Makwan Amirkhani

No nyt puhut asiaa. Suoraan kysymykseen suora vastaus, kiitos. Kuinka todennäköisenä pidät Amirkhanin nousua sille hypetasolle, missä hän parhaillaan oli aikoinaan? Itse pidän tuota niin pienenä mahdollisuutena, että pidän turhana saivarteluna alkaa keskittymään siihen. Suuruusluokka on ei kovin monta prosenttia.

Tuntematta henkilöä on mahdoton sanoa. Yli 5 % mutta alle 50 %. Tämä siis edellyttää suoritustason nousua paremmaksi kuin se on vielä koskaan ollut.

Suurin epävarmuus tässä on se, etten tunne yhtään hänen nykyistä treenitilannettaan. Hänellä oli joku ulkomaalainen pystyvalmentaja, mutta onko tämä yhä kuvioissa ja jos on, niin minkä tason seppä on kyseessä ja mitä hänen kanssaan on saatu aikaan? Millaista yhteistyö mattovalmentaja Pulkkasen kanssa on? Suunnitteleeko Makwan itse harjoittelunsa, vai vastaako siitä joku muu? Jos joku muu, niin toteuttaako hän suunnitelmaa reaalimaailmassa?

Kun ei tiedä yhtään, mitä nyt tällä hetkellä tehdään, on mahdoton sanoa, mitä muutoksia voisi tehdä ja mitä ne voisivat vaikuttaa. Ja ovatko tarvittavat muutokset sellaisia, että Makwan on niihin halukas. Sitä pidän kuitenkin hyvin epätodennäköisenä, että Makwan alkaisi enää tehdä säännöllisiä pitkiä leirityksiä ulkomailla.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Maku on ollut tosiaan ulkomaillakin ottamassa oppia, mutta olisko huono idea lähteä uudestaan jonnekkin uuteen paikkaan 🤔 Riittääkö Makulla oikeasti suomessa sparri kaverit?
Näistä aiemmista ulkomaisista leireistä SBG:llä oli varmaan parempaa sparriseuraa tarjolla kuin Suomessa, mutta jokohan sitä voi sanoa ääneen että kyseessä ei ole mikään huipputason kehityspaikka ja ehkä joku muu vaihtoehto olisi ollut parempi? Menestyneitä ottelijoita tuolta on tullut lähinnä Conor, joka nyt olisi varmaan kehittynyt staraksi melkein missä vaan, ja ketä muita? Gunnar Nelson? Conorin valmennus on ainakin mennyt ihan plörinäksi jo aikaa sitten, johtuen varmaan paljon miehestä itsestäänkin, ja viimeisin valmennusmeriitti joka tulee mieleen on Johnny Walker jäätyneenä 5 erää samalla kun Kavanagh kertoo erien välissä että hienosti menee ja jatka samaan malliin ei-minkään tekemistä.

Pohjoismaisena vertailukaverina Mark Madsen on myös kova grecopainija, jonka pystyottelu oli suoranaisen kankeaa ja samankaltaisia kaasutankkiongelmia oli myös kuin Makwanilla. Martin Kampmannin opeissa ensin ja viimeisintä matsia varten siirtyi Xtreme Couturelle leirittelemään. Hienosti pysyikin nyt cardion ja tekniikan puolesta jo Clay Guidan kyydissä, joka ei ole vanhoilla päivilläkään mikään heittopussi ja jolla on melkein loputon cardio. Tekeminen oli selvästi rennompaa häkissä joka osa-alueella joka johti parempaan jaksamiseen häkissä, veikkaanpa että iso tekijä tässä on se että sparrikavereina oli omaan verrokkiryhmään kuuluvia ottelijoita eikä jotain serkkuja ja muita kotimaan huippuharrastelijoita. Eihän tämä nyt suoraan mitenkään voi todistaa että Makwan olisi menestynyt tekemällä samaa, mutta paljon minusta on nähtävissä yhtäläisyyksiä kehityskohteissa ja siinä miten eri tavalla niiden kanssa voi toimia.
 
Maku itse on vaikuttanut tyytyväiseltä omaan saliin ja porukkaan, niin muuttoa rapakon taakse tuskin tulee.
Nyt jäi hieman mysteeriksi kondis ja mahdolliset päivitykset arsenaaliin. Hienostihan matsi oli hallussa niin olisi ollut mielenkiintoista nähdä lisää. Toki tyrmäys tilanne oli niin Murphyn hyvyyttä lukea tilanne kuin Makun mokaa shoottien pohjustamisessa ja toteuttamisessa.

Sali ja treenikaveri asia on aina vaikea. Ei se ruoho välttämättä ole vihreämpää muualla maailmassa ja muutto automaattisesti laita asioita parempaan suuntaan. Aina ei löydy yhteistä säveltä valmentajien kanssa tai pääse sisään tiimiin toivotulla tavalla. Leireilemällä voi kuitenkin löytyä erittäin toimiva paketti tai vähintään saada eri osa-alueille hyviä tuliaisia ja siksi se reissaaminen olisi tärkeää. Maailmalla ne lajin parhaat kuitenkin ovat.

Korona toki blokkaa nyt paljon vaihtoehtoja ja muutenkin noin brutaalin tyrmäyksen jäljiltä on fiksua ottaa hetki happea ja antaa kupolin palautua. Ainakin ensimmäisten kommenttien perusteella ura on jatkumassa ja se on hienoa koska annettavaa on vielä paljon.
 
Tuntematta henkilöä on mahdoton sanoa. Yli 5 % mutta alle 50 %. Tämä siis edellyttää suoritustason nousua paremmaksi kuin se on vielä koskaan ollut.

Suurin epävarmuus tässä on se, etten tunne yhtään hänen nykyistä treenitilannettaan. Hänellä oli joku ulkomaalainen pystyvalmentaja, mutta onko tämä yhä kuvioissa ja jos on, niin minkä tason seppä on kyseessä ja mitä hänen kanssaan on saatu aikaan? Millaista yhteistyö mattovalmentaja Pulkkasen kanssa on? Suunnitteleeko Makwan itse harjoittelunsa, vai vastaako siitä joku muu? Jos joku muu, niin toteuttaako hän suunnitelmaa reaalimaailmassa?

Kun ei tiedä yhtään, mitä nyt tällä hetkellä tehdään, on mahdoton sanoa, mitä muutoksia voisi tehdä ja mitä ne voisivat vaikuttaa. Ja ovatko tarvittavat muutokset sellaisia, että Makwan on niihin halukas. Sitä pidän kuitenkin hyvin epätodennäköisenä, että Makwan alkaisi enää tehdä säännöllisiä pitkiä leirityksiä ulkomailla.
Makwan oli hyvässä kunnossa. Tämä ottelun loppu voisi olla ollut tismalleen sama vaikka olisi treenannut missä.
 
Makwan oli hyvässä kunnossa. Tämä ottelun loppu voisi olla ollut tismalleen sama vaikka olisi treenannut missä.
Samaa mieltä. Eiköhän nyt ole treenattu sen verran ammattimaisesti, kuin se kyseiselle urheilijalle sopii. Ei tarvitse enää neljättä vuotta selitellä, että ”kohta aloitetaan ammattimainen treeni”. Jos ammattimaisuus ei vuosi toisensa jälkeen kiinnosta, niin työnantaja on kyllä väärä ja kannattaa hakeutua muihin organisaatioihin neppailemaan.
Kyllä tässä nyt on se tilanne nähdäkseni käsillä, että miehen potentiaali on mitattu ulos jo muutama matsi sitten, eikä mitään kehitysaskelia kannata odotella. Hieno ura ja ylisuorittanut mielestäni monessa matsissa.
 
Viimeksi muokattu:
Mihin muuten perustuu Makun kohdalla väite siitä, että on parhaimmillaan kovissa paikoissa ja olisi erityisen hyvä kilpailija? Minun mielestäni hänellä on ollut aika monta kovaa paikkaa, joissa on nimenomaan otellut ennakko-odotuksiinkin nähden vaisusti.
 
Mihin muuten perustuu Makun kohdalla väite siitä, että on parhaimmillaan kovissa paikoissa ja olisi erityisen hyvä kilpailija? Minun mielestäni hänellä on ollut aika monta kovaa paikkaa, joissa on nimenomaan otellut ennakko-odotuksiinkin nähden vaisusti.

Ainakin eka varmaan pääosin siitä debyytin hyppypolvesta. Olihan se aika rohkea temppu tehdä heti ekassa ottelussaan.
 
Mihin muuten perustuu Makun kohdalla väite siitä, että on parhaimmillaan kovissa paikoissa ja olisi erityisen hyvä kilpailija? Minun mielestäni hänellä on ollut aika monta kovaa paikkaa, joissa on nimenomaan otellut ennakko-odotuksiinkin nähden vaisusti.
Kaksjakoinen juttu. Omaan silmään Maku on pärjännyt usein silloin kun on odotettu että tulee takkiin ja taas hävinnyt silloin kun odotetaan helppoa voittoa. Aikanaan lähti niin saamerin soitellen sotaan Adam Wardia vastaan ja alisuoritui täysin. Tän jälkeen neljä kertaa ylikäveli vastustajansa, joista kolme kertaa UFC:ssä.
 
Mihin muuten perustuu Makun kohdalla väite siitä, että on parhaimmillaan kovissa paikoissa ja olisi erityisen hyvä kilpailija? Minun mielestäni hänellä on ollut aika monta kovaa paikkaa, joissa on nimenomaan otellut ennakko-odotuksiinkin nähden vaisusti.
Osasyy voi olla, että alunperin hänelle ei edes olisi pitänyt antaa UFC-sopparia. Muistaakseni tämän viestiketjun alussa on semmoisia juttuja.
 
Mihin muuten perustuu Makun kohdalla väite siitä, että on parhaimmillaan kovissa paikoissa ja olisi erityisen hyvä kilpailija? Minun mielestäni hänellä on ollut aika monta kovaa paikkaa, joissa on nimenomaan otellut ennakko-odotuksiinkin nähden vaisusti.
Tässä on jo sitä pohdittukin, mutta yksi syy varmasti on tuo, että moni piti esim. Kuivasta ja Niinimäkeä selvästi Makwania parempana ottelijana alkuun, mutta Makwanin kisapää osoittautui olevan aivan eri levelillä muihin suomalaisiin verrattuna kun mentiin isoihin kinkereihin (pl. Tony Halme, jolla tuskin jäi kisapäästä menestys koskaan kiinni).

Sen lisäksi Makwan on otellut pirteästi useammassakin ottelussa, jossa on ollut selvästi altavastaajana. Myös ennen nykyistä valitettavaa tappioputkea, Makwan on aina tappion jälkeen palannut voittojen tielle, eikä ollut Allanin jälkeen Jason Knight mikään helppo vastus.
 
Back
Ylös Bottom