Matematiikkaa ei ole olemassa fyysisen maailman ulkopuolella, joten miten se siis olisi immateriaalinen. Itsekin matematiikkaa yliopistossa lukeneena tiedän, että matematiikasta löytyy paljon kaikkea kaunista ja mystisenoloista (esim.
), mutta se ei silti tee siitä millään tavalla fyysisen maailman ulkopuolista asiaa.
Palataan asiaan kun näytät minulle matematiikan.
Helios sanoi:
Moraali on yksilön arvio väärästä ja oikeasta, johon vaikuttavat yksilön kokemukset ja ympäristö.
Se on aika lähellä. Etiikka käsittelee sitä, mikä on hyvää ja mikä pahaa, kun taas moraali on niiden pohjalta pykätty normatiivinen käyttäytymismalli (kun sanojen sisällöissä on epäselvyyksiä, sanakirjasta on usein apua). Sanaa moraali käytetään myös synonyyminä etiikalle, mutta en pidä sitä tarkoituksenmukaisena, koska tällöin ihmiset puhuvat helposti toistensa ohi eikä sitä ole aina helppo huomata.
darvinisti sanoi:
Haluat siis moraalin olevan sääntöjä vailla päämääriä ja yksilöistä riippumaton.
Käyttäytymisnormit ovat määritelmällisesti yksilöistä riippumattomia sääntöjä. Ne eivät ole vailla päämääriä, vaan niillä tavoitellaan mm. toimivaa yhteiskuntaa. Kumpikaan näistä asioista ei riipu mitenkään omista haluistani.
Tuollainen käsite on minulle täysin mieletön ja hyödytön vailla yhteyttä todelliseen maailmaan ja yhteiskuntaan, joka koostuu tavoitteellisista yksilöistä.
Yhteiskunnassa, jossa kukin keksii itse käyttäytymiskoodinsa, ei mitään normia ole. Se on sananmukaisesti moraaliton. Tällöin myös sanan "yhteiskunta" käyttäminen alkaa olla kyseenalaista.
Mitä siitä, että ihmisten käsitykset muuttuvat?
Sitä, että ihmisten aivokemiakin muuttuu. Käsitys, jonka mukaan neurologiasta voisi vetää moraalin, on pelkkää toiveajattelua. Se on väite, jolle ei ole mitään konkreettista tukea.
Ihmisten käsitykset optimaalisesta shakkistrategiasta muuttuvat myös.
Knoppi onkin siinä, että on olemassa maailman paras shakkistrategia. Tämä on yksinkertaisten suljettujen systeemien (kuten pelien), joissa syy-seuraussuhde ja tavoite ovat yksiselitteisen selvät, etu. Me emme tiedä mikä se on - me vain tiedämme, ettei sillä voi hävitä.
Moraali pohjaa käsitteille, jotka ovat metafyysisiä eli materian tuolla puolen, eikä siksi materian tutkiminen anna meille niistä tietoa. Etiikka antaa, mutta sekin on alisteinen lähtökohdilleen, jotka ovat pakostakin luonteeltaan uskonnollisia eli inhimillisin keinoin mahdottomia näyttää toteen. Tästä johtuen demokraattisen moraalin (oli deemoksessa sitten yksi tai monta) ainoa vakio on muuttuminen ja siitä seuraa, ettei perusteltuja keinoja selvittää objektiivista moraalia sitä käyttämällä ole. Muuttuvan moraalin ja kuluvan ajan lopputulos on aina jossain vaiheessa kestämätön moraali, joten moraalin muuttuminen itsessään on ongelma.
Ainoa tapa, jonka tiedän voivan tuottaa pysyvän moraalin, on niin kutsuttu ulkopuolinen lähde - ja näin pääsemme
uskontoihin, maailman ainoisiin instituutioihin, jotka pystyvät luomaan ja ylläpitämään aikaa kestävän moraalin. Ne kestävät, koska ne eivät pohjaa yhdenkään ihmisen auktoriteettiin vaan näiden yläpuolelle. Kestävätkin moraalit ovat sisällöltään erilaisia, eikä niiden ainoa yhteinen tekijä tee niistä yhtä hyviä. Näiden keskinäistä paremmuutta voidaan tutkailla etiikan kautta, mutta tarkastelun lähtökohdat on syytä tuoda julki, koska myös niitä kohtaan voidaan esittää rehellistä ja perusteltua kritiikkiä. Hedelmistään puut tunnetaan - pitää vain tietää, millaista hedelmää ollaan hakemassa.