Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin kirjoittamassa analyysissä Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? tuodaan esille ne tahot, jotka hyöt
www.suomenuutiset.fi
Elinkeinoelämän ohella maahanmuutosta hyötyy myös monenlainen suoraan maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ympärille syntynyt teollisuudenala, joka liittyy maahanmuuttajien oman kulttuurin ylläpitoon, kotouttamiseen ja työllistämiseen.
Kyse ei ole pienistä rahoista, sillä pelkästään valtion kotouttamisesta maksamat vuotuiset korvaukset liikkuvat 200 miljoonan euron luokassa. Turvapaikanhakijoiden asioiden hoitaminen on ollut tuottoisaa liiketoimintaa myös esimerkiksi lakimiehille, jotka ovat tehtailleet muun muassa valituksia kielteisistä turvapaikkapäätöksistä.
Kotouttamishankkeisiin riittää julkista rahaa eikä tuloksia juurikaan valvota, sillä kotouttamiseen käytetyt resurssit ovat yleensä itseisarvo, joiden summalla mitataan sitä, kuinka paljon kotouttamiseen on panostettu. Varsinkin vuoden 2015 siirtolaistulva aloitti kotoutusteollisuuden kulta-ajan erilaisille kotoutusta tukeville kännykkäsovelluksille ja maahanmuuttajien työllistämisprojekteille, joissa vain mielikuvitus on ollut rajana.
Hyötyjien joukossa on myös useita maahanmuutto- tai monikulttuurisuustoimintaan keskittyviä kansalaisjärjestöjä, joille Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on myöntänyt satoja miljoonia euroja. Suomen Uutiset on kirjoittanut esimerkiksi mediapersoonien Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin Startup Refugees -projektista, jonka puitteissa Rantala ja Milonoff ovat vuoden 2017 jälkeen keränneet pelkästään STEA:lta reilusti yli miljoona euroa. Projektin saavutukset ovat jääneet epäselviksi, ja avustusvarat menevätkin enimmäkseen työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin.