Matemaattinen ongelma tai jotain

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Nor
  • Aloitettu Aloitettu
Juu mun ymmärrys on kanssa tuo, että siinä verrataan sen takapenkkiläisen etupenkkiläiseen kohdistamaa voimaa norsun painoon. Tähän tietysti tarvitaan tieto takapenkkiläisen kiihtyvyydestä, mutta tätä asiaahan on autovalmistajien toimesta tutkittu hyvinkin laajasti, joten nuo varmaan tiedetään melko tarkasti.
 
Joo siis sitä oon miettinyki, että onko se just tolleen kokeellisesti todettu minkä voiman se aiheuttaa vai onko siinä joku juttu miten sen sais teoreettisesti laskettua. Mutta ilmeisesti asia on just niin että se kiihtyvyys siinä ratkasee
 
Kysytääs vaikka täällä...

Eli nyt on todennäköisyyslaskenta vähän päässy unohuksiin. :D

Miten lasketaan esim. näinkin yksinkertainen todennäköisyys: Jonkun tapahtuman toteutumisen todennäköisyys on esim. 30%, niin millä todennäköisyydellä tapahtuma toteutuu, jos se tehdään vaikka 6 kertaa?

Eli siis tarkotan, että jos vaikka koripalloilija saa yhdellä heitolla heitettyä korin 30% tod.näköisyydellä ja se heittää 6 kertaa, niin millä todennäköisyydellä se saa vähintään yhden korin? Ja sitten vielä, että millä tod.näköisyydellä se saa 3 koria?
 
Kysytääs vaikka täällä...

Eli nyt on todennäköisyyslaskenta vähän päässy unohuksiin. :D

Miten lasketaan esim. näinkin yksinkertainen todennäköisyys: Jonkun tapahtuman toteutumisen todennäköisyys on esim. 30%, niin millä todennäköisyydellä tapahtuma toteutuu, jos se tehdään vaikka 6 kertaa?

Eli siis tarkotan, että jos vaikka koripalloilija saa yhdellä heitolla heitettyä korin 30% tod.näköisyydellä ja se heittää 6 kertaa, niin millä todennäköisyydellä se saa vähintään yhden korin? Ja sitten vielä, että millä tod.näköisyydellä se saa 3 koria?
Oiskohan tuo 1-0,7^6.

On 0,7 mahdollisuus, että se menee ohi. Mahdollisuus, että kaveri heittää kuusi kertaa ohi olisi tällöin 0,7^6, jolloin mahdollisuudeksi, että väh. yksi osuu, tulisi tuo jäljelle jäävä osuus.
 
Tilastokeskuksen pähkinä

Suomen tilastokeskukselta pieni pähkinä: Miksi alla oleva toteamus on puuta heinää? Katso käyrät linkistä.

Asuntomarkkinoille syntyi "hintakupla" vuonna 2006, jolloin pitkän ajan asuntojen hintakäyrä nousi yleisen ansiotasoindeksin yläpuolelle. Asuntojen hintojen laskun myötä vuonna 2008 asuntomarkkinoiden "hintakupla" on sulanut. Asuntojen hintojen lasku on tervehdyttänyt asuntomarkkinoita.

http://tilastokeskus.fi/til/ashi/2009/03/ashi_2009_03_2009-10-30_kat_003_fi.html

Jos tämä oli turhan helppo, niin vaikeampi jatkokysymys:
Onko kyseessä tilastokeskuksen räikeä ammattitaidottomuus vai tahallinen propaganda? Jos kyseessä on tahallinen propaganda, niin miksi? Onko puolueettomalla veronmaksajien rahoilla toimivalla tilastokeskuksella(kin) taloudellisia kytköksiä?
 
Otetaas tällainen pieni probleema. :)
Pitkällä käytävällä on n lamppua ja joka lampun kohdalla katkaisija. Toisesta päästä lähtee n ihmistä, ensimmäinen painaa jokaista katkaisijaa, seuraava joka toista, kolmas joka kolmatta jne...
Ovatko lamput 1, 9 ja 328329 päällä kun kaikki ovat kulkeneet käytävän päästä päähän?

EDIT: Alussa siis kaikki pois päältä.
 
On.

1. lamppu on päällä, koska vain 1. henkilö koskee siihen.
9. lamppu on päällä, koska vain 1.,3., ja 9. henkilö koskevat siihen, ja se jää päälle (pariton määrä koskettajia).
328329. lamppu on päällä, koska vain 1., 3., 9., 191., 573., 1719., 36481., 109443. sekä 328329. henkilö painaa katkaisijaa (pariton määrä).
 
Suomen tilastokeskukselta pieni pähkinä: Miksi alla oleva toteamus on puuta heinää? Katso käyrät linkistä.

Asuntomarkkinoille syntyi "hintakupla" vuonna 2006, jolloin pitkän ajan asuntojen hintakäyrä nousi yleisen ansiotasoindeksin yläpuolelle. Asuntojen hintojen laskun myötä vuonna 2008 asuntomarkkinoiden "hintakupla" on sulanut. Asuntojen hintojen lasku on tervehdyttänyt asuntomarkkinoita.

http://tilastokeskus.fi/til/ashi/2009/03/ashi_2009_03_2009-10-30_kat_003_fi.html
Asuntojen hintakäyrää ja ansiotasoindeksiä ei voi suoraan verrata toisiinsa. Se mikä käyry kulkee minkäkin käyrän yläpuolella, riippuu siitä mistä vuodesta näitä indeksikäyriä aletaan piirtämään. Tarkalleen ottaen tällä "hinta kuplalla" tarkoitetaan tässä, että asuntojen hinnat suhteutettuna ansiotasoindeksiin ovat korkeammalla kuin vuonna 1983. Ja tämä taas ei tarkoita yhtään mitään, mistä voisi mitään järkevää päätellä.
Jos tämä oli turhan helppo, niin vaikeampi jatkokysymys:
Onko kyseessä tilastokeskuksen räikeä ammattitaidottomuus vai tahallinen propaganda? Jos kyseessä on tahallinen propaganda, niin miksi? Onko puolueettomalla veronmaksajien rahoilla toimivalla tilastokeskuksella(kin) taloudellisia kytköksiä?
Veikkaisin räikeää ammattitaidottomuutta.
 
Asuntojen hintakäyrää ja ansiotasoindeksiä ei voi suoraan verrata toisiinsa. Se mikä käyry kulkee minkäkin käyrän yläpuolella, riippuu siitä mistä vuodesta näitä indeksikäyriä aletaan piirtämään. Tarkalleen ottaen tällä "hinta kuplalla" tarkoitetaan tässä, että asuntojen hinnat suhteutettuna ansiotasoindeksiin ovat korkeammalla kuin vuonna 1983. Ja tämä taas ei tarkoita yhtään mitään, mistä voisi mitään järkevää päätellä.

Veikkaisin räikeää ammattitaidottomuutta.

Ensimmäiseen kysymykseen vastaus oli aivan oikein, onnittelut! :kippis1:

Toiseen kysymykseen vastaus oli väärä. Huomautin tilastokeskukselle tulkinnasta vastuulliselle henkilölle virheestä jo edellisen tilastojulkistuksen yhteydessä, mutta tällä ei ollut mitään vaikutusta ja sama tulkinta päätyi uuteenkin tilastoon.
 
(8/17)(7/16)(6/15) = 8%
 
Ryhmassa on 8 rottaa ja 9 koiraa. poissa on 3 ryhmasta. milla todennakoisyydella poissa on 3 rottaa?
Suotuisten tapausten lukumäärä jaettuna kaikkien tapausten lukumäärällä, ts. 8 yli kolmen jaettuna 17 yli kolmen, eli n. 0,082.
 
Onko mitään ohjelmaa tai helppoa nyrkkisääntöä tarkistaa kolminumeroisten tai isompien lukujen jaollisuuksia?
 
Ekana tuli mieleen tommonen hauska sääntö:
9:llä jaollisten lukujen numeroiden summa on jaollinen myös yhdeksällä. esim. 1782 (tuhat seitsemänsataa kahdeksankymmentä kaksi) --> 1+7+8+2 = 18, tämä jaollinen 9:llä eli myös 1782 jaollinen 9:llä.
 
tuo toimii myös kolmella jaollisiin

Kokonaisluku on jaollinen kymmenjärjestelmässä
– yhdellä aina.
– itsellään aina.
– kahdella, jos se päättyy numeroon 0, 2, 4, 6 tai 8.
– kolmella, jos sen numeroiden summa on jaollinen kolmella.
– neljällä, jos sen kahden viimeisen numeron muodostama luku on jaollinen neljällä.
– viidellä, jos se päättyy numeroon 0 tai 5.
– kuudella, jos se on jaollinen sekä kahdella että kolmella tai sen numeroiden summa kerrottuna neljällä on jaollinen kuudella.
– seitsemällä, jos luvun viimeinen numero kerrotaan kahdella, tämä vähennetään jäljelle jääneestä alkuperäisestä luvusta ja saatu erotus on jaollinen seitsemällä.
– kahdeksalla, jos sen kolmen viimeisen numeron muodostama luku on jaollinen kahdeksalla.
– yhdeksällä, jos sen numeroiden summa on jaollinen yhdeksällä.
– kymmenellä, jos se päättyy numeroon 0.
– yhdellätoista, jos numeroiden algebrallinen summa, jossa numerot lasketaan yhteen lopusta alkaen siten, että niiden etumerkit vuorottelevat (aloittaen positiivisesta luvusta), on jaollinen 11:llä.

-wikipedia

Nämä on niitä "helppoja nyrkkisääntöjä"
 
Pari vuotta vanhasta tyttö-poika tehtävästä vielä:

Ensin hyvin yksinkertainen esimerkki: Olkoon A="voitit päävoiton lotossa". Selvästi lotossa päävoiton voittaminen on hyvin epätodennäköistä, mutta jos oletetaan, että voitit päävoiton lotossa, A:n todennäköisyys on tietenkin 1.
Toisin sanoen P(A|A)=1.

Vastaavasti jos otetaan tapahtuma B="arvonta on käynnissä ja sinulla on jo 6 numeroa oikein, 1 numero on vielä tulematta", niin loton päävoiton todennäköisyys ehdolla B eli P(A|B) on huomattavasti suurempi kuin P(A).

Yritän siis sanoa, että tehtävän alkua ennen tapahtuneet tapahtumat eivät ole mitenkään oleellisia laskun kannalta. Siksi on kummallista, miksi jatkuvasti intetään, että todennäköisyys, että tyttö avaa oven on 50%. Se ei yksinkertaisesti
liity asiaan, sillä tapahtunut on tapahtunut, ja sen todennäköisyyttä ei tarvitse muistella. Tehtävässähän nimenomaan oletettiin, että tyttö on avannut jo oven.



Itse tehtävä menisi mielestäni näin:

Merkitään

A="2-lapsisessa perheessä on ainakin 1 tyttö".

ja

B="2-lapsisessa perheessä on ainakin 1 poika". Selvästi kaksilapsisten perheiden kombinaatioista nähdään, että P(A)=P(B)=3/4.


Lisäksi huomataan, että

A leikkaus B = "2-lapsisessa perheessä on ainakin 1 tyttö JA 2-lapsisessa perheessä on ainakin 1 poika" = "2-lapsisessa perheessä on 1 tyttö ja 1 poika".

Näin ollen kombinaatioista jälleen nähdään P(A leikkaus B) = 2/4 = 1/2.

Tehtävässä todettiin että oven avasi tyttö. Lisäksi todettiin, että kysymyksessä ei ole kompa, joten voidaan ottaa lähtökohdaksi se, että oven avannut tyttö kuuluu perheeseen. Siispä A pätee.

Nythän kysymyksenä on siis B:n todennäköisyys, kun A on voimassa eli P(B|A).


Ehdollisen todennäköisyyden kaavalla

P(B, jos oletetaan että A on voimassa) = P(B|A) = P(A leikkaus B)/P(A) = (2/4)/(3/4)= 2/3.
 
Mikä luku kuuluu ?-merkin paikalle?

viha_miehiä.webp
 
Back
Ylös Bottom