Munki mielestä tuo sielu ois hieno keksintö. Mutta siinä ei ole mitään järkeä sillä sellaisen olettaminen avaa 1000x enemmän kysymyksiä kuin mihin se vastaa. Jatkanpa Mehustajan listaa:
- Missä se sielu majailee? Aivoissa, sydämessä? Voiko sitä jotenkin mitata tai jopa ottaa talteen?
- Jos sijaitsee aivoissa, miten aivovammapotilaat? Voivatko he menettää sielunsa?
- Ajatusleikki: pystymme korvaamaan yhden aivojen 100 miljardista hermosolusta jollakin nanoteknisellä apuvälineellä. Sitten toinen, kolmas, tuhat jne.. Missä vaiheessa osumme sieluun?
- Missä vaiheessa alkionkehitystä meille "muodostuu" sielu? Kasvaako se kantasoluista vai nakataanko se valmiina jostain taivaallisesta reservistä? Vanheneeko sielu? Onko vastasyntyneellä lapsella "aikuinen" vai "nuori" sielu? Entä sitten kun nämä kuolevat (sikiön keskenmeno tai auton alle jääminen 8 vuotiaana), minkälainen sielu sieltä sitten irtoaa? Vai onko taivaassa kenties pääosin helvetin vanhoja ja eläkeläisiä sieluja? Muuttuuko Alzheimer-potilaan sielu sairauden edetessä?
- Miten kehitysvammaiset ihmiset? Onko esim.
Lesch-Nyhanin oireyhtymää sairastavat ihmiset periaatteessa vain terveitä ja selväjärkisiä sieluja vangittuna yhteen tuskallisimmista mahdollisista fyysisistä olomuodoista? Minkälainen sairas jumala sallii tämän?
- Entä eläimet? Onko eläimillä sielu? Missä niiden sielu sijaitsee ja päästetäänkö niitä taivaaseen? Päteekö niiden sieluun samat säännöt ja mystiset lainalaisuudet, kuin ihmistenkin sieluihin? Jos ei, missä vaiheessa evoluutiota ihmisen sielu muodostui? Simpanssit ovat lähimpiä serkkujamme ja DNA:n samankaltaisuus on luokkaa 98,8%Sisältyykö tuohon 1,2%:iin sielun DNA?
Lopputuloksena voisin sanoa, että huomattavasti loogisempaa on olettaa että kuoleman hetkellä ihminen lakkaa olemasta, sillä tällöin tietoisuutta ylläpitävät aivot lopettavat toimintansa
