Maastaveto
- Keskustelun aloittaja miger
- Aloitettu
- Liittynyt
- 13.3.2003
- Viestejä
- 16
Ehkäpä kannattaisi treenata molempia tyylejä ja katsoa kumpi sopii paremmin? Itse en saa läheskään samoja rautoja ylös leveällä-(sumo)tyylillä kuin kapealla, mutta enpä ole juurikaan treenannut leveällä.
- Liittynyt
- 18.4.2002
- Viestejä
- 7 425
No shit, mutta tuon kokonaisvoiman muodostaa kaikkien nostoon osallistuvien lihasten supistumisesta muodostuvien voimien summa. Tyyli taas vaikuttaa siihen, kuinka tuo kokonaisvoima jakautuu liikkeeseen osallistuvien lihasten kesken. Lisäksi raajojen pituuksien yhdistelmien mukaan voidaan hakea ns. paras tyyli kyseiselle nostajalle.
Baarikello
Banned
- Liittynyt
- 14.5.2002
- Viestejä
- 1 408
No shit?
- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 1 288
- Ikä
- 48
Fysiikka aika arsesta täälläkin, mutta eikös perinteisellä tyylillä joudu ainakin tekemään enemmän työtä, koska matka on pidempi ?
Kokeilemallahan se selviää, kumpi paremmin sopii. Itselläni on vahva alaselkä, joten kapea asento onnistuu paremmin. Sumo vaatii enemmän voimaa lantiolta.
Kokeilemallahan se selviää, kumpi paremmin sopii. Itselläni on vahva alaselkä, joten kapea asento onnistuu paremmin. Sumo vaatii enemmän voimaa lantiolta.
- Liittynyt
- 27.9.2002
- Viestejä
- 46
Originally posted by mik99
anteeksi että olenmutta jos otetaan tavallinen penkki ja kapea penkki ja oletetaan että tankossa on rautaa 100kg..kumpi on raskaampi nostaa..
Riippuu pitkälti siitä, kumpaa liikettä olet treenannut enemmän. Mutta tarvittavissa nostomatkoissa on paljon eroa. Kapealla voi olla jopa n. 60cm ja leveällä n. 40cm.
- Liittynyt
- 16.7.2002
- Viestejä
- 721
Tuo 100kg x 9.81m/s^2 on vasta tankoa kannatteleva voima, siis kun esim. tanko lepää liikkumatta lattiassa, kohdistaa se lattiaan tuon suuruisen tukireaktion. Putoamiskiihtyvyys lisäksi ei ole 9.81m/s^2 ,vaan se riippuu siitä mikä on sinun positio maapallolla ja se noudattaa kaavaa g = 9.78049[(1 + 0.0052884 sin^2(lambda - 0.0000059 sin^2 (2 x lambda) ]m/s^2. Tuonne sitten lambdan kohdalle syötetään asteluvut millä kohdalla tellusta haluaa tarkastelunsa suorittaa.
Jos meinaat nostaa sen puntin ilmaan, tulee tehtävästä dynamiikan probleema.
Puntin liikkuminen voidaan esittää ajasta riippuvana funktiona r = r(t)
lauseke kokonaisuudessaan on r = r0 + v0t + 1/2 (at^2) (sori kun nuolet puuttuu!)
Kiihtyvyys a saadaan kun derivoidaan paikkavektorin lauseke kahdesti ajan suhteen
dr/dt = v0 + at
d^2r/dt^2 = a
Dynamiikan perusyhtälö Newtonin mekaniikassa(=oletetaan, että on olemassa kiinteä koordinaatisto, absoluuttinen aika ja absoluuttinen avaruus), on F = Ma, joka voidaan kirjoittaa muotoon F = mr^d2/dt^2
Punttiin vaikuttava kokonaisvoima voidaan taas kirjoittaa vaikkapa R = md^2r/dt^2 , missä R = F - G, joka on punttiin vaikuttava voima ja josta riippuu md^2r/dt^2 , G = maan vetovoima = mg ja F = punttia nostava voima
R =md^2r/dt^2
<=>F - G = md^2r/dt^2
<=>F = G + md^2r/dt^2
<=> F = mg + md^2/dt^2
<=> F = m(g + d^2/dt^2)
Eli, siinä on muitakin tekijöitä vaikuttamassa ihan ääliösimplistetyssäkin laskennassa. Todellakaan ei ole aina saman verran voimaa kyseessä jos nostetaan samaa kuormaa. Esim. sinusta ei tarvita yhtään erilailla voimaa jos saman painon nostaa vaikkapa hitaasti neljässä sekunnissa verrattuna vaikkapa sitten äärimmäisen räjähtävään nostoon joka tapahtuu vaikkapa sekunnissa. Voithan niistä laskea kiihtyvyydet ja kokeilla sitten sijoittaa tuonne kaavaan.
"Mikä voimassa voitetaan, se matkassa hävitään". Tämä tulee käytännössä hyvin esille voimanostossa. Jos esim. maastavedossa ja kyykyssä vaikkapa lonkkanivelen kohdalle redusoidut voimat(tai rasitukset) eivät vaikuttaisivat yhtään mitään,niin tuskin kukaan voimanostaja yrittäisi laskea tankoa alemmas selkään => pienempi momentti, ottaa leveämpi jalka-asento => pienempi momentti, päästä lähemmäksi tankoa maastavedossa=>pienempi momentti tai penkissä suuremmalla kaarella ja loivemmilla vipukulmilla => pienempi momentti lihakselle. Mitä loivemmilla nivelkulmilla nostaa, sitä enemmän nousee rautaa ja luonnollisesti nostomatka lyhenee. Ja tietenkin M = r x F, missä momentti M on kohtisuorassa vektoreiden r ja F määrittelemää tasoa. Kokeile tehdä vaikka rackissä kahden sentin mittainen loppuojennus ja vertaa sitä sitten vaikkapa rinnalta asti otettuun maksimiin. Kummastako nousi enemmän?
- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 8 398
Lololololooo, just olin sanomassa samaa!!!11 Aina noi tahvot unohtaa ton lambdan!!11 lolololoolooo!11 :lol2:Originally posted by strong
2. Tuonne sitten lambdan kohdalle syötetään asteluvut millä kohdalla tellusta haluaa tarkastelunsa suorittaa.
Eiku vittu hei oikeesti... Sano kiltti strong-setä, että lunttasit noi jostain LMAO-taulukkokirjasta?
