman vaatimattoman näkemykseni keskustelun herättämiseksi.

Mitä tulee taloyhtiöiden kustannuksiin, niin se on paljon kiinni yhtiön koosta, mutta tyyppillisessä kerrostalossa minun kokemuksen mukaan suurimmat kuluerät, kun korjauksia ei huomioida, ovat vesi ja jätevesi sekä lämmitys. Vesi yleensä maksetaan per henki, joten se siitä. Lämmitys on hankala määrittä per henkilö. Useampi ihminen asunnossa vähentää lämmitystarvetta. Suurempi asunto haihduttaa enemmän lämpöä ulos. Miten sen jaat niin, että kenellekään ei tule paha mieli.
Tämän jälkeen tulee käyttö ja huolto sekä hallinto. Huolto pitää sisällään huoltoyhtiön kulut, lumityöt pihasiivoukset ym. juoksevat kulut. Hallinto pitää sisällään isännöinnin ja muita hallinnoinnista syntyviä kuluja.
Tyypillisessä kerrostalossa, jossa on noin 40 huoneistoa saa varautua siihen, että isännöitsijä ottaa vajaan tonnin kuussa ja kokouspalkkiot, huolto ottaa n. tonnin kuussa, vesi maksaa puolitoista - kaksi tonnia kuussa ja lämmitys pahimmillaan jopa neljä tonnia kuussa. Lisäksi tulevat sitten tietysti siivous, jos se ei sisälly huoltoyhtiön palkkioon, kiinteistövero, jätehuolto, vakuutukset.

Kulurakenne on karkeaa yleistystä niiden taloyhtiöiden perusteella, joiden tilit olen työn puolesta tarkastanut. Niitä on paljon... Oman yhtiön kulut saa selville tutkailemalla tilinpäätöstä. Se pitää toimittaa jokaiselle osakkaalle. Jos jokin kulu hämmentää, asiasta kannattaa mennä pyytämään selvitystä yhtiökokoukseen.

 

[modified]

Ymmärrän ajatuksen siitä, että useampi ihminen kuluttaa enemmän resursseja

Joku 10€:n vesimaksu tasaa aika huonosti kustannuksia. Onkohan edes laillista maksattaa vesimaksulla muitakin kustannuksia.

Jos kerran vesimaksu on / asukas niin minusta myös huoltokustannukset voisi olla / asukas. Ehkä lämmitys pitäisi olla / neliö, mutta ei juuri muu.

 

[Rille]

Johtuu varmaan siitä, että joku kympin vesimaksu ei kaikissa tapauksissa kata edes vedestä aiheutuvia kustannuksia. Jos tuntuu, että omalla vesimaksulla kuskatan naapurin roskat kaatopaikalle, voit aina tilinpäätöksestä selvittää kuinka paljon vedestä aiheutuu kuluja ja verrata sitä asukkaiden määrään. Jos summa on pahasti yläkanttiin, kannattaa asiasta nostaa yhtiökokouksessa meteli. Tiettyyn tarkoitukseen kerättyä maksua ei lähtökohtaisesti saa käyttää muiden kulujen kattamiseen.

Jos huoltokulut hoidetaan per asukas pitäisi ostotilanteessa etsiä talo, jossa asuu paljon lestaadiolaisia. Jää itelle vähemmän maksettavaa...
Miten per asukas maksettu jätehuolto on oikeudenmukaista, jos naapurin ituhippipariskunta kierrättää kaiken ja minimoi jätteen määrän samalla kun naapuri vähät välittää ja vie jopa vanhan sohvan jätekatokseen.

Saanko talvella hyvityksen tehtyjen lumitöiden laskutuksesta, kun olen viikon sisällä flunsassa enkä hyödy luodusta lumesta.

Useampi ihminen kuluttaa enemmän on helpoo todeta veden osalta. Miten esim. huoltoon kulutettujen resurssien käyttö mitataan. Veden kohdalla tehty oletus on edes jossain linjassa henkilömäärään, mutta muiden resurssien kulutukseen vaikuttaa niin moni eri seikka, että asukaskohtaisesti määritetty maksu saattaa mennä pahasti pieleen. (vrt. kotiäiti/-isä tai kaupparatsu). Toki, jos joku perustelee minulle miten henkilöluvun mukaan jyvitetyt kulut ovat oikeasti oikeudenmukaisemmat, niin saatan kääntää kelkkani.
Kaikella kunnioituksella, mutta jos pelkästään viittaa vesimaksun henkilökohtaisuuteen ja sen perusteella vaatii kaikkia kuluja per pää, niin perustelut ovat hieman ontuvat. Mitäs, jos talossa on huoneistokohtaiset vesimittarit ja vedestä maksetaan todellisen käytön mukaan. Pitääkö silloin maksaa huollostakin todellisen käytön mukaan.

 

[Timba79]

Kannattaa muistaa, että asunto-osakeyhtiössä kukaan ei 'omista' omaa asuntoaan, vaan ainoastaan yhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa. Tämän kun sisäistää niin on helpompaa ymmärtää miksi remonteissa enemmän osakkeita omistava joutuu maksamaan enemmän. Vastaavasti sitten on myös osakkeiden mukainen valta päätöksenteossa.

Juu tää on totta. Ja jos sattuu asumaan sellaisessa yhtiössä, jossa on vaikka reilusti liiketilaa vuokralla, saattaa saada jopa osinkoja ja ne tulee myös osakkeiden mukaan. Eli sinällään päivänselvää.

Mutta täällä kuitenkin on tullut hyviä pointteja. Eli jos et omista parveketta, et hyödyt pätkän vertaa parvekerempasta, mutta masat sen. Ja meilläkin on se tilanne, että yhtiössä on kaksi taloa. 7 kerroksinen ja 3 kerroksinen. Itse asun tossa matalassa, eikä tässä ole hissiä. joka vastikkeessa maksan kuitenkin naapurintalon hissin huollot ja kunnostukset. Ja jos jostain syystä tuo hissi vaihdettais, niin varmaan jotus senkin maksaan. Mutta taasen ilmeisesti uusien hissien rakentamiseen jälkikäteen ei jotus tuon toisen talon asukkaan maksamaan. En tiiä onko tämä näin, mutta jotain huhua olen kuullut.

Eli välillä on reiluudesta kaukana hommat ja yleensä ison kämpän asukas on nettomaksaja asioissa. Ei taida olla kuin kattohommat, ikkunahommat yms. sellaset, joissa kustannukset menee reilusti tasan asunnon koosta riippuen. isommassa kämpässä luonnollisesti enenmän ikkunoita jne jne.

 

[Timba79]

Rilleltä hyviä pointteja, luin ne vasta kun olin oman vastaukseni ylle kirjoittanut.

Eli tottakai jokainen asukas hyötyy kaikista remonteista jotka koskee yhtiötä, yhtiön arvo säillyy tai jopa kohoaa. ja etenkin pihatyöt ja julkisivutyöt on sellaisia, jotka näkyy heti kun ostajaehdokas saapuu paikalle.

Eli aina jostain työstä hyötyy joku ja toinen taas ei, mutta mikään ei muuta sitä faktaa, että ison kämpän asukas on nettomaksajana kuitenkin kaikessa mitä tehdään. Itse hyväksyn täsän, kun asun yhtiön suurimassa asunnossa. Meillä on muuten näitä isoja kämppiä (tai isoja ja isoja, 93 neliötä tässä on) tasan kolme ja kolme viidestä hallituksen jäsenestä on näissä isoissa kämpissä asuvia. Ja silti tehdään remppaa tasaseen tahtiin. Ajatellaan kuitenkin, että parempi rempata tasaseen vaikka nettomaksajia ollaankin, kuin se, että omaan napaan tuijottaen jätettäisiin rempat tekemättä ja tehtäisiin sitten jättivelka joskus myöhemmin kun pitäisi korjata vähän kaikki kerralla.

 

[modified]

Miten per asukas maksettu jätehuolto on oikeudenmukaista, jos naapurin ituhippipariskunta kierrättää kaiken ja minimoi jätteen määrän samalla kun naapuri vähät välittää ja vie jopa vanhan sohvan jätekatokseen.

Eikö sama koske vesimaksua? Vertaa mummo joka käy kerran viikossa suihkussa ja perhe jossa kaikki käy joka päivä suihkussa ja pestään pyykkiä päivittäin.

Eli varmasti olisi muitakin asukaskohtaisia kuluja olemassa jos niitä vain tuotaisiin esille. Jätemaksu on sellainen helposti, mutta taitaa olla nappikauppaa.

Paljonko esim oman kämpän lämmitys maksaa jos en pidä pattereita päällä koko vuonna? Jos joku pitää +18 ja toinen +25 niin molemmat maksavat lämmityksestä saman.

Ja autopaikkojen muutaman euron maksu ei millään voi kattaa sitä, että on autot joka aamu piuhassa talvella. Samoin mitenköhän jyvitetään saunamaksutkin.

Liiketalouden termein voisi liikkuvat kustannukset jakaa täysi-ikäisten asukkaisen mukaan ja kiinteät kustannukset osakkeiden mukaan.

 

[SledgeHammer82]

Mutta täällä kuitenkin on tullut hyviä pointteja. Eli jos et omista parveketta, et hyödyt pätkän vertaa parvekerempasta, mutta masat sen. Ja meilläkin on se tilanne, että yhtiössä on kaksi taloa. 7 kerroksinen ja 3 kerroksinen. Itse asun tossa matalassa, eikä tässä ole hissiä. joka vastikkeessa maksan kuitenkin naapurintalon hissin huollot ja kunnostukset. Ja jos jostain syystä tuo hissi vaihdettais, niin varmaan jotus senkin maksaan. Mutta taasen ilmeisesti uusien hissien rakentamiseen jälkikäteen ei jotus tuon toisen talon asukkaan maksamaan. En tiiä onko tämä näin, mutta jotain huhua olen kuullut.

Hmm.. kaveri asuu kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa, maantasalla (kämpässä oma pieni piha) ja tämä ko. asunto on vapautettu hissirasitteesta. Eli kun taloyhtiöön tuli hissiremppa, ei se vaikuttanut kaverin asumiskustannuksiin mitenkään.

Ja autopaikkojen muutaman euron maksu ei millään voi kattaa sitä, että on autot joka aamu piuhassa talvella. Samoin mitenköhän jyvitetään saunamaksutkin.

Jos auto on kuukauden jokaisena aamuna 2 h tolpassa ja sähkö maksaa 10 senttiä/kWh, niin kuukaudessa maksaa 3€, jos lohkolämppärin teho on 500 W.

2 h / pv * 30 pv/kk * 0,500 kW * 0,1 €/kWh = 3 €/kk

Nykyisessä kämpässä maksan tolppapaikasta 50 €/vuodessa, jonka uskoisin kattavan hyvinkin käyttämäni sähkön. Tolppaa kumminkin käytetään alle puolet vuodesta.

 

[Henkäys]

Mutta täällä kuitenkin on tullut hyviä pointteja. Eli jos et omista parveketta, et hyödyt pätkän vertaa parvekerempasta, mutta masat sen. Ja meilläkin on se tilanne, että yhtiössä on kaksi taloa. 7 kerroksinen ja 3 kerroksinen. Itse asun tossa matalassa, eikä tässä ole hissiä. joka vastikkeessa maksan kuitenkin naapurintalon hissin huollot ja kunnostukset. Ja jos jostain syystä tuo hissi vaihdettais, niin varmaan jotus senkin maksaan. Mutta taasen ilmeisesti uusien hissien rakentamiseen jälkikäteen ei jotus tuon toisen talon asukkaan maksamaan. En tiiä onko tämä näin, mutta jotain huhua olen kuullut.

Olin talvella saneeraamassa kahdesta talosta koostuvaa yhtiötä, jossa toinen mökki oli kuusi- ja toinen nelikerroksinen. Korkeammassa tietty oli hissit alunperinkin, mutta matalampaan ne tulivat näin kolmattakymmentä vuotta myöhemmin. Matalammasta talosta osakkeen aikanaan hankkineet ovat olleet mukana kustantamassa hissejä korkeampaan ja myöhemminkin osallistuneet hissien huoltokulunkeihin. Nyt jotkut korkeamman talon asukkaat olivat nostaneet oikeusjutun, koska eivät halunneet maksaa matalamman hissejä. Turpaanhan siellä raastuvassa tulee.

 

[Timba79]

Olin talvella saneeraamassa kahdesta talosta koostuvaa yhtiötä, jossa toinen mökki oli kuusi- ja toinen nelikerroksinen. Korkeammassa tietty oli hissit alunperinkin, mutta matalampaan ne tulivat näin kolmattakymmentä vuotta myöhemmin. Matalammasta talosta osakkeen aikanaan hankkineet ovat olleet mukana kustantamassa hissejä korkeampaan ja myöhemminkin osallistuneet hissien huoltokulunkeihin. Nyt jotkut korkeamman talon asukkaat olivat nostaneet oikeusjutun, koska eivät halunneet maksaa matalamman hissejä. Turpaanhan siellä raastuvassa tulee.

Ja mun mielestä tuo on jo vähintään perseestä ja syvältä, jos tossa kohtaa vapautettaisiin sen korkean talon asukkaan kokonaan matalan talon hissikustannuksista. Mutta taas toisaalta, eipä se nosta korkean talon asukkaan osakkeen arvoa pätkääkään jos matalaan rakennetaan hissi. Eli ei nää niin helppoja juttuja ole...

Ja meille muuten tulee vasta nyt omat sähkömittarit. Eli siis loppuu se sähkön maksatus muilla! On nimittäin ainakin meikäläinen saanut maksaa pitkät eurot muiden sähkölaskuja, kun ei itse polta sähköä hullun lailla, mutta isossa kämpässä maksaa siitäkin lystistä enemmän. Parin huoneen valaistus ei kuluta sähköä niinpaljon, että siitä pitäisi maksaa 2 x sen mitä pienessä kaksiossa.

Vesimittaritkin vois laittaa omat, mutta kun on kahdet syötöt niin menis jo vähän säätämiseksi... Eli siis kylppäriin on omansa ja vessaan omansa, pitäs olla kahden vesimittarit. Loppus monessa kämpässä ne tunnin suihkusessiot siihen kun joutus konkreettisesti itse maksaan kulutuksensa.

 

[Rille]

Eikö sama koske vesimaksua? Vertaa mummo joka käy kerran viikossa suihkussa ja perhe jossa kaikki käy joka päivä suihkussa ja pestään pyykkiä päivittäin.

Kyllä nimenomaan. Vesimaksu on per asukas, mutta ei ole aukottoman oikeudenmukainen. Ero tulee jo siinä, että vaimo käyttää varmaan kaksi kertaa enemmän vettä kuin minä. Siten huoltokulujen jakaminen pääluvun mukaan aikaansaa helposti vääristymää.

En ole sitä mieltä, että per osake/jvyä/rakennusala jaetavat kulut olisivat aukottoman oikeudenmukaisia. Sen sijaan luotan siihen, että se on käyttökelpoisin vaihtoehto kunnes toisin todetaan. Uskon, että lakia sorvaavat henkilöt ovat puineet asiaa asiantuntijoiden kanssa riittävästi, jotta heikohkoista vaihtoehdoista on valittu käyttökelpoisin. Nähtäväksi jää mitä uusi laki tuo tullessaan.

Hyvää debattia, kiitos. :thumbs:

 

[assis]

Vesimaksu on per asukas, mutta ei ole aukottoman oikeudenmukainen. Ero tulee jo siinä, että vaimo käyttää varmaan kaksi kertaa enemmän vettä kuin minä.

Ja ainakin meillä vesimaksulla katetaan vain käyttö- ja jätevesimaksut; lämmityskulut maksetaan vastikkeessa ja lämmöstähän menee muistaakseni 30-40% käyttöveden lämmitykseen.

 

[Heikki722]

Meillä tehtiin hissiremontti. Taloyhtiöön kuuluu ko. hissitalo + muita taloja joissa katutasossa liikehuoneistoja eikä ollenkaan hissiä. Suurimman liikehuoneiston omistaja maksoi hissirempasta melkein 8000 euroa, eikä ehkä koskaan ole nähnytkään hissiä joka remontoitiin saatikka tarvinnut sitä.

Reilua.

 

[Timba79]

Meillä tehtiin hissiremontti. Taloyhtiöön kuuluu ko. hissitalo + muita taloja joissa katutasossa liikehuoneistoja eikä ollenkaan hissiä. Suurimman liikehuoneiston omistaja maksoi hissirempasta melkein 8000 euroa, eikä ehkä koskaan ole nähnytkään hissiä joka remontoitiin saatikka tarvinnut sitä.

Reilua.

Eikös teillä mennyt vähän vastaavasti parvekkeiden kanssakin?

 

[tuomo1979]

Eikös teillä mennyt vähän vastaavasti parvekkeiden kanssakin?

Tätä voisi vielä jatkaa: eikös teillä mene vähän vastaavasti myös putkiremontin kanssa?

 

[ossipena]

Meillä tehtiin hissiremontti. Taloyhtiöön kuuluu ko. hissitalo + muita taloja joissa katutasossa liikehuoneistoja eikä ollenkaan hissiä. Suurimman liikehuoneiston omistaja maksoi hissirempasta melkein 8000 euroa, eikä ehkä koskaan ole nähnytkään hissiä joka remontoitiin saatikka tarvinnut sitä.

