Maito ja insuliini ennen nukkumaanmenoa

[bamser]

Moips,

Olen ymmärtänyt, että lihasten kehittymisen kannalta insuliinin tuotantoa tulisi välttää ennen nukkumaanmenoa. Tämä käsittääkseni siksi että insuliini laskee yöllä hormonitasoja(jotka yöllä normisti korkeat).

Olen siis välttänyt syömästä hiilaripitoista safkaa ennen nukkumaanmenoa juuri tämän takia(nopeat hiilarit nostaa verenseokeria->ja insuliinia).

Asiasta toiseen: Olen lukenut vastikään, että vaikka maidolla on alhainen GI , niin sen I-I (insuliini-indeksi) on todella korkea, joten se nostaa insuliinia suhteessa yhtä paljon kuin vaikkapa vaalea leipä...

Olen ottanut ennen nukkumaanmenoa kaseiiniprotskua maidon kera. Kannattaako siirtyä siis vesilinjalle ennen nukkumaanmenoa? Ja jättää maidot jääkaappiin parempaan ajankohtaan?

 

[betrayer]

kannattaa ottaa öljyä ja proteiinia ennen nukkumaanmenoa.

 

[bamser]

kannattaa ottaa öljyä ja proteiinia ennen nukkumaanmenoa.

~30ml jauhettua pellavansiemen powderii (flax seed powder) vedelly ennen koisimista. Minkä takia on muuten hyvä ottaa öljyä ennen koisimista? Hidastaako se ruuan imeytymistä vai onko jotain muita oleellisia syitä?

Otan ennen nukkumaanmenoa Milk Protein Isolatee 50g ja leusiini 5g flax seedien kera ja maidon kera. Lähinnä miettiny, että onko tää hyvä combo. Maidon taidan jättää ainakin pois. Leusiininkin olen lukenut nostavan insuliinia, mutta se jäänee. Toisaalta pellavansiemenet sisältää paljon kuitua ja kuidut taas hidastaa hiilareiden imeytymistä(insuliinia).

Sisältääkö muuten tuollainen Milk Protein Isolaatti(myproteinista) paljon maitoa ja onko sillä insuliinia samalla tavalla nostavaa vaikutusta? Olisko parempi ratkasu ostaa joku 100% puhdas kaseiini powderi (micellar casein/calsium caseinate) ?

edit: sori, meni vähän sekavaks, mutta jos joku osais jotain ees neuvoo ;)

 

[Kas-vain]

Moips,

Olen ymmärtänyt, että lihasten kehittymisen kannalta insuliinin tuotantoa tulisi välttää ennen nukkumaanmenoa. Tämä käsittääkseni siksi että insuliini laskee yöllä hormonitasoja(jotka yöllä normisti korkeat).

Olen siis välttänyt syömästä hiilaripitoista safkaa ennen nukkumaanmenoa juuri tämän takia(nopeat hiilarit nostaa verenseokeria->ja insuliinia).

Asiasta toiseen: Olen lukenut vastikään, että vaikka maidolla on alhainen GI , niin sen I-I (insuliini-indeksi) on todella korkea, joten se nostaa insuliinia suhteessa yhtä paljon kuin vaikkapa vaalea leipä...

Olen ottanut ennen nukkumaanmenoa kaseiiniprotskua maidon kera. Kannattaako siirtyä siis vesilinjalle ennen nukkumaanmenoa? Ja jättää maidot jääkaappiin parempaan ajankohtaan?

Olet ymmärtänyt hieman väärin. INSULIINILLA ei ole mitään tekemistä (kasvu)hormoonitasoihin vaan kyse on verensokeritasoista jotka korkeina estää mm. kasvuhormoonin eritystä. Insuliini-indekseillä yms. ei siis ole merkitystä vaan ihan puhtaasti verensokerin=hiilihydraattien ja sokerien määrä on se joka ratkaisee.

 

[dinho]

Ei ole merkitystä. Voit juoda maitoa ihan rauhassa ennen nukkumaan menoa. Tämä "ei hiilareita ennen nukkumaan menoa" on taas yksi typeristä myyteistä.

 

[Kas-vain]

Ei ole merkitystä. Voit juoda maitoa ihan rauhassa ennen nukkumaan menoa. Tämä "ei hiilareita ennen nukkumaan menoa" on taas yksi typeristä myyteistä.

Tottakai se on fihistelyä, mutta se on fakta, että korkeat verensokeritasot laskevat/estävät kasvuhormoonin eritystä. Kuinka paljon siitä on haittaa tai hyötyä on ihan oma lukunsa ja todennäköisesti kukaan muu kuin Hulkki tai NGV ei huomaa eroa. :D

 

[dinho]

Ei ole hifistelyä, vaan idioottimaisuutta. Se että insuliinitasot blockaisivat kasvuhormoonin tuotannon koska se on korkeimmillaan kaksi tuntia nukahtamisen jälkeen on täyttä bullshittiä.

Ihmiskeho ei todellakaan ole noin mustavalkoinen. Se että kasvuhormonia ei tuoteta juuri tuona aikana niin paljoa(tai ollenkaan) ei tarkoita etteikö sitä tuotettaisi myöhemmin yhtä paljon.

 

[Kas-vain]

Ei ole hifistelyä, vaan idioottimaisuutta. Se että insuliinitasot blockaisivat kasvuhormoonin tuotannon koska se on korkeimmillaan kaksi tuntia nukahtamisen jälkeen on täyttä bullshittiä.

Ihmiskeho ei todellakaan ole noin mustavalkoinen. Se että kasvuhormonia ei tuoteta juuri tuona aikana niin paljoa(tai ollenkaan) ei tarkoita etteikö sitä tuotettaisi myöhemmin yhtä paljon.

Hieman sisälukutaitoa... Kuten sanoin INSULIINILLA ei ole mitään tekemistä tämän kanssa vaan ainoastaan VERENSOKERITASOILLA. Saat tykittää vaika kuinka paljon insuliinia elimistöön ilman, että sillä on mitään vaikutusta GH-tsoihin.

Kasvuhormoni (GH)
proteiini; useita geenejä, kuuluvat samaan perheeseen kuin prolaktiini ja hPL
Vaikutukset
voimakkaasti anabolinen
lisää sikiökauden jälkeistä kasvua
lihakset, luut, ruston, sydän, ...
kudosten koko kasvaa, kasvu kiihtyy, "lean body mass" lisääntyy
"anti-insuliinivaikutukset"
hyperglykeeminen, ketogeeninen
glukoosin otto lihakseen ja rasvakudokseen vähenee
maksan glukoosin uudismuodostus kiihtyy
rasvakudoksen hajoaminen kiihtyy

osan vaikutuksista välittävät somatomediinit (IGF-I!)
IGF-I voimakkaasti GH:sta riippuvainen, IGF-II vain heikosti
tuotetaan maksassa ja muissa kudoksissa

- ennen kasvulinjojen sulkeutumista
puute: kääpiökasvuisuus
ylimäärä: jättiläiskasvu
kasvulinjojen sulkeuduttua
puute: rappeutuminen, "vanheneminen"(?)
ylimäärä: akromegalia
Eritys
eritys pulsseissa, unen aikana suurin osa erityksestä

GRH lisää, somatostatiini vähentää eritystä
hypotalamuksen tuotteita
negatiivinen palautejärjestelmä: GRH <-> GH <-> IGF I

eritystä lisäävät
hypoglykemia, paasto
fyysinen rasitus, stressi
aminohapot
sukuhormonit
uni

eritystä vähentävät
hyperglykemia, lihavuus
kortisoli
GH, somatomediinit (IGF I)
vanheneminen


http://cc.oulu.fi/~fysiowww/Endo99.html

 

[ysikymppinen]

Kasvuhormoni ei lisää lihasten proteiinisynteesiä, eli ei auta lihaskasvussa ellei siitä ole puutetta.

Toiseksi, kasvuhormonin tuotanossa tulee jälkipiikki tuossa tilanteessa. Eli ei huolta.

 

[Kas-vain]

Kasvuhormoni ei lisää lihasten proteiinisynteesiä, eli ei auta lihaskasvussa ellei siitä ole puutetta.

Toiseksi, kasvuhormonin tuotanossa tulee jälkipiikki tuossa tilanteessa. Eli ei huolta.

Väärin! Kasvuhormooni lisää lihassolujen proteiinisynteesiä... Enempää en jaksa vääntää joten ---> http://tinyurl.com/2e2otdr

 

[ysikymppinen]

Väärin! Kasvuhormooni lisää lihassolujen proteiinisynteesiä... Enempää en jaksa vääntää joten ---> http://tinyurl.com/2e2otdr

Googlen avulla voi löytää kaikkea. Jopa roskaakin. Keskitytäänpä tiedepuoleen.

J Physiol. 2010 Jan 15;588(Pt 2):341-51. Epub 2009 Nov 23.

Growth hormone stimulates the collagen synthesis in human tendon and skeletal muscle without affecting myofibrillar protein synthesis.
Doessing S, Heinemeier KM, Holm L, Mackey AL, Schjerling P, Rennie M, Smith K, Reitelseder S, Kappelgaard AM, Rasmussen MH, Flyvbjerg A, Kjaer M.

Institute of Sports Medicine, Bispebjerg Hospital, Center of Healthy Aging, Faculty of Health Sciences, University of Copenhagen, Copenhagen NV, Denmark. simondoessing@gmail.com

Comment in:

J Physiol. 2010 Feb 1;588(Pt 3):395-6.

Abstract
In skeletal muscle and tendon the extracellular matrix confers important tensile properties and is crucially important for tissue regeneration after injury. Musculoskeletal tissue adaptation is influenced by mechanical loading, which modulates the availability of growth factors, including growth hormone (GH) and insulin-like growth factor-I (IGF-I), which may be of key importance. To test the hypothesis that GH promotes matrix collagen synthesis in musculotendinous tissue, we investigated the effects of 14 day administration of 33-50 microg kg(-1) day(-1) recombinant human GH (rhGH) in healthy young individuals. rhGH administration caused an increase in serum GH, serum IGF-I, and IGF-I mRNA expression in tendon and muscle. Tendon collagen I mRNA expression and tendon collagen protein synthesis increased by 3.9-fold and 1.3-fold, respectively (P < 0.01 and P = 0.02), and muscle collagen I mRNA expression and muscle collagen protein synthesis increased by 2.3-fold and 5.8-fold, respectively (P < 0.01 and P = 0.06). Myofibrillar protein synthesis was unaffected by elevation of GH and IGF-I. Moderate exercise did not enhance the effects of GH manipulation. Thus, increased GH availability stimulates matrix collagen synthesis in skeletal muscle and tendon, but without any effect upon myofibrillar protein synthesis. The results suggest that GH is more important in strengthening the matrix tissue than for muscle cell hypertrophy in adult human musculotendinous tissue.
PMID: 19933753 [PubMed - indexed for MEDLINE]PMCID: PMC2821728 [Available on 2011/1/15]

Br J Sports Med. 2003 Apr;37(2):100-5.

Claims for the anabolic effects of growth hormone: a case of the emperor's new clothes?
Rennie MJ.

Faculty of Life Sciences, Old Medical School, University of Dundee, Scotland, UK. m.j.rennie@dundee.ac.uk

Abstract
This review examines the evidence that growth hormone has metabolic effects in adult human beings. The conclusion is that growth hormone does indeed have powerful effects on fat and carbohydrate metabolism, and in particular promotes the metabolic use of adipose tissue triacylglycerol. However, there is no proof that net protein retention is promoted in adults, except possibly of connective tissue. The overexaggeration of the effects of growth hormone in muscle building is effectively promoting its abuse and thereby encouraging athletes and elderly men to expose themselves to increased risk of disease for little benefit.

PMID: 12663349

Clin Endocrinol (Oxf). 2005 Apr;62(4):449-57.

Supraphysiological growth hormone: less fat, more extracellular fluid but uncertain effects on muscles in healthy, active young adults.
Ehrnborg C, Ellegård L, Bosaeus I, Bengtsson BA, Rosén T.

Research Centre for Endocrinology and Metabolism, Department of Internal Medicine, Sahlgrenska University Hospital, S-413 45 Göteborg, Sweden. christer.ehrnborg@medic.gu.se

Abstract
OBJECTIVES: To study the effects on body composition after 1 month's administration of supraphysiological doses of growth hormone (GH) in healthy, active young adults with normal GH-IGF-I axis.

SUBJECTS AND METHODS: Thirty healthy, physically active volunteers (15 men and 15 women), mean age 25.9 years (range 18-35), participated in this study, designed as a randomized, double-blind, placebo-controlled, parallel study with three groups (n = 10: five men and five women in each group). The groups comprised the following: placebo (P), GH 0.1 IU/kg/day [0.033 mg/kg/day] (GH 0.1) and GH 0.2 IU/kg/day [0.067 mg/kg/day] (GH 0.2).

RESULTS: In the pooled group with active GH treatment (n = 20) the results showed significant increases: IGF-I increased by 134% (baseline vs. after 1 month), body weight by 2.7%, fat free mass by 5.3%, total body water by 6.5% and extracellular water (ECW) by 9.6%. Body fat decreased significantly by 6.6%. No significant change in intracellular water was detected. The observed increase in fat free mass by 5.3% was explained by the ECW increase, indicating limited anabolic effects of the supraphysiological GH doses. Changes were noticeable in both genders, although more prominent in the male subjects. Fluid retention symptoms occurred in the majority of individuals.

CONCLUSIONS: This is, to our knowledge, the first placebo-controlled trial to show the effects of supraphysiological GH doses on body composition and IGF-I levels in physically active and healthy individuals of both genders; the results indicate limited anabolic effects of GH with these supraphysiological doses. The role of GH as an effective anabolic doping agent is questioned.PMID: 15807876

Stimuloi kollageenisynteesiä ja auttaa rasvanpolton kanssa mm. säästämällä glukoosia ja tehostamalla rasvahappojen käyttöä energiaksi.

Lihasproteiinisynteesiä kasvuhormoni EI lisää.