- Liittynyt
- 19.9.2003
- Viestejä
- 210
Paria kohtaa voisin kommentoida...
Tässä törmätään tähän samaan juttuun mihin mm. monissa Xalen teksteissä tähän saakka. Uskovaisuus mielellään niputetaan yhteen ryhmään, jonka ulkopuolelle halutaan asettua... Totuus kuitenkin valitettavasti on kuitenkin hieman toinen. Ryhmät eroavat toistaan ja ovat jopa eripuraisia toisilleen. Voisin heittää muutamia esimerkkejä eri ryhmien toiminnasta:
- Lestadiolaiset EIVÄT kiertele ovelta ovelle Raamattu kourassa. Käsittääkseni heille pelastetut on jo valittu ja se näkyy lestadiolaisena uskona.
- Jehovilla, jotka tunnetusti taas kiertävät, EI ole tekemistä kristillisten kirkkojen kanssa, koska heidän käsityksensä Jeesuksen jumalallisuudesta on jopa lähempänä pakkiksen keskivertonäkemystä kuin evankelis-luterilaisen kirkon. Jehovilla on mm. oma Raamattunsa, joka poikkeaa kirkon käyttämästä versiosta aika paljon.
Kristinusko ei kai edellytä kirkkoon kuulumista, mutta seurakuntayhteys on elävän uskon kannalta tärkeä. Esim. helluntailaiset eivät kuulu valtaosaltaan evankelisluterilaiseen kirkkoon, vaan heillä on omat seurakuntansa, joiden toimintaa he rahoittavat.
Viittaat jäljempänä tuolla rippikoulupastoriin, joka tuomitsi kuolleen tytön helvettiin... Mun mielestä sillä, että meillä on kristillisen uskon takana instituutio, kirkko, joka valvoo työntekijöidensä toimintaa ja tarvittaessa puuttuu siihen, rajoittaa tehokkaasti tällaisten ylilyöntien tapahtumista. Tai ainakin pitäisi rajoittaa. Tiedän, että niitä tapahtuu edelleen pienessä mittakaavassa vähän joka puolella... Mutta skenaariossa, jossa kirkkoa ei olisi, vaan sen tilalla satoja maallikkosaarnaajia kiertelemässä ympäri maata, väittäisin, että ylilyönnit räjähtäisivät käsiin. Heikossa tilanteessa oleva ihminen saattaa uskoa mitä vaan ja on oivallinen vallankäytön kohde.
Uskonto sinänsä on sellainen asia, jota ei saa kitkettyä ihmisestä täydellisesti pois koskaan. Uskonto ei suinkaan ole katoavaa kansanperinnettä, vaan tällä hetkellä erilaiset vaihtoehtouskonnot kasvattavat kannattajakuntaansa koko ajan, mukana myös kristillisyyteen liittyviä ryhmiä. Valitettavasti osa näistä toimivat kannattajiensa terveyden yms. kannalta vahingollisesti. Esimerkkejä voi lukea esim. uskontojen uhrien sivuilta.
Olen eri mieltä "rahakasan päällä istuvasta" valtiokirkosta. Suurin osa kirkkojen keräämästä rahasta esim. kirkollisveroina jatkaa matkaansa avustustoimintaan esimerkiksi diakoniatyöhön. Voin itse alaa nähneenä sanoa rehellisesti ja peittelemättä, että jos tämä työ loppuisi, olisi Suomen sosiaalisessa järjestelmässä aika iso reikä pohjassa. Tämä jouduttaisi korjaamaan muista rahoista... Ja ennenkuin kukaan pääsee syyttämään käännytyksestä, niin diakoniatyötä tehdään siten, että asiakkaita kohdellaan tasaarvoisina riippumatta uskonnollisesta suuntautumisesta tai kirkkoon kuulumisesta. Uskonnosta ei edes puhuta, jos ei asiakas sitä itse halua. Suurin osa kirkkojen "omaisuudesta" on kiinni rakennuksissa yms. ja on lähinnä riippakivenä seurakunnille. Ja se on ainakin varmaa, että tällä omaisuudella ei nykyään kukaan pääse rikastumaan, niinkuin ehkä joissain uskonlahkoissa on käynyt. Siitä pitää huolen viimeistään seurakuntien työntekijöiden matala palkkataso.
Tiesittekö muuten, että seurakunnat ovat (ainakin periaatteessa) demokraattisesti hallittuja yksiköitä? Jokainen kirkkoon kuuluva on äänioikeutettu seurakuntansa seurakuntaneuvoston vaaleissa ja tämä seurakuntaneuvosto on se elin joka mm. hyväksyy vuosittaiset budjetit.
Muistaakseni silloin tulkittiin siinä olevan harhaoppeja... Älä kysy mitä, en jaksa kaivaa viime syksyn muistiinpanoja. Aikakauttahan riivasi taistelu esim. gnostilaisuutta vastaan, mikä tulkittiin harhaopiksi, mutta mikä oli aika vahvoilla. Raamatun tulkintahan on alkanut siinä vaiheessa, kun sitä on kirjoitettu, jatkunut kun on valittu mitä kirjoja otetaan mukaan ja jatkuu edelleen, kun sitä käännetään eri kielille. En kannata kirjaimellista tulkintaa.
...No joo, riippuu varmaan mitä ryhmää tyttönen edusti, taas...
Evankelisluterilaisen kirkon tulkinta Raamatusta on nykyään jotakuinkin "ihmisten kirjoittama ihmisille" eli että ei väitetäkään sen olevan virheetön.
En tiedä... Sittenhän sen näkee, mihin sitä kukin joutuu. ;)
Simba sanoi:Uskovaisuus antaa vapausasteita käyttäytyä huonosti. Mun mielestä on huonoa käytöstä soitella vieraiden ihmisten ovikelloa baibel kourassa.
Tässä törmätään tähän samaan juttuun mihin mm. monissa Xalen teksteissä tähän saakka. Uskovaisuus mielellään niputetaan yhteen ryhmään, jonka ulkopuolelle halutaan asettua... Totuus kuitenkin valitettavasti on kuitenkin hieman toinen. Ryhmät eroavat toistaan ja ovat jopa eripuraisia toisilleen. Voisin heittää muutamia esimerkkejä eri ryhmien toiminnasta:
- Lestadiolaiset EIVÄT kiertele ovelta ovelle Raamattu kourassa. Käsittääkseni heille pelastetut on jo valittu ja se näkyy lestadiolaisena uskona.
- Jehovilla, jotka tunnetusti taas kiertävät, EI ole tekemistä kristillisten kirkkojen kanssa, koska heidän käsityksensä Jeesuksen jumalallisuudesta on jopa lähempänä pakkiksen keskivertonäkemystä kuin evankelis-luterilaisen kirkon. Jehovilla on mm. oma Raamattunsa, joka poikkeaa kirkon käyttämästä versiosta aika paljon.
Simba sanoi:Pakkiksen uskovaiset - tähän on viitattu vähän täällä mutta mikä on kirkon ja uskonnon suhde teologisessa mielessä. Edellyttääkö kristinusko kirkkoon kuulumista? Jos niin miksi? Eikö usko ja instituutio oli eri asioita? Kuinka paljon nykyinen rahakasaansa valvova valtionkirkko edustaa raamatun määritelmää siitä kuinka uskontoa pitäisi harjoittaa?
Kristinusko ei kai edellytä kirkkoon kuulumista, mutta seurakuntayhteys on elävän uskon kannalta tärkeä. Esim. helluntailaiset eivät kuulu valtaosaltaan evankelisluterilaiseen kirkkoon, vaan heillä on omat seurakuntansa, joiden toimintaa he rahoittavat.
Viittaat jäljempänä tuolla rippikoulupastoriin, joka tuomitsi kuolleen tytön helvettiin... Mun mielestä sillä, että meillä on kristillisen uskon takana instituutio, kirkko, joka valvoo työntekijöidensä toimintaa ja tarvittaessa puuttuu siihen, rajoittaa tehokkaasti tällaisten ylilyöntien tapahtumista. Tai ainakin pitäisi rajoittaa. Tiedän, että niitä tapahtuu edelleen pienessä mittakaavassa vähän joka puolella... Mutta skenaariossa, jossa kirkkoa ei olisi, vaan sen tilalla satoja maallikkosaarnaajia kiertelemässä ympäri maata, väittäisin, että ylilyönnit räjähtäisivät käsiin. Heikossa tilanteessa oleva ihminen saattaa uskoa mitä vaan ja on oivallinen vallankäytön kohde.
Uskonto sinänsä on sellainen asia, jota ei saa kitkettyä ihmisestä täydellisesti pois koskaan. Uskonto ei suinkaan ole katoavaa kansanperinnettä, vaan tällä hetkellä erilaiset vaihtoehtouskonnot kasvattavat kannattajakuntaansa koko ajan, mukana myös kristillisyyteen liittyviä ryhmiä. Valitettavasti osa näistä toimivat kannattajiensa terveyden yms. kannalta vahingollisesti. Esimerkkejä voi lukea esim. uskontojen uhrien sivuilta.
Olen eri mieltä "rahakasan päällä istuvasta" valtiokirkosta. Suurin osa kirkkojen keräämästä rahasta esim. kirkollisveroina jatkaa matkaansa avustustoimintaan esimerkiksi diakoniatyöhön. Voin itse alaa nähneenä sanoa rehellisesti ja peittelemättä, että jos tämä työ loppuisi, olisi Suomen sosiaalisessa järjestelmässä aika iso reikä pohjassa. Tämä jouduttaisi korjaamaan muista rahoista... Ja ennenkuin kukaan pääsee syyttämään käännytyksestä, niin diakoniatyötä tehdään siten, että asiakkaita kohdellaan tasaarvoisina riippumatta uskonnollisesta suuntautumisesta tai kirkkoon kuulumisesta. Uskonnosta ei edes puhuta, jos ei asiakas sitä itse halua. Suurin osa kirkkojen "omaisuudesta" on kiinni rakennuksissa yms. ja on lähinnä riippakivenä seurakunnille. Ja se on ainakin varmaa, että tällä omaisuudella ei nykyään kukaan pääse rikastumaan, niinkuin ehkä joissain uskonlahkoissa on käynyt. Siitä pitää huolen viimeistään seurakuntien työntekijöiden matala palkkataso.
Tiesittekö muuten, että seurakunnat ovat (ainakin periaatteessa) demokraattisesti hallittuja yksiköitä? Jokainen kirkkoon kuuluva on äänioikeutettu seurakuntansa seurakuntaneuvoston vaaleissa ja tämä seurakuntaneuvosto on se elin joka mm. hyväksyy vuosittaiset budjetit.
Simba sanoi:Miksi Tuomaan evankeliumia ei hyväksytty raamattuun? Senkö takia että se ei sopinut alkukirkon intresseihin, ts. eikö (voi olla että oon väärässä) siinä mainita että kirkko on ihan missä vaan missä on uskovaisia samassa tilassa? Nämä ei ole siis provoja vaan kysymyksiä joihin oikeasti haluaisin tietää vastauksen.
Muistaakseni silloin tulkittiin siinä olevan harhaoppeja... Älä kysy mitä, en jaksa kaivaa viime syksyn muistiinpanoja. Aikakauttahan riivasi taistelu esim. gnostilaisuutta vastaan, mikä tulkittiin harhaopiksi, mutta mikä oli aika vahvoilla. Raamatun tulkintahan on alkanut siinä vaiheessa, kun sitä on kirjoitettu, jatkunut kun on valittu mitä kirjoja otetaan mukaan ja jatkuu edelleen, kun sitä käännetään eri kielille. En kannata kirjaimellista tulkintaa.
Simba sanoi:Sit se sano et me ei voida nähdä koska raamattu kieltää harha-oppineiden kanssa hengaillun.
...No joo, riippuu varmaan mitä ryhmää tyttönen edusti, taas...Simba sanoi:En tiedä onko tästä jo puhuttu mutta raamatun maailmakuva edustaa pitkälti se ajan ihmisen maailmankuvaa. Siinä kontekstissa ajatus siitä että jumala loi maailman ja ihmisen sen päälle omaksi kuvakseen syntyi varmaan suht vaivattomasti uskovaisessa.
Evankelisluterilaisen kirkon tulkinta Raamatusta on nykyään jotakuinkin "ihmisten kirjoittama ihmisille" eli että ei väitetäkään sen olevan virheetön.
Simba sanoi:Mut anhow eikö se mee jotenkin niin että mä vielä kuoleman jälkeen saan tilaisuuden kääntyä, ts. siinä vaiheessa kun mulla on jo empiirinen (heh) todistus jumalasta, jolloin uskoon tuleminen yhtäkkiä perustuukin tietoon eikä uskoon?
En tiedä... Sittenhän sen näkee, mihin sitä kukin joutuu. ;)
Kuvastaa erittäin hyvin tiettyjen ihmisten asenteita ja tietoa asiasta...