Reilua.

mites ois poletit hissiin? polettien hinta noteerataan käytön mukaan päivittäin klo 12:00 ja yksi poletti per yksi matka. sit kaikkien on kuitenkin pakko ostaa tietty määrä poletteja vaikka käyttäisivät rappusiakin aina.

niin kuin todettu: ehdottakaa parempia tapoja kustannuksien jakoon. jos pelkästään yksi talo maksaa hissistä, alkaa ekassa kerroksessa nillitys että ei koko hissiä edes tarvita.

hyväksyttävin tapa lienee olisi porrastaa maksut kerroksen mukaan niin että ylimmässä kerroksessa maksettaisiin eniten jne. tiedä sit milloin menee syrjinnäksi saati riidaksi jo vähemmästäkin.

 

[Mika1979]

Niin ja jos pidemmällä mennään käyttöasteen tarkastelussa niin ei tuo asumiskerroskaan vielä lopullista totuutta kerro. Omassa talossa 1. ja 2. kerroksen mummot yms. käyttää hissiä paljon enemmän kuin itse (5.kerros).

 

[ossipena]

Niin ja jos pidemmällä mennään käyttöasteen tarkastelussa niin ei tuo asumiskerroskaan vielä lopullista totuutta kerro. Omassa talossa 1. ja 2. kerroksen mummot yms. käyttää hissiä paljon enemmän kuin itse (5.kerros).

juurikin näin. piti kirjoittaa tästäkin mutta olisi tullut jonkin sortin novelli pian ruudulle jos ei olisi alkanut rajoittamaan.

 

[Sinoli123]

Niin ja jos pidemmällä mennään käyttöasteen tarkastelussa niin ei tuo asumiskerroskaan vielä lopullista totuutta kerro. Omassa talossa 1. ja 2. kerroksen mummot yms. käyttää hissiä paljon enemmän kuin itse (5.kerros).

Sama homma mun nykyasunnossa asun 4 kerroksessa ja käyttänyt hissiä kai 3 kertaa tän vuoden puolella kun taas mun alapuolella asuu lapsiperhe 3 lasta ja hissi käy vähintään sen 20x vuorokausi kun nää painaa sisään ja ulos.

hemmetin vaikeaa noita on jakaa mitenkään oikeudenmukaisesti..


Nyt 1 kysymys tietäjille? pikkuserkun taloyhtiössä pienkerrostalo on toi vesimaksun laskutus erilainen riippuen asunnosta. pikkuserkulla on kiinteä €/ per naama kuukaudessa ja nyt kun muutti kerrosta ylemmäksi vesilasku muuttui kalliimmaksi vaikka asuntojen neliömäärät ovat samat.

onko laillista vai ei?

 

[modified]

Nyt 1 kysymys tietäjille? pikkuserkun taloyhtiössä pienkerrostalo on toi vesimaksun laskutus erilainen riippuen asunnosta. pikkuserkulla on kiinteä €/ per naama kuukaudessa ja nyt kun muutti kerrosta ylemmäksi vesilasku muuttui kalliimmaksi vaikka asuntojen neliömäärät ovat samat.

onko laillista vai ei?

Jos siellä ei ole vielä omia vesimittareita jokaisessa kämpässä?

Tuskin se nyt niin on, että alemmassa kerroksessa 10€/nuppi ja ylemmässä kerroksessa 15€/nuppi.

 

[tuomo1979]

Jos siellä ei ole vielä omia vesimittareita jokaisessa kämpässä?

Tuo on yksi mahdollisuus eri suuruiseen vesimaksuun, jos kaikki asunnot ovat asuinhuoneistoja. Eli osassa maksu perustuu vesimittarin osoittamaan todelliseen kulutukseen ja osassa vesimaksuun per nuppi(jos ei ole mittaria). Jos asuinhuoneistoissa ei voida osoittaa luotettavasti todellsita kulutusta, on maksun oltava asukkaiden lukumäärään perustuva.

Jos todellista kulutusta ei ole osoitettavissa vesimittarin mukaan niin liikehuoneistoilla ja asuinhuoneistoilla voi olla erilainen maksuperuste.

Tässä vesimaksuun ja yhtiöjärjestyksen tulkintaan liittyvä aika tuore ja monikohtainen ratkaisu:

http://www.kko.fi/46260.htm