Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Indicalle haluan sanoa, vaikkei tämä maahanmuuttoon suoranaisesti liitykään: Kyllä aikuinen voi oppia uuden kielen ja sen kieliopin varsin täydellisesti, ei siihen ole mitään esteitä. En ymmärrä lainkaan, miksii sanot, ettei aikuinen voi oppia uusia kieliä kunnolla.
Iso kasa paskaa. Kyllä muuten puhuu. Todella monessa mamuperheessä puhutaan ruotsia. Ja mitä tulee tuohon lapselle haitallisesta ei-äidinkielestä, niin pointti ei olekaan aikuisiällä maahanmuuttaneista vanhemmista, vaan täällä syntyneistä ulkomaalaisista, jotka jo puhuvat ja tulevat puhumaan lapsilleen suomea. Jo nyt tapaa päivittäin ulkomaalaisia, jotka eivät puhu "oman" maansa kieltä vaan kommunikovat suomeksi. Suurin osa heistä syntynyt täällä, mutta myös monia, jotka ovat tulleet maahanmuuttajina ihan kakarana ja puhuvat täydellistä suomea. Eli miten tässä yhtälössä lapsi oppii sun mainitsemaa "väärää" suomenkieltä? Kertaus on opintojen äiti, eli ei tietenkään aikuisiällä tulleet mamut puhu lapsilleen suomea, vaan täällä syntyneet tai täällä jo lapsesta asti asuneet.
Sä puhuit ihan eriasiasta kuin itse. mä tarkoitan nyt sellaisia ulkomaalaisia, jotka EIVÄT ole asuneet täällä siinä iässä kun äidinkieli omaksutaan, tehden henkilön kielitaidosta aina ja iänkaikkisesti huonompaa kuin sellaisen henkilön joka on asunut kielen omaksumisvaiheiden aikana suomessa. Sellaista kielipuoli-kieltä ei todellakaan kannata opettaa lapsille, vaan lapsille tulee aina puhua sitä kieltä jota itse puhuu äidinkielenään.
Jos taas on ulkomaalainen mallia vaari ukrainasta, on jo valmiiksi äidinkielinen suomessa, niin tottakai silloin pitää puhua suomea, eikä ukrainaa.. Tota nyt en todellakaan tarkoittanut!
Toinen on se että on iso ero osaako kieltä ulkomaalaisena vai ei. Se että osaa "ihan hyvin ja voi kommunoikoida" ei riitä missään tapauksessa siihin että sitä voisi ikinä opettaa eteenpäin itse. Natiivitasolle ei aikuisiällä missään tapauksessa voi päästä, se on ainakin kovin harvinaista. Ihan kohtuullisen sujuvasti voi oppia, mutta siitä on erittäin pitkä matka äidinkielen tasoon. Määrittelykysymys sitten että mikä on ihan kunnolla..
Ulkomaillemuuttamisessa se että mitä kieltä puhuu kotonaan ei imo ole minkäänlainen kysymyskään, tietenkin sitä mikä itselle on vahvin! Itsellekin tietenkin tavoitteena on oppia ennenpitkää saksaa niin hyvin kuin kukaan ei-saksalainen voi sitä puhua, mutta sen voin jo tässä vaiheessa sanoa että siitäkin on uskomattoman pitkä matka siihen että olisi saksasta aidostil, kyllähän sillä pärjää, työssäkin pystyy todistettavasti käyttämään ja niin edelleen, mutta siihin että aidosti osaisi kuvata syvimpiä tunteitaan vieraalla kielellä, eikä kukaan paikallinen voisi tunnistaa ulkomaalaiseksi. siihin en koskaan tule pääsemään. En siis myöskään ikinä tulisi puhumaan vierasta kieltä lasten kuullen jos sellaisia itsellä olisi.
..
Tässä muuten hyvä video amerikan holtittomasta maahanmuutosta afrikkalais-amerikkalaisen suusta. Kysyisellä henkilöllä on muitakin hyviä videoita joita suosittelen katsottavaksi.
Kaverilla on todella positiivinen asenne joten sen juttuja on mielenkiintoista kuulla.
http://www.youtube.com/user/mohammedabshaun#p/u/193/TDF1oJx5Aug
Siihen ei Persut, eikä muut pysty vaikuttamaan, vaan se on väistämätöntä.. Nyt sitä monet ajattelee, että hyi helvetti joudutaanko me tottua "noihin"?? Myöhemmet polvet eivät edes asiaa edes sillä tavalla ajattele, vaan se on jo normaalia.
Mun jälkipolvet ei tuu pitämään kerjäävää rikollisromania tai esim. tätä normaalina. Joka porukkaan kuuluu paskasakkia, mut niin kauan kun tota eläimellistä menoa ilmenee noin helvetisti suhteessa mamujen määrään, en tuu todellakaan liputtamaan pätkääkään niiden tänne haalimisen puolesta.
No noin on varmasti monet muutkin vanhemmat joskus ajatellut. Vaikket niiden puolesta liputtaisikaan, niin sä et voi vaikuttaa sun lasten lasten ajattelutapaan. Siinä vaiheessa, kun alkaa esim päiväkodit ja koulut olemaan pulloillaan ulkomaalaistaustaisia, niin niihin automaattisesti aletaan tottumaan. Jossain vaiheessa alkaa näkymään Nordessa tiskin takana, suurimpien firmojen johdoissa ja eduskunnan istunnoissa muitakin kuin Juttia ja Matteja. Lisää noihin päälle vielä mulatit. Sitä se integraatio meinaa, eikä se ole estettävissä. Sun lapsen tai lapsenlapsen paras kaveri saattaa olla jossain vaiheessa pikku Ahmed tai pikku Fatima. Mitä sä teet asialle? Better get used to it.
Katso miten nekkuja katsottiin jenkeissä vielä jopa 60- ja 70- luvuilla. Nyt on nekku pressana. Okei tietenkin eri lähtökohdat yms yms, mutta sama "tottumisprosessi". Toki vieläkin löytyy mustien vastaisia ihmisiä, niinkuin tulee löytymään Suomestakin aina, mutta lopputulos on sama. Suomessa kun ei ole Hitleriin verrattavaa johtajaa, joka voisi polkasta liinat kiinnin maahamuutolle ja kärtsätä kaikki jo täällä olevat elävältä. Meno EU:hun ei myöskään helpottanut asiaa, eihän.
Suomessa kun ei ole Hitleriin verrattavaa johtajaa, joka voisi polkasta liinat kiinnin maahamuutolle ja kärtsätä kaikki jo täällä olevat elävältä.
Niinpä. Eräs kanadalainen tuttuni mulle valitteli, että hivenen häntä hämää, kun puhutaan "maahanmuuttajista", joilla on ongelmia, ja hän ei kyllä tunnista itseään niistä ongelmaisten ryhmästä...ehkä se halu sopeutua, länsimainen tausta ja kaksi yliopistotutkintoa sitten jotenkin ihmeesti helpottivat sopeutumista...Henkilökohtaisesti keskustelun taso ja ylipäätään nykyiset käytännöt ottaa kyllä päähän oikein huolella. Maahanmuuttajia ei pitäisi koskaan käsitellä yhtenä, homogeenisenä ryhmänä. Työperäiset ja humanitaariset maahanmuuttajat pitäisi aina erotella ja käsitellä erikseen.
Nimenomaan, ja juuri tuossa vaiheessa alkaisi niin saatananmoinen rasismin huutelu, että tulisi tinnitus kaikille. Kun tuossa vaiheessahan se kävisi aika selvästi ilmi, mitkä poppoot ovat niitä erityishaasteellisia värisijöitä.Humanitaarisiin ei pitäisi myöskään sotkea pakolaisia, jotka ovat ne ainoat sopimusten puitteissa Suomeen otettavat. Näitä kategorioita pitäisi vielä erikseen jakaa kulttuurisiin osioihin, sillä kulttuurilla on merkittävä vaikutus siihen, miten henkilöt kotiutuvat ja miten he tulevat toimimaan yhteiskunnassamme.