Tulee jotenkin sellainen olo, että tässä viestissä otetaan ikään kuin menneisyyden ottelijoista paras kokoelma ominaisuuksia ja verrataan niitä nykyukkoihin, vaikkei kukaan menneisyyden ottelija yksinään noita ominaisuuksia täyttänyt. Ali jaksoi 15 erää ja ottaa iskuja vastaan, muttei ollut mikään tyrmäyskone. Foreman oli tyrmäyskone, mutta Ali taas väsytti hänet '74.
Deontay Wilder ei ole teknisesti taitava ja hänelle löytyi kengittäjä, ylivoimainen sellainen. Wilder on kuitenkin melkein 2 metrinen ukko älyttömällä moukarilla, joten kun Fury hänet riepotteli, on vaikea nähdä miten pienempi Ali tai Mike Furya voittaisi. Fury myös lyö helvetin kovaa. 206 cm ja 130+ kiloa lyö väkisinkin kovaa. Jokainen voi katsoa miltä Wilder näytti tuon "pumpulinyrkin" käsittelyn aikana ja jälkeen. Muutenkin Furyn etäisyys kyllä käveltäisiin kiinni, jos lyönneissä ei pelotetta olisi.
Foreman voitti 90-luvun mestarin, ei nykyhuippua. Aikaa kulunut jo melkein 30 vuotta eikä Moorer ollut mitenkään nykyhuippujen tasolla. Foreman hävisi 90-luvun parhaalle heavyweightille Holyfieldille, vaikka tarjosikin tasaisen ottelun. Foreman kuitenkin hävisi Tommy Morrisonille, joka oli ko. ottelun jälkeen WBO:n mestari. Morrison hävisi kuitenkin Michael Benttille. Muut Foremanin vastustajat 90-luvulla olivatkin sitten b-korista. Paitsi Briggs jolle Foreman hävisi lähes viisikymppisenä.
Andy Ruiz oli tosiaan työtapaturma. Toki siinä mielessä kuka tahansa voi voittaa, että käy joku vahinko tai loukkaantuminen; nyt kuitenkin puhutaan siitä, voisiko menneisyyden ukot kunnon matsissa voittaa nykyhuiput. Sanon, että ei. Otetaan nyt huomioon, että Andy Ruiz on 188cm. Muutaman sentin lyhyempi Ali ja Foremania, kymmenen pidempi kuin Mike. Jo se, että Ruizia pidetään pienenä, kertoo, minkä kokoisia nykymestarit ovat.
Valujev ei liity mihinkään. Kukaan ei väitä, että huipulle riittää pelkkä koko.
