- Liittynyt
- 17.3.2005
- Viestejä
- 227
Itse en jaksa kuunnella ns. tyhjiä syvällisyyksiä huonon runollisuuden muodossa, oli sitten lausujana pappi tai Sarasvuo. Toiset tykkää.
Maailmankatsomusthread (uskontokeskustelut kaikki tänne)
- Keskustelun aloittaja Kynäniska80
- Aloitettu
Itse en jaksa kuunnella ns. tyhjiä syvällisyyksiä huonon runollisuuden muodossa, oli sitten lausujana pappi tai Sarasvuo. Toiset tykkää.
- Liittynyt
- 14.12.2003
- Viestejä
- 420
Mä olen itse vieläkin uskossa - kyllä se vaan toivo ja luottamus Jumalaan on auttanut elämässä läpi vuosien ja monenmoisten ongelmienkin.
Mun kokemuksen mukaan uskon kautta raamatun Jumalaan, Jeesuksen sovitustyöhön, Jumalan huolenpitoon ja vaikutukseen omassa elämässä saa tasapainoisemman elämän.
Uskovia on tietenkin moneen junaan, mutta raamatun sanoma on kauneudessaan ja toiveikkuudessaan vieläkin ylivertainen suhteessa mihinkään muuhun mitä olen kuullut sekä tarjoaa jonkun suunnan ja järkeä tähän elämään. Edelleen voin suositella uskoa.
Mun kokemuksen mukaan uskon kautta raamatun Jumalaan, Jeesuksen sovitustyöhön, Jumalan huolenpitoon ja vaikutukseen omassa elämässä saa tasapainoisemman elämän.
Uskovia on tietenkin moneen junaan, mutta raamatun sanoma on kauneudessaan ja toiveikkuudessaan vieläkin ylivertainen suhteessa mihinkään muuhun mitä olen kuullut sekä tarjoaa jonkun suunnan ja järkeä tähän elämään. Edelleen voin suositella uskoa.
- Liittynyt
- 10.10.2007
- Viestejä
- 1 313
Itsehän hoidin homman näin:
"Jos homous on synti ja ihminen on jumalan luoma, niin miksi miehellä on G-piste perseessä?"
Sen jälkeen herra ja neiti jehovat olivat
ja Kielsivät sen jälkeen miehen G-pisteen olemassaolon. Edelleen harmittaa, kun en todennut siihen, että "tulkaa sisälle niin setä näyttää". Jehovia ei sen jälkeen kyseisellä ovella näkynyt.
- Liittynyt
- 17.9.2008
- Viestejä
- 2 344
En nyt halua mitenkään loukata uskoasi, varsinkaan näin joulun alla. Mutta tuossa ajattelutavassa on minusta jotakin todella kummallista. Suosittelet kristillistä uskoa, koska sillä voi saavuttaa tasapainoisemman elämän. Itse en olisi tästäkään niin varma, mutta oletetaan nyt keskustelun vuoksi, että näin olisi. Minusta se ei silti olisi riittävä peruste uskoa yhtään mitään. Ihmisten pitäisi uskoa siihen, mitä on hyvät syyt pitää totena. Se, että joku uskomus antaa toivoa tai auttaa jaksamaan läpi ongelmien, ei ole vielä mikään syy pitää uskomusta totena.
Vertaa vaikka seuraavaan: lapselle saattaa olla tietyllä tavalla hyväksi uskoa Joulupukkiin ja tonttuihin, koska näin ollen lapsi on kiltisti silloinkin kun kukaan ei katso - joululahjojen toivossa tietysti. Tämä taas johtaa siihen, että vanhemmat on tyytyväisiä ja lapsikin on onnellinen. Uskomus, että joku hyväntahtoinen Joulupukki myös huolehtii siitä, että kaikki maailman kiltit lapset saavat lahjoja jouluna, voi myös tuntua lapsesta lohduttavalta. Ei se silti tarkoita, että Joulupukki olisi olemassa. Eikä järkevien ihmisten tietenkään ole suositeltavaa uskoa Joulupukkiin.
Tämä tuntuu kuitenkin olevan aika yleinen ajattelutapa uskonnollisissa piireissä. Eikös Raamatussakin perustella kristinuskoa sillä, että "hedelmistään puu tunnetaan", tai jotain sinne päin. Minua kiinnostaisikin kuulla, miten kristinuskon Jumalaan uskominen eroaa Joulupukkiin uskomisesta, jos molemmat vaikuttavat positiivisesti ihmisen onnellisuuteen. Vai onko se enemmänkin niin, että kristinuskon kertomukset armosta ja rauhasta ovat kauniita tarinoita, jotka antavat toivoa siitä, että ihmiset voivat olla myös hyviä toisilleen, eikä niiden tarvitsekaan olla oikeasti totta?
- Liittynyt
- 11.8.2009
- Viestejä
- 249
Minä näen asian niin, että elämän tasapainoisuuden kannalta usko on kaksiteräinen miekka. Tiedän kyllä, ettei raamatussa luvata helppoa elämää uskovalle ja selkeästi tulee esille se, että monen ahdistuksen kautta sinne taivaaseen mennään, jos ollaan mennäkseen. Sanotaan, että kaikkein surkeimpia ovat ne, jotka panevat toivonsa Jeesukseen ainoastaan tässä elämässä. Että täytyisi pystyä näkemään tämän maallisen ajan läpi sinne taivasaikaan, jossa kaikki huolet ja murheet on unohdettu. Hyvä. Mutta miten ihminen luontaisesti reagoi silloin, kun paskaa sataa niskaan sen minkä kerkeää? No syyttää tietenkin Jumalaa siitä, että hänet on hylätty, pettyy ja katkeroituu. Ja pettymysten myötä se katkeruus kasvaa yhä suuremmaksi, ellei korvaavia kokemuksia tule. Ja mikä tässä on raamatun logiikka? No siellähän sanotaan jotenkin niin (en nyt muista sanatarkasti), että meidän täytyisi iloita niistä vaikeuksista, jotka Jumala meille antaa. Meidän täytyisi olla jopa ylpeitä siitä, että olemme Jumalan erinäisten sallimusten kohteena. Mutta eihän ihminen siihen pysty tässä lihallisessa olemassaolossaan. Uskonasioista enemmän perillä olevat ymmärtävät ehkä, mitä tarkoitan sanalla lihallinen, eli sitä mikä ei ole raamatun mukaan yhteydessä Jumalaan. Ja näissä koettelemuksissa täytyisi uskovaisten mukaan konkretisoitua se uskon yliluonnollisuus, siis Pyhä Henki, josta ihminen saa voimaa koettelemuksiinsa, jottei katkeroituisi Jumalalle.
Mutta entä sitten, kun uskova ihminen huomaa, ettei hän pysty luottamaan Jumalan huolenpitoon, jos se ei millään tavalla konkretisoidu hänen elämässään? No ensimmäiseksi hän varmaan miettii, ettei hänelle varmaankaan ole annettu Pyhää Henkeä, koska hän ei tunne sitä turvaa, luottamusta ja varmuutta, joka uskovalle on luvattu. Seuraavaksi uskova ahdistuu, koska hän tajuaa, ettei hänen nimensä ehkä sittenkään ole niiden joukossa, jotka pääsevät taivaaseen. Ja tästä seuraava askel voi olla se, että usko muuttuu vihaksi Jumalaa kohtaan. Todella tasapainoinen elämä.
Tietysti tähän voi kommentoida niin, että olen nyt unohtanut sen tärkeän seikan, ettei usko ole tunteen asia, vaan se perustuu tietoon siitä, että Jumala pitää huolen, vaikka kaikka kaikki ulkoiset seikat puhuisivatkin sitä vastaan. Mutta ei ole kovin yllättävää, että ihminen pitää sitä suhteellisen epäloogisena systeeminä, jos tämä elämä nyt on vaan kärvistelyä tuon tiedon varassa ennen taivaan iloja.
Hienoa, että sinä jaksat uskoa tuollaisessa positiivisessa hengessä. En minäkään kristinuskoa kiellä ja jonkinlaisen uskon varassa itsekin tässä eteenpäin menen. Mutta jotain olen tuosta edellä olevasta teksistä itse kokenut.
Ja niille, jotka ajattelevat, että tyhymä Hempukka, kun vielä jaksaa satuihin uskoa, eihän se ole tieteenkään valossa järkevää, ei minulle ole ollut koskaan relevanttia pohtia uskon järkevyyttä tieteen valossa. Uskon järkevyyttä on tullut pohdittua ihan tarpeeksi muista lähtökohdista.
- Liittynyt
- 11.8.2009
- Viestejä
- 249
Ja tuohon edelliseen jatkan vielä. Lääkkeeksihän näihin vaikeisiin tilanteisiin pidetään sitä, että uskovainen pysyisi muiden uskovaisten joukossa yleensä ja varsinkin silloin, kun elämä koettelee, että usko saisi vahvistusta uskovien yhteydestä. En ole kuitenkaan tavannut kovin montaa uskovaa elämäni aikana, joilla olisi ollut tilannetajua säätää volyymiä Jumalan rakkauden hehkuttamisessa silloin, kun kohtaavat sellaisen ihmisen, joka ihan oikeasti on joutunut tilanteisiin, että lupaus Jumalan rakkaudesta joutuu vähintäänkin kyseenalaiseen valoon. Ja useinmiten ne kaikkein suurimpaan ääneen julistajat ovat niitä, jotka eivät välttämättä koskaan itse ole kohdanneet sellaisia asioita, joissa lupaus Jumalan huolenpidosta joutuu koetukselle.
Kyllä siinä tulee vähintäänkin
-olo, kun kaveri hehkuttaa vieressä:"Joo, hyvä fiilis, Jumala hei rakastaa sua, Jumalan rakkaus on niin suuri, Halleluja!" kun samaan aikaan itsellä elämässä on käynnissä kaikennäköisiä tragedioita.
Kyllä siinä tulee vähintäänkin
-olo, kun kaveri hehkuttaa vieressä:"Joo, hyvä fiilis, Jumala hei rakastaa sua, Jumalan rakkaus on niin suuri, Halleluja!" kun samaan aikaan itsellä elämässä on käynnissä kaikennäköisiä tragedioita.- Liittynyt
- 3.4.2003
- Viestejä
- 3 997
Tekisi mieleni suositella sinulle matkustamista kauas tutustumaan joihinkin erittäin uskonnollisiin ja köyhiin maihin ja ihmisiin, maihin joissa uskonto on olennainen ja näkyvä osa jokapäiväistä elämää. Kuten katolinen Filippiinit. Pakkiksen matkaosiosta löytyy 3 mun matkarapsaa tuolta. Saisit vähän toisenlaista perpektiiviä asioihin. Itse olen tunnen hyvin suomalaisen luterilaisuuden, filippiiniläisen katolisuuden ja thaimaalaisen budhalaisuuden. Kaikki nuo 3 erilaista uskontoa ovat mielestäni oikein mainioita juttuja omalla tavallaan
- Liittynyt
- 14.1.2008
- Viestejä
- 431
Hempukka sanoi:
Jos vain viitsit, niin etsisitkö tälläisen raamatun kohdan? Itse en ole mikään suuri raamatun tuntija, mutta mulle on jäänyt sellainen kuva, että Jumala nimenomaan haluaisi hyvää ihmisille, eikä anna mitään vaikeuksia.
Tämänkin olen ymmärtänyt täysin erilailla, eikö ainakin kristityillä homma mene jotenkin näin: Kerran kun on kastettu niin se pyhä henki on ja pysyy, eikä siinä ole mitään "no entäs jos mut kastettiinkin vähän huonosti" spekulointeja? Ja eikös se taivaspaikka aukene ihan sillä, että uskoo Jeesukseen?
En mikään suuri uskontojen/eri kirkkojen tuntija ole, mutta mulle on ainakin jäänyt aika paljon yksinkertaisempi ja "loogisempi" kuva noista asioista.
- Liittynyt
- 6.1.2007
- Viestejä
- 61
Minä olen menettänyt kaiken uskoni kristillisessä mielessä. Yksi suuri syy on valheet ja puolitotuudet, joita meille on syötetty lapsesta asti. Tiivistetysti:
Julistettiin rakkauden sanomaa (mikä on hyvä) ja samaan hengenvetoon opeteltiin tarinoita kymmenestä käskystä, Joosuasta, Aabrahamista... Eli toisen sanoen Vanhaa testamenttia joka on täynnä väkivaltaa ja Jumalan vihaa ja käskytystä kansanmurhiin.
En todellakaan ole sitä mieltä, että mainitut teot ja tapahtumat ovat hyvä juttu, mutta ilmeisesti esim. papit ovat koska harva heistä tuomitsee Jumalan tahdon.
Homoseksuaalisuus on jyrkästi kielletty Raamatussa. Käsittääkseni ei on ei eikä ehkä. Kuitenkin nykyaikana jopa pappi leikkauttaa itsensä. Tekopyyhyyttä kirjaimellisesti.
Miten naiset voivat vaatia tasa-arvoa ja samalla uskoa Raamatun sanaan. Kuitenkin heti alussa todetaan:
- Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat,
ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi.
Kuitenkin tunnet halua mieheesi,
ja hän pitää sinua vallassaan.
Tiedetään, voi tulkita monella tavalla... Voiko?
Jeesus kuoli ristillä ihmisten syntien takia. Tätä pitäisi ihannoida ja kumartaa. Historiasta löytyy varmasti lukemattomia tapauksia missä on uhrattu oma henki muiden tai jonkun asian/aatteen puolesta.
Itse varmasti antaisin henkeni lapseni puolesta... ja tästä tulee mieleen kun lapsena kuuli, että pitää rakastaa Jumalaa yli kaiken. Tippa linsissä yritti vakuutella itselleen, että oikeasti rakastaa Jumalaa enemmän kuin omia vanhempiaan.
Pakko oli myös myöntää itselleen, että uskonto ei vaikuta olevan muuta kuin oman edun tavoittelua. Lopussa kiitos seisoo.
Julistettiin rakkauden sanomaa (mikä on hyvä) ja samaan hengenvetoon opeteltiin tarinoita kymmenestä käskystä, Joosuasta, Aabrahamista... Eli toisen sanoen Vanhaa testamenttia joka on täynnä väkivaltaa ja Jumalan vihaa ja käskytystä kansanmurhiin.
En todellakaan ole sitä mieltä, että mainitut teot ja tapahtumat ovat hyvä juttu, mutta ilmeisesti esim. papit ovat koska harva heistä tuomitsee Jumalan tahdon.
Homoseksuaalisuus on jyrkästi kielletty Raamatussa. Käsittääkseni ei on ei eikä ehkä. Kuitenkin nykyaikana jopa pappi leikkauttaa itsensä. Tekopyyhyyttä kirjaimellisesti.
Miten naiset voivat vaatia tasa-arvoa ja samalla uskoa Raamatun sanaan. Kuitenkin heti alussa todetaan:
- Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat,
ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi.
Kuitenkin tunnet halua mieheesi,
ja hän pitää sinua vallassaan.
Tiedetään, voi tulkita monella tavalla... Voiko?
Jeesus kuoli ristillä ihmisten syntien takia. Tätä pitäisi ihannoida ja kumartaa. Historiasta löytyy varmasti lukemattomia tapauksia missä on uhrattu oma henki muiden tai jonkun asian/aatteen puolesta.
Itse varmasti antaisin henkeni lapseni puolesta... ja tästä tulee mieleen kun lapsena kuuli, että pitää rakastaa Jumalaa yli kaiken. Tippa linsissä yritti vakuutella itselleen, että oikeasti rakastaa Jumalaa enemmän kuin omia vanhempiaan.
Pakko oli myös myöntää itselleen, että uskonto ei vaikuta olevan muuta kuin oman edun tavoittelua. Lopussa kiitos seisoo.
- Liittynyt
- 17.9.2008
- Viestejä
- 2 344
No kyllähän Raamatussa kerrotaan kaikenlaisesta paskasta, jota Jumala ihmisten riesaksi laittaa, varsinkin Vanhassa Testamentissa. Lisäksi on tietysti ns. pahan ongelma, eli kun Jumala kerran on kaikkitietävä ja kaikkivoipa, niin tästähän loogisesti seuraa, että myös kaikki maailmassa oleva paha on täällä Hänen tahdostaan.
Luterilaiset tosiaan taitaa yleensä uskoa, että pelastus seuraa suoraan Kristukseen uskomisesta. Mutta käsittääkseni nimimerkin Hempukka ongelma olikin enemmän siinä, että tähän tuntuu toisinaan olevan ihan mahdoton uskoa, jos kaikki menee perseelleen uskosta huolimatta. En kyllä menisi sanomaan kristinuskon kuvaa melkein mistään asiasta kovin loogisesksi, mutta se on toinen juttu.
Hyviä pointteja kaikki, mutta tähän lainaamaani kohtaan voisi huomauttaa, että eihän transsukupuolisuus ole sama asia kuin homoseksuaalisuus. En tiedä, onko Raamatussa mitään mainintaa transsukupuolisuudesta. Sen kyllä tiedän, että perinteisesti kirkkojen suhtautuminen siihen on ollut aika nihkeää.
- Liittynyt
- 14.1.2008
- Viestejä
- 431
Näitä muistan itsekkin, esim. nooan arkki tarina. Jokatapauksessa jos puhutaan kristinuskosta (joka ei taida mikään kovinkaan yhtenäinen uskonto olla...) eikä esim. juutalaisuudesta niin eikös homma mene about niin, että Jeesus sovitti synnit -> Jumala hyväksyy, että ihminen ei pysty noudattamaan hänen lakejaan, eikä rankaise ihmistä enään mitenkään vaan tahtoo hyvää ja antaa kaikki synnit anteeksi.
Mulla ehkä on monessa suhteessa aika yksinkertainen ajattelumaailma, mutta tämänkin olen ymmärtänyt niin, että kristinuskossa kaikki paha on itse pääpahis Luciferin tekoja, jonka Jeesus tulee sitten joskus takaisin tullessaan pwnaamaan, siihen asti se täällä kiusaa ihmisiä.
Joo, tämän ymmärrän kyllä. Jos elämä potkii päähän niin kyllähän sitä varmaan yksi jos toinenkin alkaa kyseenalaistamaan uskoansa ylipäätään. Ihmettelin vain tuota taivasoptiosta pohdintaa ja sitä, saiko sen pyhän hengen vai ei, jos kuitenkin uskoo.
Ja jos jotain kiinnostaa, niin kirkosta olen eronnut (luterilaisesta). Moni mun kristinuskoon pohjautuva "tieto" on peräisin uskonnollisen ala-asteen opettajani puheista. Meillä luettiin koulussa äidinkielen tunneilla uutta testamenttia ja musiikin tunneilla laulettiin virsiä... muistan vieläkin kaikkien uuden testamentin kirjojen järjestyksen ulkoa. :D
- Liittynyt
- 6.1.2007
- Viestejä
- 61
Tämä olikin lähinnä esimerkki siitä kuinka pitkälle on menty homoseksuaalisuuden hyväksymisessä. Tuskin naiseksi haluava mies haluaa seksiä naisen kanssa.
(Itse en vastusta homostelua, vaikka se ei kiinnostakkaan)
Asiaan liittyen myös se, että kaikki on tasa-arvoisia Herran edessä kumoutuu Vanhassa testamentissa. Esim. jonkun ruuminvamman omaava ei ole oikeutettu uhraamaan Herralle vaan toisen on tehtävä se hänen puolestaan.
- Liittynyt
- 22.1.2008
- Viestejä
- 3 291
Uskonto antaa ihmisille voimaa, toivoa ja turvallisuuden tunnetta. Mun mielestä tossa on jo hyviä syitä uskoa johonkin. Minkä takia sen uskon kohteen pitäisi olla absoluuttisesti totta, että siihen voisi uskoa? Jos uskonnolla on voima parantaa ihmisen henkistä hyvinvointia niin se on aivan sivuseikka, että onko niitä jumalia/Jumalaa tms oikeasti olemassa. Jokainen uskokoon mihin haluaa kunhan ulkopuoliset ei siitä joudu kärsimään.
- Liittynyt
- 6.1.2007
- Viestejä
- 61
Tämä todellakin on uskonnon hyvä puoli.
Mutta mikäli Raamattua pidetään yhtenä uskonnon kulmakivenä pitäisi myös tietää mistä on kysymys. Itselläni Raamatun tutkiminen taas herätti lisää kysymyksiä ja epävarmuutta. Tajusin, että se opetettu totuus Raamatusta olikin kaukana kirjoitetusta. Kritisoinkin lähinnä kirkkoa ja Raamattua en uskomista.
Tästä pahuuden ongelmasta on gnostilaisissa kirjoituksissa hyvä selitys:
Lyhyt referointi:
-Luojajumala on oikeasti paha Jaldabaoth ei siis korkein voima. Tämä heppu on se vanhan testamentin jumala, joka haluaa ihmisille pahaa jne.
Sitten korjaus edelliseen viestiini, muistin osaksi väärin:
3. Moos. 21:16
16 Herra sanoi Moosekselle: 17 "Sano Aaronille: Kukaan jälkeläisesi, jolla on jokin ruumiinvamma, ei saa milloinkaan tulla uhraamaan ruokaa Jumalalle. 18 Uhraamaan ei saa tulla kukaan, joka on sokea, rampa tai kasvoiltaan tai ruumiiltaan epämuodostunut, 19 kukaan, jolta on katkennut jalka tai käsi, 20 joka on kyttyräselkäinen tai kitukasvuinen, jonka silmäterä on samentunut tai jolla on ihottuma, rupitauti tai vialliset kivekset. 21 Kukaan pappi Aaronin suvun jäsen, jolla on jokin vamma, ei saa astua uhraamaan Herralle kuuluvia tuliuhreja; vammansa takia hän on kelpaamaton uhraamaan ruokaa Jumalalle. 22 Hän saa silti syödä Jumalan ruokaa, sekä erityisen pyhää että pyhää, 23 mutta väliverhon luo tai alttarin ääreen hän ei saa vammansa vuoksi astua, ettei hän häpäisisi mitään, minkä minä, Herra, olen julistanut pyhäksi."
Pointti lienee sama...
Voidaan tietenkin ajatella, että tuohon aikaan luonnonvalinta oli huomattavasti tehokkaampaa ihmisten keskuudessa ja syrjimällä "erilaisia" pidettiin kansa kunnossa. Nykykäsitys inhimillisyydestä on tästä kuitenkin kaukana.
- Liittynyt
- 6.10.2006
- Viestejä
- 1 531
Olin pitkään samoilla linjoilla ja tavallaan, yksilötasolla, olen edelleenkin. Mutta tässäkin ketjussa joku perusteli hyvin sen, miksi uskominen epätoteen on ilmiönä kestämätön. Kannattaa lukea useampi sivu taaksepäin.
Nykyään olenkin taipuvainen (taas vaihteeksi) olemaan sitä mieltä, että olisi parempi jos laitettaisiin faktat nippuun ja kuopattaisi taikauskot.
- Liittynyt
- 14.1.2008
- Viestejä
- 431
Veke80, eihän se mitään kumoudu, jos puhut kristinuskosta? Eihän vanhan testamentin aikaan kaikki todellakaan olleet tasa-arvoisia Herran edessä. Juutalaiset oli the valittu kansa jne. Eli mun mielestä on ontuvaa väittää jotain, mitä sanotaan uudessa testamentissa "epätodeksi" perustelemalla se sillä, että vanhan testamentin aikaan homma meni erilailla. Jos siis tarkastelee kristinuskon mukaan, uudessa testamentissa on tyyliin kaikki luvattu jokaiselle. Koikeile vaikka johonkin raamattuhakukoneeseen pistää, niin tulee aika hyvin ilmi. Juutalaisilla varmaan aika eri käsitys vanhan testamentin asemasta, kun eivät Jeesusta edes messiaana pidä.
- Liittynyt
- 6.1.2007
- Viestejä
- 61
Adalwolf, niin kauan kun Vanhaa testamenttia pidetään osana kristinuskon oppeja ei niitä oppeja voi mielestäni sivuttaa ja poimia sieltä vain sopivat käskyt ja ohjeet. Kymmenen käskyäkin on itseasiassa Jumalan laki juutalaisille.
Turha siteerata jotain opusta ja samalla kieltää seuraavan sivun asiat tai sivuttaa ne kaikessa hiljaisuudessa. Kyse on kokonaisuudesta.
Ja juutalaiset eivät pidä Jeesusta messiaana vaikka uskovatkin messiaaseen. Kuitenkin meillä on sama jumala ja jos juutalaiset ovat valittu kansa, niin he tuskin ovat väärässä?
Turha siteerata jotain opusta ja samalla kieltää seuraavan sivun asiat tai sivuttaa ne kaikessa hiljaisuudessa. Kyse on kokonaisuudesta.
Ja juutalaiset eivät pidä Jeesusta messiaana vaikka uskovatkin messiaaseen. Kuitenkin meillä on sama jumala ja jos juutalaiset ovat valittu kansa, niin he tuskin ovat väärässä?
- Liittynyt
- 14.1.2008
- Viestejä
- 431
Samaa mieltä oikeestaan kaikesta, paitsi, että jos ajattelee kuin kristitty, niin nykyiset juutalaisethan nimenomaan ovat väärässä? Juutalaiset varmaan ovat mielestään oikeassa ja muslimit myös. Mulla vaan on sellainen käsitys, että Jeesuksen opetuksilla/ uuden testamentin tapahtumilla nimenomaan kumotaan paljon vanhan testamentin asioita ja luodaan uutta. Kaikkia eläimiä saa syödä ja mitään ei tarvitse uhrata jne. jne. -> Jos tosiaan tarkastelee kokonaisuutena raamattua, ei voi mielestäni myöskään poimia vanhasta testamentista jotain ohjeita miten esim. tulisi elämiä uhrata ja pitää sitä olennaisena osana krisinuskoa.
Jees, mutta mä lähden tästä nyt joulunviettoon. Kiitos mielenkiintoisista viesteistä.
Jees, mutta mä lähden tästä nyt joulunviettoon. Kiitos mielenkiintoisista viesteistä.