Tässä olisi taas aihetta vaikka minkälaiseen keskusteluun joten toivottavasti sinulta löytyy aikaa kommentoida edes hieman. Olisi oikeasti mukava kuulla väliin vähän fiksumpaa tekstiä kun ainaiset "jeesus pelastaa"-elämöijät.
Näkökulmaerolla tarkoitan ainoastaan sitä, että teologia keskittyy lähinnä kristiuskoon ja uskontotiede muihin uskontoihin tai on vertailevaa. Fokusoitumisessa kristinuskoon en näe mitään kummallista tai epätieteellistä.
Ilmeisesti meillä on vieläkin hieman eriävät mielipiteet näiden termien todellisesta sisällöstä. Selvennän omaa kantaani:
Teologisia kysymyksiä: Mitä on armo? Mitä on synti?
Uskontotieteellisiä kysymyksiä: MIKSI uskonnoissa on olemassa sellaisia käsitteitä, kuin "armo" tai "synti"?
Näkisin myös, että on olemassa islamilaista tai vaikkapa juutalaista teologiaa. Tämän takia karsastan esimerkiksi käsitettä "teologinen tiedekunta" valtion yliopistossa. Ymmärrän kuitenkin, että tuollainen kristillinen teologia on
vain osa tuossa tiedekunnassa tapahtuvaa opetusta/tutkimusta. Monet muut asiat, kuten uskontotieteellinen tutkimus ja aikaisemmin sinunkin mainostamasi islaminopettajien koulutus tasapainottavat tiedekunnan roolia ja oikeuttavat sen olemassaoloa.
Mikäli olen edelleen aivan metsässä noiden termien kanssa, saa korjata.
Totta. Ongelma onkin siinä, että nähdään tämä uskovien leiri vain ääripäiden kautta. Oikeastaan koko käsite uskova on täällä hyvin määrittelemätön. Täällä kun puhutaan uskovista, puhutaan lähinnä karismaattisesta uskonnollisuudesta ja siitäkin tiettyjen ongelmakohtien kautta. Kristinuskon kuva on toisin sanoen täällä hyvin kapea. Täytyy toki sanoa, että monissa uskonnollisissa yhteisöissä on ongelmansa, enkä ihmettele että asioita tarkastallaan näiden ongelmien kautta.
Keksinpä hienon lausahduksen (joku saa käyttää sigussaan jos haluaa :D):
- Nettikeskustelun taso määräytyy tyhmemmän osapuolen mukaan
Meidän ateistien leirissä on varmasti paljon lukeneita ja opiskelleita ihmisiä (en väitä kuuluvani heihin

) ja aivan varmasti arsenaalia olisi myös paljon "tasokkaampaan" keskusteluun. Valitettavasti tällainen "korkeampi" argumentointi menee monelta uskovaiseltakin reilusti yli hilseen (kuin myös kovatasoisempi teistinen tulitus on haastavampaa riviateistille) joten monesti on helpompaa tyytyä jysäyttelemään jo kuluneita uskontokriittisiä väitteitä. Nämä ovat kuitenkin täysin valideja sillä niitä ei kovinkaan vakuuttavasti ole kukaan teisti ikinä kumonnut.
Koska itse opiskelet uskontoa, sinun on helppo huudella sieltä akateemisesta norsunluutornistasi ettei täällä porukka osaa edes määritellä "uskontoa". Luettuani
Näköaloja uskontoon ymmärrän tuon näkökantasi täysin mutta kuten sanottua, eipä tuollainen akateemistasoinen ja kategorinen uskontokeskustelu yleensä ota tuulta alleen osapuolten molemminpuolisen tietämättömyyden takia.
Olisi kuitenkin mukava kuulla sinun teistiset ja ateismikriittiset argumenttisi. Uskallan nimittäin väittää, että tältäkin palstalta löytyy ihmisiä jotka pystyvät niihin vastaamaan. Sinun puolustuksesi ei voi olla "ette ole opiskelleet uskontotiedettä tai teologiaa joten ei teidän kanssa voi keskustella".
Joten tulehan hätiin, pakkiksen uskovaiset ovat alakynnessä! ;) *nyrkit pystyssä*
Tuossa vertaat kahta tieteenharjoittajaa. Teologi ei ota tieteenharjoittajana kantaa Jumalan olemassaoloon, koska siitä ei voi tehdä havaintoja. Näin siis akateemisessa kontekstissa. Tämä on siis ihanne, joka toteutuukin varsin hyvin. Muunlaisessa kontekstissa tai roolissa teologi tietysti voi ottaa kantaa Jumalan olemassaoloon aivan kuten mihin tahansa muuhunkin asiaan. Yliopistossa ei kuitenkaan opeteta, miten puolustellaan jumalan olemassaoloa, vaikka joidenkin vanhojen ajattelijoiden tekstien selityksiin voikin törmätä, kuten esimerkiksi Tuomas Akvinolaisen Viiteen tiehen.
Nyt ollaan pakkiksen kontekstissa, voit huoletta ottaa henkilökohtaisesti kantaa ;)