Jiri Keronen:
Never stop the madness ja kohta vedetään taas. Miten näin laadukas sekoilu onkaan voinut mennä ohi. Maria Ohisalo haluaa selvittää, miten olisi mahdollista yhdistää islamilainen naisten alistuksen symboli ja säkittäminen suomalaisen poliisin virka-asuun. Samaan aikaan hän on huolissaan, että luottamus poliisiin puolueettomana toimijana kasvaa, eikä tajua, että juuri hän on sitä luottamusta rapauttamassa.
Yhdenkään viranomaisen tai julkisen vallan työntekijän ei pitäisi missään tapauksessa käyttää uskonnollisia symboleita tai muita jengitunnuksia työtehtävissään. Ainoat tunnukset, mitä voidaan sallia, ovat valtiolliset tunnukset ja viralliset merkit. Tämä on välttämätöntä, että julkinen valta voi esiintyä edes näennäisesti puolueettomana ja neutraalina. Mikäli tehdään toisin, silloin luottamus julkiseen valtaan rapautuu.
Uskonto ja viranomaistoiminta pitää erottaa toisistaan entistä selkeämmin. Tämä meinaa, että myöskään opettajien tai muiden vastaavien toimijoiden ei voida antaa käyttää työtehtävissään alistushuiveja tai muita selkeästi uskonnollisia symboleita. Poliisin nyt kaikista viimeisenä. Uskonto ja virkavalta eivät kuulu yhteen liberaalissa valtiossa.
Lyön kuus Koskenkorva-pulloa vetoa, että Ohisalo on keksinyt omasta päästään nämä muslimityttöset, jotka tahtoisivat olla kyttiä, mutta uskonnollinen pakkomielle patriarkaaliseen alistumiseen ja alistamiseen estää heitä. Mikäli tällaisia taas on olemassa, silloin heitä ei missään tapauksessa saa päästää poliiseiksi. Jos ihminen ei voi olla esimerkiksi poliisi ilman huivia, on aika epätodennäköistä, että tuollaisella uskonnollisella vakaumuksella saataisiin myöskään puolueetonta poliisitoimintaa.
Mitä järkeä on ministereissä, jotka tieten tahtoen tahtovat tehdä suomalaisista islamin edessä alistettuja dhimmejä? Tämäki jätkä on varmaan samaan aikaan sitä mieltä, että islam on ihan hyvä ja harmiton juttu, että suomalainen maailman historian tasa-arvoisimpiin yhteiskuntiin kuuluva kulttuuri on patriarkaalinen ja sovinistinen. Ja niin me kuolemme: emme räjähtäen supernovaksi, vaan hiljaa kuihtuen pois.