Mikä vitutti ennen ankarasti, mut ei vituta enää?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mike
  • Aloitettu Aloitettu
Ennen vitutti olla kynis, nykyään alkanu tajuumaan ettei ne lihakset olekkaan elämän pääasia. Jos totta puhutaan niin ketään ei vittu kiinnosta minkälaiset lihat meitsi omistaa.
Tämä, havahduin asiaan joskus 1-2 vuotta sitten. Nyt mua lähinnä huvittaa lukee täältä pakkikselta/muualta jotain treenijuttui. Luenkin vaan nykyään tätä yleistä osioo. Mut kukin tekee miten haluaa, ei oo multa pois
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mut kukin tekee miten haluaa, ei oo multa pois

Tämä.

Ennen vitutti kaikenlainen ihmisten erilaisuus. Sittemmin tajunnut, että olis maailma aika kypsä paikka jos kaikki olisi samanlaisia. Kukin olkoon sellanen kun huvittaa kunhan ei riko lakia tms.

Lisäksi olin muinoin kateellinen. Nyttemmin olen tajunnut, että muiden onni ei ole minulta pois. Se, että 99%:a suomalaisista ei tajua tätä on taasen aiheuttanut vitutuksen nykyään. :D
 
Ennen vitutti myöntää itselleen, että on koukussa Pakkotoistoon. Ei vituta enää. Mukavampaa täällä on "välillä" luuhata, kuin jossain FB.ssä tekemässä typeriä kyselyjä tai tarjoilemassa jotain virtuaali Drinkkejä kavereille.

Kohtuus aina kaikessa. Jos ei välillä Nettiin pääse, niin ei tarvitse ranteita olla aukomassa. Tämä ilmiö on yleistynyt. Kannetaan puhelintakin joka paikassa, ravataan kotiin tai ihan mihin vaan päivittelemään jotakin vitun statuksia...:rolleyes:

Joten: Pakkis 6 - Muut sosiaaliset mediat 0
 
Olin 15-vuotias ja ylä-asteen viimeiset 2 viikkoa (ysiluokalla siis) oli työelämääntutustumista. Pääsin työharhoitteluun erääseen verkonrakennus yritykseen (siis kyseinen yritys hoitaa, rakentaa ja purkaa katuvaloja sekä sähköverkkoa eli käytännössä kaikki sähköatyöt sähkölaitoksien ja kiinteistöjen välillä). Toimin työharjoittelun ajan varastopoikana ja sainkin kesäkuuksi työpaikan. Tässä vaiheessa kohtalo päätti puuttua peliin eikä päästänyt minua lukioon jonne olin hakenut ensimmäisenä vaihtoehtona vaan jouduinkin ammattikouluun, kas kas.. sähkölinjalle! Jo ensimmäisten viikkojen jälkeen totesin ettei sähköala todellakaan ole minun juttu ja yritin vaihtaa vielä lukioon jonne en kuitenkaan koskaan päässyt. Eka vuosi kului hitaasti vitutuksessa ja pääsin kesätöihin samaiseen firmaan. Tällä kertaa ihan verkostoasentaja harjoittelijaksi! Syksy koitti nopeasti ja mieliala oli vähintäänkin yhtä ankea kuin ekana vuonna ja olin varma etten ikinä enää tekisi sähkötöitä edes pakon edessä. Seuraavana kesänä kuitenkin löysin itseni jälleen samaisesta firmasta verkostoasentaja harjoittelijana ja kun viimeinen kouluvuosi alkoi, odotin innolla valmistumista koska minulla oli valmis työpaikka tiedossa (samassa työpaikassa, hehheh). Nyt olen 18-vuotias, valmistuin 4.6 sähköasentajaksi, asun yksin ja työsekentelen verkostoasentajana. Nautin työstäni todella paljon ja olen erittäin tyytyväinen etten koskaan päässyt lukioon! :)

Tulipahan paljon ja turhaa tekstiä :O. No ei voi mitään!
 
Spurgut, eivät vituta enää laisinkaan, vaan alan diggailemaan niiden välitöntä meininkiä.
Offtopccia, mutta eräs stand-up koomikko heitti hyvin: "Ihmiset painaa viis päivää viikosta niska limassa duunia mistä ei tykkää yhtään, että voi pari päivää viikosta istua puistossa hyvässä seurassa viiniä siemaillen. Arvatkaa mitä spurgut tekee seitsemän päivää viikossa?"
 
Olin 15-vuotias ja ylä-asteen viimeiset 2 viikkoa (ysiluokalla siis) oli työelämääntutustumista. Pääsin työharhoitteluun erääseen verkonrakennus yritykseen (siis kyseinen yritys hoitaa, rakentaa ja purkaa katuvaloja sekä sähköverkkoa eli käytännössä kaikki sähköatyöt sähkölaitoksien ja kiinteistöjen välillä). Toimin työharjoittelun ajan varastopoikana ja sainkin kesäkuuksi työpaikan. Tässä vaiheessa kohtalo päätti puuttua peliin eikä päästänyt minua lukioon jonne olin hakenut ensimmäisenä vaihtoehtona vaan jouduinkin ammattikouluun, kas kas.. sähkölinjalle! Jo ensimmäisten viikkojen jälkeen totesin ettei sähköala todellakaan ole minun juttu ja yritin vaihtaa vielä lukioon jonne en kuitenkaan koskaan päässyt. Eka vuosi kului hitaasti vitutuksessa ja pääsin kesätöihin samaiseen firmaan. Tällä kertaa ihan verkostoasentaja harjoittelijaksi! Syksy koitti nopeasti ja mieliala oli vähintäänkin yhtä ankea kuin ekana vuonna ja olin varma etten ikinä enää tekisi sähkötöitä edes pakon edessä. Seuraavana kesänä kuitenkin löysin itseni jälleen samaisesta firmasta verkostoasentaja harjoittelijana ja kun viimeinen kouluvuosi alkoi, odotin innolla valmistumista koska minulla oli valmis työpaikka tiedossa (samassa työpaikassa, hehheh). Nyt olen 18-vuotias, valmistuin 4.6 sähköasentajaksi, asun yksin ja työsekentelen verkostoasentajana. Nautin työstäni todella paljon ja olen erittäin tyytyväinen etten koskaan päässyt lukioon! :)

Tulipahan paljon ja turhaa tekstiä :O. No ei voi mitään!
Hieno asia! :thumbs:
 
Ennen vitutti se, että tienylityksessä juuri kun olin pysähtynyt autoilija näytti, että saat mennä. Enää ei vituta, kun on mopo :rock:
 
Ennen vitutti se, että tienylityksessä juuri kun olin pysähtynyt autoilija näytti, että saat mennä. Enää ei vituta, kun on mopo :rock:

Etit suojatien ja kävelet suoraa vaan siihen. Itellä vituttaa aina tuo, että jalankulkiat seisoo siinä suojatien kohdalla ja ei uskalla tulla siihen, kun autoilijat ei tajua päästää niitä. Ite nykyjään päästän aina jalankulkiat. Ja jos ite oon kävelemällä liikenteessä, nii katon vaa, että lähestyvän auton kuski kattoo muhun päin ja kävelen suoraa siihen tielle.
 
Etit suojatien ja kävelet suoraa vaan siihen. Itellä vituttaa aina tuo, että jalankulkiat seisoo siinä suojatien kohdalla ja ei uskalla tulla siihen, kun autoilijat ei tajua päästää niitä. Ite nykyjään päästän aina jalankulkiat. Ja jos ite oon kävelemällä liikenteessä, nii katon vaa, että lähestyvän auton kuski kattoo muhun päin ja kävelen suoraa siihen tielle.



Täälläpäin mis mä asun on niin että jos haluaa pitää henkensä ni pitää odottaa ettei tuu autoja tai autoilijat pysähtyy. On niin pellekuskeja, osa sentään pysähtyy niin kuin pitäisi.
 
Täälläpäin mis mä asun on niin että jos haluaa pitää henkensä ni pitää odottaa ettei tuu autoja tai autoilijat pysähtyy. On niin pellekuskeja, osa sentään pysähtyy niin kuin pitäisi.
Tai sit ne ajattelee, että sä et oo tulossa siihen tielle suojatielle, vaa seisot liikennettä laskemassa.
 
No kokemusta on monella henkilöllä jotka on meinannu jäädä auton alle ja aina eri kuski....
 
ennen vitutti se että ala- ja ylä asteessa kuluu 9 vuotta for nada... siinä vaiheessa vähintäänkin vitutti kun tajusin ettei koulun pk keskiarvoilla tee hevonvittua.. no 9-luokka loppu-> 2vk lomaa ja alko duuni, syyskuussa koulu .. enää ei vituta ala- eikä yläaste, vaan sitä toivoo et pääsis sinne takas.. nykyään duunissa ma ja pe ilman minkäänlaista tietoa millon pääsen duunista ja dösät kulkee hyvin + 10e/pv dösämatkoihin, ti-to on sitten lomaa eli koulua :)..
Tiivistys
ennen vitutti koulu nykyään koulu on rentouttavaa lomaa <3 takas kouluun 11 elokuuta :)

ainiinjo unohdinkin jo sanoo.. viime kesän 2vk lomaa, joulukuus 2vk lomaa, tänä kesänä 2vk lomaa.. ja palkatonta indeed. tosin eipä sitä työnteolla rikastu se on huomattu :)
 
Hartaat uskovaiset vituttivat teinikollina ankarasti ja tahdoinkin ajautua väittelyihin. Tätä nykyä tuntuu ettei ole minulta pois miten he maailman näkevät.
 
Jehovan todistajat, jotka tulivat ovelle ja muutenki raataamaan. Mutta nykyisin ei ole enää jehovia näkyny ni ei vituta.
 
Imurointi. Jokin aika sitten imurointi oli yksi vittumaisimmista asioista mitä tiesin. Käämi saattoi palaa aivan täysin tätä helvetinkonetta käytellessä, mutta nykyään välillä jopa mukavaa puuhaa. Voi tosin johtua siitä, että nykyisessä kämpässäni on noin 80% vähemmän mattoja kun aikaisemmassa ja joka paikka ei ole täynnä vittumaista pikkusälää jota saa siirrellä ja nostella pois imurin tieltä.
 
Teininä vitutti aamuheräämiset. Nyt oon tajunnu, et mutsin sanonta "päivä menee pilalle, ku nukut iltapäivään asti" pitää oikeesti paikkansa. Onhan siinä yöelämisessäkin oma hohtonsa, mutta nykyään vaan elän mieluummin valoisaan aikaan ja menen ajoissa nukkumaan.
 
Autoillessa vitutti vähän väliä kaikki saatanan tunarikuskit. Jostain selittämättömästä syystä vitutti vielä 2x enemmän jos huomasin että töpeksijä oli nainen.
Enää en autoile, niin eipä vituta :)
 
Mua vitutti lande. Muutin sit Mikkeliin -97, Stadiin -00, Bangkokiin -07 ja Müncheniin -08. Nyt takas tänne samalle landelle. Tämä on parhautta. En muuta ikuna pois, vapaasta tahdosta. Muksujen perässä varmaan sit Stadiin takas (Ytimeen) joskus ja hifistelen Miken kanssa eläkeläisenä kahveja ja Applen uusia Gadgetteja.
 
Reppuun ei mahtunut kaikkia treenikamoja kerralla. Aina piti jättää jotain pois. Yleensä se oli froteepyyhe, joka vei kaiken tilan.
Sitten ostin mikrokuitupyyhkeen ja kaikki treenikamat mahtuu kerralla mukaan selkäreppuun eikä tarvitse ottaa tuota julmetun isoa laukkua enää.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom