Matalan GI:n jugurtit

[Jamaha]

Huomasinpa tuossa kaupassa käydessäni, että osa A-jugurteista on merkitty "matala GI" -tunnuksella. Purkin tuoteselosteessa luki GI:n olevan 24. Eikös tuo tarkoita sitä, että tuote sisältää hidasta hiilaria? Ostin pari purkkia mielenkiinnosta, ja hyvän makuistahan tuo oli. Hinta vaan oli törkeän kallis.

Onko kenelläkään tietoa, onko olemassa muita matalan glykeemisen indeksin jugurtteja kuin nuo löytämäni A-jugurtit?

 

[Belmondo]

Onko ne siis niitä fruktoosilla makeutettuja? Samaa paskaa eri paketissa IMO. Maustamaton jogurtti on SE juttu.

 

[Since 1988]

Mun mielestä valion fruktoosilla makeutetut jugurtit on ihan parhaita aamupalana, yhdessä rahkan ja kaura/ruis hiutaleiden. Jugussa 40kcall/100g
3.6g pr-- 6.6g hh-- 0rasva. Todella hyvää!

 

[Nitsku]

Ostakaa jotain maustamatonta jugurttia, jossa on muutama gramma hiilihydraattia sadassa grammassa ja maustakaa se jollain hyvänmakuisella proteiinijauheella. Hyvää esim. iltapalaksi.

 

[Belmondo]

Tässä on jogurttien ravintosisältöjä ja niiden prosentuaaliset osuudet:

Tavis hedelmä/marjajogurtti
rasva 2.1 19%
prot 3.9 12%
hh 15 64%

Tavis rasvaton -"-
ra 0.1 1%
pr 2.8 16%
hh 14.2 82%

Rasvaton fruktoosilla makeutettu
ra 0.1 2%
pr 4.3 37%
hh 6.7 58%

Luonnonjogurtti
ra 2.5 41%
pr 3.2 24%
hh 3.4 26%

Suhteessa eniten prodea on siis tuossa fruktoosiversiossa. Suhteessa vähiten hiilihydraatteja on kuitenkin luonnonjogurtissa ja eniten rasvattomassa jogurtissa. Näin ollen ainakin laihduttajalle rasvaton jogurtti on huonoin valinta, koska sokerit lisäävät nälkää. Fruktoosissa taas on ainakin se ongelma, että on tarpeetonta totuttaa itseään tykkäämään sokerin mausta.
Paras valinta taitaa aina olla luonnonjogurtti, varsinkin jos siihen sekoittaa prodejauhoa kuten Nitskukin tuossa sanoi. Tai marjoja.

 

[Since 1988]

Mun ainoo makea pala jo noin 2 vuoden aikana on ollut hedelmät, cola light+ mehut ym. ei yhtään sokeria sis. tuotteet. Voin siis sanoa, että vaikka joisin päivittäin purnukan fruktoosilla maustettua herkku jugurtia, niin makean hampaani ei siihen liiaksi tottuisi. Luonnonjugurtit on tottakai myös 100%, mutta ne on kalliita ja jotenkin pistävä sivumaku, niinkun Ramissa... marjatkaan ei peitä, ehkä fun light vois...

 

[Belmondo]

Mun ainoo makea pala jo noin 2 vuoden aikana on ollut hedelmät, cola light+ mehut ym. ei yhtään sokeria sis. tuotteet. Voin siis sanoa, että vaikka joisin päivittäin purnukan fruktoosilla maustettua herkku jugurtia, niin makean hampaani ei siihen liiaksi tottuisi. Luonnonjugurtit on tottakai myös 100%, mutta ne on kalliita ja jotenkin pistävä sivumaku, niinkun Ramissa... marjatkaan ei peitä, ehkä fun light vois...

Itse asiassa, jos pystyt juomaan sitä päivittäin, sun makean hammas on jo tottunut siihen...
Mutta tää on saivartelua, ei sulla hätää ole :piis:
Ainakin Ingmanin luonnonjogurtti on musta hyvää ja ei kai kalliimpaakaan kuin nuo fruktoosijutut.

 

[hernekeppi]

Suhteessa eniten prodea on siis tuossa fruktoosiversiossa. Suhteessa vähiten hiilihydraatteja on kuitenkin luonnonjogurtissa ja eniten rasvattomassa jogurtissa. Näin ollen ainakin laihduttajalle rasvaton jogurtti on huonoin valinta, koska sokerit lisäävät nälkää. Fruktoosissa taas on ainakin se ongelma, että on tarpeetonta totuttaa itseään tykkäämään sokerin mausta.
Paras valinta taitaa aina olla luonnonjogurtti, varsinkin jos siihen sekoittaa prodejauhoa kuten Nitskukin tuossa sanoi. Tai marjoja.

Siis nuissa rasvattomissa jugurteissahan on hiilihydraatit fruktoosia, joka on aivan eri asiaa mitä normi taloussokeri. Fruktoosi omistaa alhaisen GI indeksin ja sitä on mm. hedelmissä, joten mitä huonoa sitten nuissa rasvattomissa fruktoosijuguissa on? Toki ymmärsin tuon tekstin laihduttajan kannalta, mutta jos yrittää lihaksia kasvattaa, niin eikös tuo ole ihan hyvää tavaraa? Hyvää protskua ja hidasta hiilaria. Olen käsittäny, että fruktoosi on hyvää hiilaria pienissä määrin käytettynä ( suuren määrät muistaakseni rasittavast maksaa tjms. ) ja taloussokeri huonoimmasta päästä eli näitä kahta hiilarilähettä ei oikein vois pitää yhtä paskana.

Edit. Olis ehkä pitäny viitata tuohon toiseen postiin, jossa mainitsit, että fruktoosijugu on samaa paskaa mitä normi sokerilla maistettu jugu, eli sitä lausetta en tajunnut.

 

[Belmondo]

Siis nuissa rasvattomissa jugurteissahan on hiilihydraatit fruktoosia, joka on aivan eri asiaa mitä normi taloussokeri. Fruktoosi omistaa alhaisen GI indeksin ja sitä on mm. hedelmissä, joten mitä huonoa sitten nuissa rasvattomissa fruktoosijuguissa on? Toki ymmärsin tuon tekstin laihduttajan kannalta, mutta jos yrittää lihaksia kasvattaa, niin eikös tuo ole ihan hyvää tavaraa? Hyvää protskua ja hidasta hiilaria. Olen käsittäny, että fruktoosi on hyvää hiilaria pienissä määrin käytettynä ( suuren määrät muistaakseni rasittavast maksaa tjms. ) ja taloussokeri huonoimmasta päästä eli näitä kahta hiilarilähettä ei oikein vois pitää yhtä paskana.

Ei kai mikään sokeri hyvää hiilaria ole? Vai onko fruktoosilla jotain etuja mistä en ole kuullut? GI on matalampi, koska se pitää maksassa hajottaa (mikä rasittaa maksaa).
Okei, toinen on p4skaa (fruktoosi) ja toinen vielä p4skempaa (sakkaroosi)...
Käytännössä ei varmaan isoa merkitystä tällä asialla ole, ellei nyt vedä litraa päivässä.

 

[Critter]

Okei, toinen on p4skaa (fruktoosi) ja toinen vielä p4skempaa (sakkaroosi)...
Käytännössä ei varmaan isoa merkitystä tällä asialla ole, ellei nyt vedä litraa päivässä.

Tosin minun listalla fruktoosi on huonompaa kuin sakkaroosi/glukoosi. Mutta tosiaan, kyllähän se on kiinni määristä. Mutta mieluummin 30g sakkaroosia kuin 30g fruktoosia. Siltikin syön liikaa oman maan kuivattuja omenia. Ei ne kuitenkaan mistään pahimmasta päästä ole. Ne kun vaan on niin hyviä

 

[hernekeppi]

Dodii, taas tulee mun aivoihin uutta asiaa ravinnosta, mikä on hyvä asia

Kysymyksiä:

1. Jos fruktoosi on nyt huonoa hiilaria niin minkä takia lääkärit, ravintoterapeutit ynnä muut suosittelee hedelmien syömistä päivittäin?

2. Pauliina Talus sanoo näin kirjassaan: "Hiilihydraatit voidaan jakaa rakenteensa mukaan kolmeen eri ryhmään. Näitä ovat monosakkaridit, joihin kuuluvat glukoosi, fruktoosi ja galaktoosi. Disakkaridit koostuvat kahdesta monosakkaridista ja niihin kuuluvat sakkaroosi eli tavallinen pöytäsokeri, laktoosi ja maltoosi. Kolmantena polysakkaridit, joita ovat mm. tärkkelys, kuidut ja glykokeeni."
Elikkäs, jos fruktoosi, sakkaroosi ja glukoosi ovat huonoja hiilareita, niin mikä sitten on nuista monista vaihtoehdoista hyvää? Jos kaikki hiilarit muuttuvat elimistössä yksinkertaisiksi sokereiksi ennen imeytymistään, niin mitä väliä sillä on mitä syö, kunhan suosii hitaasti imeytyviä ( joita elimistö sulattaa rajoitetusti ja jotka nostavat veren glukoosipitoisuutta vain vähän ), mutta välttää hedelmäsokeria, koska maksa joutuu aluksi muuttamaan sen glukoosiksi ennen kuin se pääsee verenkiertoon ?

3. Mitkä ovat Belmondon ja Critterin mielestä hyviä hiilihydraatti lähteitä? ( Kysyn, koska varsinkin Critterin ravintojutut ovat olleet niin erikoisia, mutta mielenkiintoista luettavaa )

Kiitos, jos jaksatte vastata! Kysymykset voivat olla typeriä, mutta kun pääkoppaa niin vaivaa nuo asiat..

 

[Belmondo]

1) Hedelmiä kannattaa syödä niiden hyötyjen takia, koska niistä saa ainakin vitamiineja ja hivenaineita, antioksidantteja, (liukenevaa) kuitua, ne ovat emäksisiä ja koska ne ovat helvetin hyviä. Kaikkein makeimmiksi jalostettujen hedelmien kanssa ei silti kannattaisi lähteä mässäämään. Ja banaanin laskisin hiilarinlähteeksi.

2) Ei hiilareita kannata syödä! Ikinä!
No ei. Kannattaa siis katsoa että suuri osa hiilareista tulee ns. "sivutuotteena", eli kasvisten, hedelmien, marjojen, maitotuotteiden ja pähkinöiden jne. mukana. (3) Varsinaisina hiilarinlähteinä hyviä taitavat olla ainakin kaurahiutaleet ja ruisleipä, mielellään taikinajuureen leivottuna eikä hiivaan (tän opin Critteriltä). Ja palkkarissa maltoa bodaamiseen. John Berardi pluggaa myös sellaisia eksoottisuuksia kuin villiriisi, quinoa ja jamssi... että siitä vaan Alepaan etsimään.

En muuten tosiaan tiedä onko sillä suurta väliä syökö täysjyväviljaa vai puhdistettua. Mielipiteitä löytyy molempiin suuntiin. Täysjyvätuotteiden puffaus saattaa olla leipäteollisuuden "viimeinen puolustus", eli esitetään että "no joo sokeria ja ydinviljaa kohtuudella, mutta kyllähän TÄYSJYVÄVILJA on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ ihmiselle..." (Argumentaatiossa tätä kutsutaan "rokotteeksi": hylätään pala omaa argumenttia että voidaan puolustaa loppuja.)

 

[Critter]

2.Elikkäs, jos fruktoosi, sakkaroosi ja glukoosi ovat huonoja hiilareita, niin mikä sitten on nuista monista vaihtoehdoista hyvää? Jos kaikki hiilarit muuttuvat elimistössä yksinkertaisiksi sokereiksi ennen imeytymistään, niin mitä väliä sillä on mitä syö, kunhan suosii hitaasti imeytyviä (joita elimistö sulattaa rajoitetusti ja jotka nostavat veren glukoosipitoisuutta vain vähän), mutta välttää hedelmäsokeria, koska maksa joutuu aluksi muuttamaan sen glukoosiksi ennen kuin se pääsee verenkiertoon?

Niin, ei nyt välttämättä kannata lähteä mihinkään äärilinjoille tuon fruktoosin kanssa. Eikä hedelmien sisältämä sokerikaan ole pelkää fruktoosia, kyllä siellä on mukana glukoosia sekä sakkaroosia. Hieman yli puolet hedelmien sokerista on fruktoosia, loppu sitten glukoosia. Vihanneksissa vastaavasti yli puolet on glukoosia. Eli kyllä maksa selviää kohtuullisista määristä fruktoosia, ja myös hedelmissä olevat entsyymit ja muut hyötyaineet auttavat tuota urakkaa. Eli jatka vaan vihannesten ja hedelmien syöntiä. Mutta fruktoosin käyttöä makeutusaineena en suosisi.

3.Mitkä ovat Belmondon ja Critterin mielestä hyviä hiilihydraatti lähteitä? (Kysyn, koska varsinkin Critterin ravintojutut ovat olleet niin erikoisia, mutta mielenkiintoista luettavaa)

Meikäläisellä ei varsinaisesti ole hiilihydraattilähteitä, vaan ne tulevat ikään kuin ravinteikkaiden ruoka-aineiden mukana. Pähkinät, suklaa (erittäin tumma) kasvikset, marjat, hedelmät, sienet ja maitotuotteista. Noista sitten kertyy se päivittäinen 50-100g. Eli minulla nimenomaan ravinteikkuus on pääprioriteetti ruokavaliossa, vielä kun kesämökin tarjoamat antimet takaavat siihen hyvät mahdollisuudet kohtuullisen halvalla. Kaupasta jos pitäisi ostaa, niin ei ruokavalio olisi näin monipuolinen. Ja jos hiilihydraatteja pitäisi saada päivässä enemmän, niin varmaankin hapanjuurileipä olisi valinta. Valkoisena tai tummana, ei väliä. Hapanjuurileipä valkoisenakin on nimittäin paljon hitaampaa kuin perussuomalainen paahtoleipä. Toki kivennäisaineita on valkoisessa vähemmän, mutta jos syö sen yli puoli kiloa kasviksia, niin aika runsaasti kivennäisaineita ja vitskuja ruokavaliosta löytyy.

Lisäksi näin vinkkinä, että hiilihydraatin nopeuteen voi myös vaikuttaa muilla tekijöillä. Esim. leivän dippaus öljyastiaan, mitä käytetään mm.Kreikassa yleisesti, hidastaa sokeristumista. Myös myös kivennäisaineiden/hyötyaineiden/kuitujen määrä aterialla vaikuttaa imeytymis/sokeristumisnopeuteen. Ja viimeisenä ehkä yleisimmin käytetty keino, happamuus. Esim.etikkahappopohjainen salaatinkastike hidastaa jälleen sokeristumista.

Eli. 100g sokeria on nopeaa imeytymään. Mutta koostapa ateria, jossa on 150 g lihaa, 500g kasviksia, 0.5dl oliiviöljyä ja 0.5dl etikkahappoa, niin eipä olekaan enää niin nopeaa hiilihydraattia.

 

[hernekeppi]

Dodii, kiitos vaivannäöstänne. Mutta heitetääs lisää vettä kiukaalle:

Suomen kansa suosii perunaa. Minkälaiseen hiilihydraatti rakenteeseen peruna voidaan jakaa? Kun ihminen syö perunaa, niin miten se käyttäytyy elimistössä, eli jos jaksatte selittää niin mitä sille perunalle tapahtuu elimistössä kun se joutuu sinne? Ja minkä takia ihmisten suosima peruna on huono hiilari lähde? Sen tiedän että se imeytyy nopeasti nostaen äkkiä verensokeria, mutta jos sen kanssa syö esim. lihaa, niin sehän hidastaa imeytymisprosessia.

Olen kiinnostunut ravintoasioista, mutta google ei aina anna vastauksia näihin mun omalaatuisiin kysymyksiin, joten joutuu täältä kysymään:D

 

[Critter]

Suomen kansa suosii perunaa. Minkälaiseen hiilihydraatti rakenteeseen peruna voidaan jakaa?

Tärkkelys. Eli satoja (vai tuhansia) glukoosimolekyylejä ketjussa. Nopeaa.

Kun ihminen syö perunaa, niin miten se käyttäytyy elimistössä, eli jos jaksatte selittää niin mitä sille perunalle tapahtuu elimistössä kun se joutuu sinne?

Perunan tärkkelys muutetaan perusyksiköikseen glukoosiksi, jotka imeytyvät verenkiertoon. Tämä tärkkelyksen hajoaminen alkaa jo suussa, minkä voikin todeta syömällä ruisleipää ja pitämällä sitä suussa niin kauan, kunnes se maistuu makeahkolle.

Ja minkä takia ihmisten suosima peruna on huono hiilari lähde? Sen tiedän että se imeytyy nopeasti nostaen äkkiä verensokeria, mutta jos sen kanssa syö esim. lihaa, niin sehän hidastaa imeytymisprosessia.

Niin hidastaa, mutta useinmiten sitä syödään ilman rasvaa ja happamia ruoka-aineita, jolloin se edelleen on nopeaa. Pelkkä vähärasvainen liha kun ei glykeemistä indeksiä/kuormaa hirveästi alenna. Perunahan itsessään on "nopeampi" kuin esim. tavallinen pöytäsokeri. Lisäksi perunan ravintoarvo on huonompi kuin kasvisten, joilla sen voisi hyvin korvata. Perunan ainut "merkittävä" ravintoaine on kalium, jota se sisältääkin jonkin verran. Lisäksi B6-vitamiinia perunassa on hyvin. Eli perunaa pidetään huonona ravinteittomuuden ja nopeutensa takia.

 

[Since 1988]

Mun hiilarit päivittäin tulee hedelmistä, kasviksista, tummasta makaronista ja riisistä (100g/ per annos), näkkileipä+ ruisleipä, nalle hiutaleet.
Noi on siis ns "näkyviä hiilarilähteitä" ja salipäivisin mehua ja maltoa. En tarkkaan ole laskenut että tuleeko se ns. oikea 50% suhde kokonaispäivän energian saannista hiilareista. Tuskin niin tarkkaa, kunhan hyvää rasvaa ja proteiinia tulee tarpeen.

 

[quiz]

Dodii, taas tulee mun aivoihin uutta asiaa ravinnosta, mikä on hyvä asia

Kysymyksiä:

1. Jos fruktoosi on nyt huonoa hiilaria niin minkä takia lääkärit, ravintoterapeutit ynnä muut suosittelee hedelmien syömistä päivittäin?

Kaikki puhdistetut sokerit on kyllä ihan turhaa energiaa. Ihan eri asia syödä hedelmiä, joissa sokeria on luonnostaan. Noita maustettuja jugurtteja saa kyllä sokerittominakin.

 

[Quentin]

Tällasen topicin löysin kun etsin tietoa jogurteista...

Eli alkuperäiseen kysymykseen palatakseni, onko se maustamaton jogurtti hyvä hiilarin lähde? Siis ei maustettu, ei makeutettu, pelkkää jogurttia. Eli onko se hiilari ns. hidasta?

 

[Muristo]

Jugurteilla on tietääkseni matala GI, eikä siihen paljoakaan vaikuta se, onko niihin lisätty sokeria vai ei. Lähde: A. Leeds et al, The Glucose Revolution (2001).

 

[ruma-jussi]

Mikähän logiikka on sanoa perunaa huonoksi hiilihydraattilähteeksi tärkkelyksensä vuoksi ja sanoa että syökää ennemmin ruisleipää. Onko ruisleivän tärkkelys jotenkin erilaista vai? Mikähän se hitain hiilihydraattifraktio sitten on mitä tulisi nauttia?

Osaakohan joku vastata miten ratkaisevaa kuidun määrä on hiilihydraattilähteen nopeudelle?

Esimerkiksi paljonko loppujen lopuksi on eroa rypälesokeri(glukoosi) vs ruisleivän hiilarit (tms hyvänä pidetty lähde), jos hiilihydraatti- ja kuidun määrä grammoina on sama? Rypälesokerin kanssa käytettäisiin siis erillistä kuitulähdettä.