- Liittynyt
- 18.2.2015
- Viestejä
- 3 119
Törkeästä ihmiskaupasta epäillyn Veijo Baltzarin yhdistys sai valtionavustuksia 126 000 euroa – kriittinen raportti ei sulkenut julkisia rahahanoja
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Baltzarin yhdistykselle vielä viime vuonna 66 000 euroa. Kaiken kaikkiaan yhdistys sai muita avustuksia 2016-2018 yhteensä yli 360 000 euroa.
muun muassa.
Opetusmenetelmää pidettiin niin lupaavana, että Humanistista ammattikorkeakoulua pyydettiin selvittämään, voisiko Baltzarin pedagogiikan pohjalle rakentaa korkeakoulutasoista koulutusta ja jopa ”vientikelpoista innovaatiotoimintaa”.
Hankkeeseen satsattiin tosissaan: opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Humanistiselle ammattikorkeakoululle 2011 180 000 euroa ”kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan mallinnus- ja tutkimushankkeeseen”.
29.3.2012 valmistuneen raportin lopputulema oli karu: kokemuspohjainen pedagogiikka ei tarjonnut pohjaa korkeakoulutasoiselle opetukselle.
RAPORTISSA muun muassa todettiin, että Baltzar hyödyntää ohjausvalinnoissaan fyysistä läheisyyttä: opiskelijoita esimerkiksi ohjattiin fyysiseen kontaktiin toistensa kanssa ennen kuin he olivat tutustuneet toisiinsa.
– Maaliin millä ehdolla hyvänsä, kaikki keinot pitää käyttää, kaikki keinot on luvallisia, Baltzar kuvasi pedagogiikkansa ohjausetiikkaa.
Raportin mukaan niin sanotut ”epäkelvot yksilöt” oli oikeutettua siirtää sivuun joko kokonaan koulutuksen ulkopuolelle tai koulutuksen sisällä ikään kuin ”toivottomien kategoriaan”.
Raportissa arvioitiin, että Baltzar luottaa kykyynsä toimia intuition varassa.
– Mä haastattelen niitä, kävelytän niitä, teen niille erilaisia.. mä en painosta niitä, mä teen niille jotain ja pystyn tunnissa havaitsemaan mikä tää juttu on, Baltzar kuvaili raportissa.
Johtopäätöksissä summattiin, että ”vahva auktoriteettiperustaisuus, johon yhdistyi ihailun, läheisyyden ja romantiikan tärkeyteen viittaavia elementtejä, sisälsi ristiriitoja opettajan ammattieettisten lähtökohtien kanssa.
KRIITTISESTÄ raportista huolimatta yhdistyksen tukemista jatkettiin vuosi toisensa jälkeen.
Veijo Baltzarin 23 vuotta sitten antama Anna-lehden haastattelu on kylmää luettavaa – kuvaili naismakuaan ja remahti nauramaan
– Asia on ikävä kyllä niin, että monet naiset ovat akkoja jo 25-vuotiaina, ja minähän en väsähtäneiden kanssa voi elää, Veijo Baltzar kertoo Anna-lehdessä vuonna 1996.
Lokakuussa 1996 ilmestyneessä Anna-lehden numerossa Baltzar kertoo, kuinka hän jo vauvana kiersi naisen sylistä toiseen. Ihastuneiden huudahdusten kannattelemana hän oppi rakastamaan itseään.
– Asia on ikävä kyllä niin, että monet naiset ovat akkoja jo 25-vuotiaina, ja minähän en väsähtäneiden kanssa voi elää, Veijo Baltzar kertoo vanhassa Anna-lehdessä.
BALTZAR kuvailee Anna-lehdessä, kuinka hän meni vanhana ukkona Ylioppilasteatteriin Kuopioon ohjaamaan ja pani merkille parikymppisten tyttöjen katseet.
– Mitä helvettiä, parikymppiset tytöt alkoivat katsella minua. Rupesin nuortumaan. Olin mennyt sinne vanhana miehenä, mutta tulin sieltä pois nuorena miehenä, hän kertoo lehdessä.
Anna-lehden toimittaja Tuula Kasanen kysyy Baltzarilta uskollisuudesta.
– Uskollinen? Kyllä, mutta minulla on vaatimuksia. Naisen pitää olla naisellinen, kaunis, älykäs ja nuori, Veijo Baltzar toteaa ja rämähtää Anna-lehden mukaan nauramaan.
Ilta-Sanomien haastattelussa 2016 Veijo Baltzar kertoi, että naiset ovat tänä päivänä aika äksyjä.
"So it goes" - (Those three famous words from Slaughterhouse-Five, by Kurt Vonnegut)
"