Malto / Dextroosi

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja RoMuLuu
  • Aloitettu Aloitettu

RoMuLuu

Liittynyt
8.7.2003
Viestejä
354
Ikä
36
Miten on että yleisimminhän porukka tietääkseni käyttää palautusjuomassa malto + hera yhdistelmää. Vertasin tossa malton ja dextroosin ravintosisältöjä ja ne nyt ovat aikalailla samanlaiset (mitä nyt maltossa hieman enemmän hiilaria). Kysymys onkin että jos ottaa palaustusjuomassa kreatiinia niin voisiko malton korvata dextroosilla, se kun tehostaa krean imeytymistä (ja hieman halvempaa). Vai onko maltossa jotain ominaisuuksia mitä dextroosilla ei, ja jos on niin kannattaisko sitten ottaa hiilarit 50% matosta ja 50% dextroosista? :confused:
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei se dekstroosi tehosta kreatiinin imeytymistä sen kummemmin kuin maltokaan. Kysymys on lähinnä mausta ja hinnasta. Joidenkin mielestä dekstroosi pelkästään tekeen pajusta äklömakean, mulle taas maistuu. Ja dekstroosihan kannattaa ostaa panimosokeripussissa.
 
Mä laitan palautusjuoman hiilareista puoleta maltoa, puolet dexteroosia. Pitäs varmaan kokeilla kuinka pelkkä dexteroosi toimisi.

Mitä pienempi malton DE -arvo on, sitä hitaammin ja tasaisemmin se imeytyy. Dexteroosi taas imeytyy todella nopeasti, ja saa aikaan rajun insuliinintason nousun (ja sitähän yleensä palautusjuomalta halutaan).
 
Voin paljastaa suuren salaisuuden: malto ja dekstroosi ovat molemmat nopeita hiilareita -> ihan sama kumpaa siihen palautusjuomaan laittaa. Paitsi että dekstroosi on äklömakeaa. Kreatiinin 'tehoon' tuolla ei ole tuon taivaallista mertkitystä.
 
Originally posted by Juoppo
Mä laitan palautusjuoman hiilareista puoleta maltoa, puolet dexteroosia. Pitäs varmaan kokeilla kuinka pelkkä dexteroosi toimisi.

Mitä pienempi malton DE -arvo on, sitä hitaammin ja tasaisemmin se imeytyy. Dexteroosi taas imeytyy todella nopeasti, ja saa aikaan rajun insuliinintason nousun (ja sitähän yleensä palautusjuomalta halutaan).
Click to expand...

Tuo DE-juttu on kyllä ihan potaskaa :)
 
Originally posted by Juoppo
Sivistäppä minua lisää niin saan väärinkäsitykseni oikaistua. Lähde / linkki?
Click to expand...

Minäminäminä...malto on DE:stä riippumatta NOPEAA hiilaria. DE on markkinointimiesten juoni jolla tuskin on olennaista vaikutusta imeytymisvauhtiin, ja vaikka olisi niin se on joka tapauksessa hyvin nopea. Tuo "tasainen insuliininnousu" ja "malto" ei mahdu edes samaan lauseeseen.

Linkkiä tähän ei varmaan tarvi, voi testata ottamalla tyhjään mahaan (FASTin?) DE6-maltoa ja seuraamalla tilannetta tunnin-pari.
 
Hmmm... Tuo DE-luku tuntuu olevan aika voimakkaasti esillä elintarviketeollisuudessa, mutta mun kemiantaidot ei oikein riitä homman sisäistämiseen. Ainakin DE-arvolla tuntuu olevan selkeä korrelaatio makeudentunteeseen.

Kotoa löytyy mittari verensokerin mittaamiseen sekä DE6 maltoa. Pitänee tehdä kenttäkoe.
 
Maltolla on korkeampi GI kuin dextroosilla, eli malto aiheuttaa suuremman insuliinipiikin.
 
"Malton GI suurempi kuin dekstroosin..."

Ja millähän perusteella?
Maltohan nimenomaan koostuu dekstroosiketjuista, joten miksi se olisi nopeampaa kuin itse dekstroosi??
 
Itselläni oli tapana pistää dekstroosia vähän reilumminkin sheikkeriin - mutta vatsa oli tehokkuudesta eri mieltä. Nyt suosin pelkkää maltoa, vaan onko tässä mitään logiikkaa, jos aineet ovat teidän asiantuntijoiden mukaan käytännössä samaa kamaa?
 
Originally posted by rollerghost
"Malton GI suurempi kuin dekstroosin..."

Ja millähän perusteella?
Click to expand...

Sillä perusteella, että sen on mitattu olevan. Näin se on kaikissa lähteissä. Usko pois.


"Maltohan nimenomaan koostuu dekstroosiketjuista, joten miksi se olisi nopeampaa kuin itse dekstroosi??"

Sen minäkin haluaisin tietää. Maalaisjärki roskiin jälleen kerran.
 
Malto imeytyy suurempinä määrinä nopeammin vatsalaukusta ohutsuoleen kuin dekstroosi. Dekstroosikin kyllä imeytyy nopeasti, mutta palautusjuomaan epäkäytännöllisen laimeana liuoksena.
 
Originally posted by rollerghost
"Malton GI suurempi kuin dekstroosin..."

Ja millähän perusteella?
Maltohan nimenomaan koostuu dekstroosiketjuista, joten miksi se olisi nopeampaa kuin itse dekstroosi??
Click to expand...
Hiilarin imeytymisnopeus ja glykeeminen indeksi ei ole sama asia. Malto imeytyy hieman dekstroosia hitaammin, mutta sen glykeeminen indeksi on hieman suurempi kuin dekstroosilla. Malton GI-luku on 150, kun se on glukoosilla 137.
 
Originally posted by Tomi
Hiilarin imeytymisnopeus ja glykeeminen indeksi ei ole sama asia. Malto imeytyy hieman dekstroosia hitaammin, mutta sen glykeeminen indeksi on hieman suurempi kuin dekstroosilla. Malton GI-luku on 150, kun se on glukoosilla 137.
Click to expand...
Eli käytännössä...? Mitä tuo GI sitten kertoo?
 
Originally posted by Jortsu
Eli käytännössä...? Mitä tuo GI sitten kertoo?
Click to expand...
Se tarkoittaa verensokerivastetta, ts. kuinka suuren insuliinivasteen tietty hiilihydraatti aiheuttaa. Taulukoissa käytetään suhdelukuja, joissa toisessa on valkoisen leivän GI-arvo 100 ("eurooppalainen"), kun taas "amerikkalaisessa" on glukoosin arvo 100.

Tässä taulukossa on käytetty tuota eurooppalaista tapaa, jossa siis valkoinen leipä on GI-luvultaan 100.
 
Berardin selvitys malto vs. dextroosi, löytyy
<a href="http://www.johnberardi.com/articles/qa/gof/gof_may2001.htm" TARGET=_BLANK>tästä</a>

Tomi,

GI kertoo verensokeri vasteen mutta se ei välttämättä ole sama kuin insuliinivaste.
"While older carbohydrate classification schemes were centered on the notion of simple vs. complex carbohydrates (a structural classification), newer schemes focus
more appropriately on the absorption profiles (glycemic index) and physiological effects (insulin index) of these carbohydrates (a functional classification).

The Glycemic Index (GI) is a classification scheme based on the blood glucose rise after consuming a carbohydrate food. This measure is based on the absorption profile
of the food and was originally considered an indirect, but adequate measure of the insulin response to food. The assumption was that the insulin rise would be proportional
to the glucose rise. However, recent research has demonstrated a dissociation of the glycemic response and the insulin response to the food. Therefore the insulin index
was created."

Lähde: <a href="http://www.johnberardi.com/articles/nutrition/leaneating_2_pr.htm" TARGET=_BLANK>John Berardi, Lean Eatin' Part 2</a>
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom