Mihin opiskelemaan?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja gotto
  • Aloitettu Aloitettu
Juurikin näin, ruvetaan kaikki vaan tekemään osakekauppoja netin välityksellä, kenenkään ei enää tarvitse tehdä töitä ja maailma pelastuu!
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Originally posted by sintti
Juurikin näin, ruvetaan kaikki vaan tekemään osakekauppoja netin välityksellä, kenenkään ei enää tarvitse tehdä töitä ja maailma pelastuu!

Juuri näin. Poistamme ongelman kieltämällä sen, jotta saamme aivomme täydellisesti lomalle.


Miksi osakekauppojen tekeminen ei ole työntekoa? Maailma on pullollaan meklareita, mutta he eivät ilmeisesti tee töitä?

Ja mikä tekee perinteisestä ansiotyöstä (lääkärit,suutarit,opettajat,kaivostyöläiset) parempia kuin meklarit?

Olen pahoillani huonoista sanakäänteistä. Mutta en vain voi mitenkään käsittää tämän tyyppistä ajattelua.
 
Originally posted by saarnamies
Ja mikä tekee perinteisestä ansiotyöstä (lääkärit,suutarit,opettajat,kaivostyöläiset) parempia kuin meklarit?

Olen pahoillani huonoista sanakäänteistä. Mutta en vain voi mitenkään käsittää tämän tyyppistä ajattelua.

Mä en ole ikinä ymmärtänyt näistä pörssikauppajutuista ja taloudesta muutenkaan mitään, joten lienee ehkä parempi että jätän kommentoimatta etten nolaa itseäni tietämättömyydelläni. Mutta kyllä nuo mainitsemasi ammatit saavat minulta paljon suurempi rispektiä kuin joku numeroittenrunkkaajameklari tai vastaava. Ja minä taas en vain voi mitenkään käsittää sinun tyyppistäsi ajattelua jossa raha on jumala.
 
Originally posted by saarnamies


Miksi osakekauppojen tekeminen ei ole työntekoa? Maailma on pullollaan meklareita, mutta he eivät ilmeisesti tee töitä?

Ja mikä tekee perinteisestä ansiotyöstä (lääkärit,suutarit,opettajat,kaivostyöläiset) parempia kuin meklarit?

Jos ajat takaa sitä, että olemalla meklari, ei tarvitse tehdä töitä, olet väärässä. Pitää paikkansa, että meklarit tekevät arvokasta työtä. Meklarit mahdollistavat osakemarkkinoiden likvidiyden (toissijaiset markkinat), jota ilman olisimme kusessa, kun innovaatioita ei voisi muuttaa pitkällä juoksulla Lamboiksi ja sen sellaisiksi vehkeiksi (perustuu oletukseen, että jengi tykkää materiasta, liikkeellä pitävä voima). Päätyisimme pysähtyneisyyden tilaan. Meklarit ovat tosin korvattavissa jossain määrin tietokoneohjelmilla ja kaikki eivät voi olla meklareita.

Mikäli tarkoitit sanoa, että jos keinottelee sijoitusinstrementeilla ei tarvitse tehdä töitä, olet edelleen jossain määrin väärässä (riippuen lähtöoletuksistasi). Jos on tarpeeksi rahaa, ei tarvitse tehdä töitä, kun 3.5% tuotto vuodessa riittää. Tähän tuottovaatimukseen pääsee käytännössä tekemättä töitä. Jos taas otetaan sellainen realistisempi sihti eli 10%-20% keskimääräinen tuottovaatimus joutuu tekemään töitä ja kovasti. Itse asiassa monien sijoitusfirmojen kaikenlaisia yliopistoja käyneet vesselit epäonnistuvat tässä tavoitteessa, vaikka miettivät asiaa kokopäivätoimisesti. (puolet vesseleistä häviää indeksille jo määritelmän nojalla).

Jos ajoit takaa Sarasvuo- tai Rytsölä-approachia, olet edelleen 99% väärässä. Arvioisin mutu-tuntumalta, että 1% Rytsölä-lähestymistavan valinneista pääsee edes 10% päähän siitä puhalluksesta, johon Rytsölät pääsivät ollessaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan oikealla osaamisella.
 
Minun olisi tarkoitus mennä TKK:lle opiskelemaan teknillistä fysiikkaa. Myös tuotantotalous ja tietotekniikka ovat mahdollisia koulutusohjelmia, koska näillä aloilla on hyvä palkka. Teknillinen fysiikka kiinnostaisi ehkä kuitenkin enemmän siksi, että siinä saisi opiskella laajan määrän matematiikkaa ja fysiikkaa. :)

Eri koulutusohjelmien diplomi-insinöörien palkkoja voi tutkia osoitteessa http://www.tek.fi/tek/edut/tietoa/valmkys_tulokset.html .
 
Originally posted by JuhazOne
Myös tuotantotalous ja tietotekniikka ovat mahdollisia koulutusohjelmia, koska näillä aloilla on hyvä palkka.

Päivittänet "hyvä palkka" tietosi vastaamaan tämän päivän tilannetta tai vielä mielummin parasta arviotasi siitä millainen on kysyntä ko. alan tekijöille silloin kun sinä valmistuisit, mikäli kaikki oppilaitokset puskevat uutta porukkaa markkinoille entiseen tahtiin ja yritykset siirtävät tuotantoaan nykyistä tahtia halvemman tuotannon maihin.

Aiempi tuotto ei ole tae tulevasta pätee myös ammatin valinnassa...
 
Originally posted by Hulkki
Itse opiskelen tuotantotaloutta Otaniemessä, ja pientä yritystä on päästä nyt sisään kauppakorkeaan lukemaan kaksoistutkinto.

Osaisiko Hulkki tai joku muu kertoa, mikä on ideana suorittaa kaksoistutkinto "samasta aiheesta", eli tuta-DI ja KTM? Kuinka paljon niissä menee asiat "päällekkäin", eikö homma mene vähän kertaamiseksi? Vai onko porkkanana vain kaksoistutkinto kaksoistutkinnon takia ja tutan jälkeen kauppakorkea helpompi vetää läpi?
Minullakin on muutama tuttu jatkanut tutan jälkeen kauppakorkeaan, pitäisi varmaan tentata heitäkin aiheesta...

Oma DI-tutkinto oli sekoitusta nörttiaineista ja tuotantotaloudesta, painottuen ensimmäiseen. Hieman on takalohkossa kytenyt ajatus töiden ohessa joskus lukea tuota talouspuolta vielä eteenpäin, onko palstalaisilla kokemusta aiheesta, kuten eri kouluista, valintamenettelystä, etänä suorittamisesta, ...?
 
Sekalaisia pointteja käytyyn keskusteluun:

Mitä nyt polilla tuli tutan aineita luettua niin aika vähällä vaivalla niistä sai hyviä numeroita moneen muuhun aineeseen verrattuna - asia oli selkeää, opetus hyvää ja omaa motivaatiotakin oli aika eri lailla kuin johonkin säätötekniikkaan. Iso juttu opinnoissa on perehtyä moniin eri asioihin jotta oikeasti selviää, mitä sitä oikein haluaa tehdä.

Tekninen fyssa polilla on v a i k e a a, ei olis mun haukionkalamatikkapäällä onnistunut.

Tuplatutkinnossa ei mielestäni ole kovin paljon järkeä, mutta kurssien suorittamisessa aloilta, joihin oma ammatillinen kiinnostus kohdistuu, on sen sijaan järkeä kovastikin. Samoin jatko-opinnoissa. Tutkintoon tuli itse kiirehdittyä itse liikaakin kun oli ensin intissä ja sitten täyspäiväduunissa suurimman osan opiskeluaikaa. Sitten kun on koulusta ulkona tulee usein mieleen, että tuotakin olisi voinut siellä ilmaiseksi lukea... Toinen homma, mistä olisi jälkikäteen ollut hyötyä, on ainejärjestötoiminta ja sen kautta verkostoituminen.

Siperia opettaa sen verran, että monet polilta lukivat itselleen KTM:n paperit, ne mutta kauppakorkean tyypit, jotka tulivat lukemaan DI-papruja, hävisivät yleensä jo lokakuuhun mennessä. Molemmat tutkinnot riittävät jo todella pitkälle, tsekatkaa vaikka Nokian johtokunnan oppiarvoja.

Eli: tärkeitä juttuja on oppia paljon asioista, joiden parissa aikoo touhuta työelämässä ja lisäksi touhuta paljon muiden samanmielisten kanssa yhdessä. Lisäksi sivutuotteena pitää joku paperi saada, mutta paperin kirjainyhdistelmällä ei ole loppupeleissä mitään väliä.
 
Originally posted by saarnamies

Suomen koulujärjestelmä on niin vanhanaikainen, että siellä oppii liian vähän arvokasta tietoa. Hanki mieluummin työkokemusta, käy maksullisia kursseja alalta, joka kiinnostaa ja osta tuoreimmat kirjat ja lehdet.
Kahdessa vuodessa opit paljon enemmän kuin 5 vuotta yliopistossa antaa parhaimmillaan + saat työkokemusta ja pääset etenemään uralla.

Yleensä ihmiset opiskelevat, koska haluavat rahaa. Raha tulee työpaikan avulla. Mutta kannattaa muistaa, että rahaa saa paljon järkevämmilläkin keinoilla, kuin perinteinen ansiotyö.

Ts. jos haluat turvallisen työpaikan käy joku koulu joka ei tunnu tuskalliselta.
Jos haluat vain elättää itsesi ja perheesi, opettele keinot joilla raha työskentelee sinulle, niin että sinun ei tarvitse työskennellä rahan hankkimiseksi. -> loppupeleissä huomattavasti parempi.

Opiskelu -> Perinteinen ansiotyö :1:
Rahantekotaitojen opettelu -> Raha tekee töitä sinulle :5:

Lienetkö istunut Sarasvuon tai Tammisen maksullisilla 'näin sinustakin tulee voittaja' -kursseilla vai oletko kenties Golden Flower -tuotteiden piirimyyjä, mene ja tiedä. Varmasti näistäkin lähtökohdista voi syntyä menestyviä kansalaisia, mutta pitää silti hieman puolustaa 'konservatiivista' järjestelmäämme.

Ensiksikin, olettamuksesi siitä, että ihmiset yleensä opiskelisivat rahan vuoksi ei välttämättä pidä paikkaansa. Useat opiskelevat sen vuoksi, että pystyisivät tekemään sellaista työtä minkä he kokevat kiinnostavaksi ja mielekkääksi. Mielenkiintoisen alan löytäminen itselleen on ensiarvoisen tärkeää - lahjakkuus on noin 80-90% innostusta ja mielenkiintoa. Toki rahalla merkityksensä on, mutta sen nostaminen jalustalle opiskelumotivaation ainoaksi mittatikuksi kertoo todennäköisemmin enemmän sinun maailmankuvastasi kuin yleisestä mielipiteestä - ainakin toivon niin.

Toisekseen, en oikein saa selvää mihin seikkoihin viittaat moittiessasi Suomen koulutusjärjestelmää vanhanaikaiseksi. Joudun siis tekemään spekulatiivisia päätelmiä mietelmistäsi. Arvelen, että tämä kaipaamasi, suomalaisesta koulutusjärjestelmästä puuttuva, 'arvokas tieto' on joku tiivistetty pros & cons -tyylinen agenda. Tai vielä parempi, menestyjän kymmenen käskyä. Mitä sitä taustoja ja teorioita ymmärtämään, jos haluaa vain menestyä. Tuorein tieto on kuitenkin nimenomaan yliopistoilla, joiden opetus perustuu tutkimukseen, jota ne myös itse tekevät - ainakin, jos kyseessä on joku varteenotettava yliopisto.

Kolmanneksi, suomalaisen koulutusjärjestelmän tarkoitus on valmistaa ihmisiä, joilla on laaja-alaisuutta. Toisaalta, akateeminen loppututkinto kertoo useille työnantajille nimenomaan siitä, että ko. työnhakijalta löytyy riittävästi motivaatiota, oppimishalua, sitoutumista ja lahjakkuutta vaadittaviin tehtäviin. Siis sellaisiinkin tehtäviin, jotka eivät täysin vastaa hänen asiantuntemustaan.
 
Originally posted by skeema
Tuo "helppous" on yleisesti ottaen vaikea määriteltävä käsite tässä yhteydessä. Tyypillisesti tekniikan opiskelijoiden keskuudessa kurssia pidetään helppona, jos siinä on vähän matemaattista esitystä. Itse määrittelen kurssin haasteelliseksi, jos siinä tulee uusia käsitteitä, joita on tarvittaessa osattava soveltaa käytännössä.
Vaikka opiskelin koneosastolla niin peruskurssien (matikka+fyssa+kemia) jälkeen en ole laskenut muita kuin helppoja yhteen-vähennys-kerto-jako laskuja. Eli se siitä matemaattisesta haastavuudesta.

Uusia käsitteitä tulee kaikilla aloilla ja niitä pitää soveltaa. (Massa-)tutakursseilla taas riitti kun luki kirjan ja vastasi siitä suoraan soveltamatta. Tutan (minulle teollisuustalous) kirjat olivat yleensä niitä valmiiksi pureksittuja jenkkikirjoja joissa asiat selitettiin todella yksinkertaisesti äärettömän naiveilla esimerkeillä. Teollisuustalous oli kuitenkin äärettömän hyvä sivuaine, antoi kaivattua taloudellista oppia.
 
Originally posted by JuhazOne
Minun olisi tarkoitus mennä TKK:lle opiskelemaan teknillistä fysiikkaa. Myös tuotantotalous ja tietotekniikka ovat mahdollisia koulutusohjelmia, koska näillä aloilla on hyvä palkka. Teknillinen fysiikka kiinnostaisi ehkä kuitenkin enemmän siksi, että siinä saisi opiskella laajan määrän matematiikkaa ja fysiikkaa. :)

Eri koulutusohjelmien diplomi-insinöörien palkkoja voi tutkia osoitteessa http://www.tek.fi/tek/edut/tietoa/valmkys_tulokset.html .

Ei kannata tuijottaa noita TEKin DI palkkataulukoita yms. Eivät todellakaan pidä paikkaansa. Mainostavat noin 2900e:n kuukausipalkkaa ja 90% työllisyyttä. Hain juuri tuon hyvän työllisyyden ja hyvän palkan takia vuonna 2000 Tampereen Teknilliseen Yliopistoon ja kyllä nyt kaduttaa. Noihin kyselyihin osallistuu ihmiset, jotka ovat saaneet työpaikan ja joilla on hyvä palkka. Ihmiset vailla työtä tai paskalla palkalla jättää kyselyihin vastaamatta ---> tulokset eivät vastaa todellisuutta. Todellisuudessa DI:n alkupalkka on noin 2000-2200e ja työllistymisprosentti valmistumisen jälkeen 60-70%. Joissain tilastoissa mainostaavat vuonna 1970-75 valmistuneiden palkkatasoksi 5000-6000e/kk, mutta on syytä muistaa että tuolloin DI:jä ei valmistunut useita tuhansia vuodessa ja silloin valmistuneet DI:t ovat nyt johtavissa tehtävissä. Siinä vaiheessa kun minullakin on 10 vuoden työkokemus, on työmarkkinoilla tuhansia saman kokemuksen ja koulutuksen omaavia ihmisiä, joten kilpailu työpaikoista on kovaa.

Yhtenäkään kesänä en ole saanut kesätyöpaikkaa omalta alalta, vaikka kuinka mainostettiin, että fuksitkin saa rahakkaita hommia Nokialta, Upm-Kymmeneltä jne.

Eräs tuttavani valmistui materiaalitekniikan puolelta suht hyvin arvosanoin, haki lähes vuoden töitä kunnes päätyi kokkolaan johonkin firmaan alle 2000e:n kuukausipalkalla. Vastaavia tapauksia riittää.

Eräs tuttu valmistui 3.6 keskiarvolla tietojohtamisen puolelta alle neljässä vuodessa ja palkka jäi silti alle mainostetun mediaanin.

Jos saisin valita uudelleen lähtisin lukemaan metsäekonomiaa ja markkinointia (helsingin yliopisto), lennonjohtamista, biotekniikkaa tai sitten hakisin kkkouluun.
 
Gotto, mene TKK:lle. Siellä voit opiskella hyvin monipuolisesti kaikennäköistä kivaa. Tekniikan osaamisesta ei tänä päivänä ole hirveästi haittaa, taloutta voi opiskella siinä ohessa muutenkin.

Hyvä kombo on mielestäni lukea jotain ohjelmistojuttuja pääaineena ja tuotantotaloutta sivuaineena tai päinvastoin, jos myöhemmin vielä mielenkiintoa riittää niin opiskele itsellesi MBA-paprut työnantajan piikkiin.
 
TEK:in alkupalkkasuositukset ovat käsittämättömän korkeat. Harva työnantaja suostuu niitä maksamaan jos työkokemus alalta on vain pakollinen harjoittelu.

Originally posted by msj81
Jos saisin valita uudelleen lähtisin lukemaan metsäekonomiaa ja markkinointia (helsingin yliopisto), lennonjohtamista, biotekniikkaa tai sitten hakisin kkkouluun.
Mikä estää valitsemasta uudelleen?
 
Originally posted by msj81
Todellisuudessa DI:n alkupalkka on noin 2000-2200e ja työllistymisprosentti valmistumisen jälkeen 60-70%. Joissain tilastoissa mainostaavat vuonna 1970-75 valmistuneiden palkkatasoksi 5000-6000e/kk, mutta on syytä muistaa että tuolloin DI:jä ei valmistunut useita tuhansia vuodessa ja silloin valmistuneet DI:t ovat nyt johtavissa tehtävissä. Siinä vaiheessa kun minullakin on 10 vuoden työkokemus, on työmarkkinoilla tuhansia saman kokemuksen ja koulutuksen omaavia ihmisiä, joten kilpailu työpaikoista on kovaa.

Lukusi eivät kuulosta uskottavilta (tuo 70-80-luvun ilmiö tuntuisi pitävän paikkansa). Kuvio menee siten, että kukaan ei kanna kenellekään (paitsi ehkä valtio) kottikärryillä palkkaa vain sen takia, että takataskussa on jokin tutkintotodistus. Oikea koulutus vain takaa sen, että pitäisi saada tietty alkupalkkataso ilman muita mainittavia näyttöjä (alle 2500e alkupalkalle ei pitäisi eikä kokemukseni perusteella tarvitse suostua). Sitten siellä työssä, kun näyttää osaamisensa ja hankkii kannuksensa lähtee liksa koiliseen.
 
Painottunut tähän mennessä aika vahvasti kaupallisen suuntauksen näkemyksiin, mutta mites tuon lääkiksen kanssa? Itselläni jäänyt biologia ja kemia about niihin pakollisiin lukiokursseihin, joten millä mielellä kannattaa lähteä hakemaan? Matikkaa ja fyssaa on toki tullut luettua, mutta kun rasitteena on ollut kasa kieliäkin niin bi ja ke panostuksesta joutunut karsimaan... toki nekin menneet varsin mukavasti! Eli, kommentteja hakeneilta/opiskelevilta miten valmistautua ja miltä pohjalta itse olette prosessiin lähteneet?
 
Originally posted by Dopey
Molemmat tutkinnot riittävät jo todella pitkälle, tsekatkaa vaikka Nokian johtokunnan oppiarvoja.

Jorma Ollilalla on kolme korkeakoulututkintoa. Ei taida ktm-papereilla vielä pärjätä. :)
 
Originally posted by miisa
TEK:in alkupalkkasuositukset ovat käsittämättömän korkeat. Harva työnantaja suostuu niitä maksamaan jos työkokemus alalta on vain pakollinen harjoittelu.


Mikä estää valitsemasta uudelleen?

130 suoritettua opintoviikkoa.
 
Originally posted by skeema
Lukusi eivät kuulosta uskottavilta (tuo 70-80-luvun ilmiö tuntuisi pitävän paikkansa). Kuvio menee siten, että kukaan ei kanna kenellekään (paitsi ehkä valtio) kottikärryillä palkkaa vain sen takia, että takataskussa on jokin tutkintotodistus. Oikea koulutus vain takaa sen, että pitäisi saada tietty alkupalkkataso ilman muita mainittavia näyttöjä (alle 2500e alkupalkalle ei pitäisi eikä kokemukseni perusteella tarvitse suostua). Sitten siellä työssä, kun näyttää osaamisensa ja hankkii kannuksensa lähtee liksa koiliseen.

Vastavalmistuneista DI:stä työllistyy heti valmistuttuaan 60-70%, en muista tarkkaa lukua, mutta näin mainittiin keväällä Ylen teksti-tv:llä. Alle 2500e:n palkkaan ei tarvitse suostua, mutta seuraava haastateltava saattaa jo suostua, joten se paikka on mennyt. Olen jopa kuullut DI:stä, jotka kasaavat kännyköitä, koska muita hommia ei ole.

Liksa lähtee koilliseen jos on lähtiäkseen. Sisareni on ollut muutaman vuoden töissä eräässä firmassa, palkkaa ei nosteta, koska firmalla rekrykielto ja siskoani ei voida vakinaistaa. Pomo lupailee vakinaistamista rekrykiellon jälkeen ja palkan uudelleen neuvottelemista. Milloin lie tapahtuu. Eräs tuttavani tekee ohjelmointihommia tietoenatorilla, palkka ei ole hirveemmin noussut viimeiseen kolmeen vuoteen, jona töissä on ollut.

Vastahan jossain lehdessä (joita tekniikan opikelijoille työntyy postiluukusta) kerrottiin oululaisesta teekkarista, jolla oli valmistuttuaan hyvät paperit ja työkokemusta, mutta joutui kyselemään DI-työpaikkaa muistaakseni lähes sadasta paikasta ennenkuin sai sellaisen. Palkkakin oli vaatimaton.

Tottakai osaajille maksetaan, mutta esim. ohjelmointia tai tietotekniikkaa ei tänä päivänä kannata lähteä lukemaan ellei omaa helvetillisen hyviä taitoja jo valmiiksi. Tuon sain itse huomata kun meinasin lukea käytettävyyttä tai ohjelmistotuotantoa pääaineena. Kurssit oli täynnä toinen toistaankin näsäviisaampia nörttejä, joille koodinvääntö on ollut joka päiväistä viimeiset kymmenen vuotta. Itse koodasin eka kerran 20-vuotiaana, joten kun kymmenillä muilla on valmiiksi vuosien ohjelmointikokemus, ei ole mun ollut mitään järkeä ruveta ohjelmointia leipätyökseni harkitsemaan.

taidan mennä poliisikouluun.
 
Originally posted by msj81
Hain juuri tuon hyvän työllisyyden ja hyvän palkan takia vuonna 2000 Tampereen Teknilliseen Yliopistoon ja kyllä nyt kaduttaa.

1. Virhe. Jokaisen kannattaa mennä opiskelemaan sitä mitä kiinnostaa. Muuten tulee tuskainen aikuisuus. Itse menin TKK:n Koneelle koska se oli ainoa paikka mikä kiinnosti. En laittanut hakupapereihin edes vaihtoehtoja paikasta.


Todellisuudessa DI:n alkupalkka on noin 2000-2200e ja työllistymisprosentti valmistumisen jälkeen 60-70%.

Miltä osastolta? Mistä koulusta? Millä paikkakunnalla? Kenellä? Vaikuttaa tuo todellisuus aika subjektiiviseltä. Minun pääaineesta jokainen sai töitä myös 90-luvun syvimmän laman aikaan. Toivottavasti myös minä saan.


Joissain tilastoissa mainostaavat vuonna 1970-75 valmistuneiden palkkatasoksi 5000-6000e/kk, mutta on syytä muistaa että tuolloin DI:jä ei valmistunut useita tuhansia vuodessa ja silloin valmistuneet DI:t ovat nyt johtavissa tehtävissä. Siinä vaiheessa kun minullakin on 10 vuoden työkokemus, on työmarkkinoilla tuhansia saman kokemuksen ja koulutuksen omaavia ihmisiä, joten kilpailu työpaikoista on kovaa.

Lisäksi pitää muistaa että kohta nämä johtajat lähtevät eläkkeelle. Muuten tuo pitää kyllä paikkansa, meitä on paljon.


Yhtenäkään kesänä en ole saanut kesätyöpaikkaa omalta alalta, vaikka kuinka mainostettiin, että fuksitkin saa rahakkaita hommia Nokialta, Upm-Kymmeneltä jne.

Minä taas olen saanut. Palkka on ollut yleensä noin 60% muiden palkoista eli ei opiskelijana tälläkään alalla rikastu.


Jos saisin valita uudelleen lähtisin lukemaan metsäekonomiaa ja markkinointia (helsingin yliopisto), lennonjohtamista, biotekniikkaa tai sitten hakisin kkkouluun.


Varmaan saisit jotakin korvaavuuksia noista 130 opintoviikosta. Millä laitoksella muuten helsingin yliopistolla opetetaan puhdasta markkinointia?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom