Mun täytyy tässä kysymyksessä kompata Mattih3:a ja Rankkuria, vaikka ymmärränkin tavallaan OoDeen kannan. Viime kädessä tässä todella on kysymys siitä, nauttivatko somalit vähemmistöasemansa - ja kenties jo valmiiksi huonon maineensa - takia erityistä suojaa. Lain kirjaimessahan tällaista erityistä suojaa vähemmistöille ei kai ole (ei ainakaan kiihottamisen kansanryhmää vastaan tunnusmerkistössä), mutta mikäänhän ei estä syyttäjää tai tuomaria tulkitsemasta lakia niin, että tällainen erityissuoja on. Minusta lakia ei pitäisi tulkita niin, enkä usko, että ainakaan ylemmät oikeusasteet tuomitsisivat Halla-Ahoa. Elleivät ne sitten pidä Halla-Ahon selitystä, että hän halusi ottaa kantaa sananvapauteen, riittämättömänä, mitä se mielestäni ei ole. Jos näin kuitenkin käy, tulee Halla-Aho osoittaneeksi juuri sen, mitä halusikin, eli että de facto Suomessa on erivahvuinen lain suoja suomalaisille ja somaleille.
Miksi vähemmistöillä ei sitten pitäisi olla erityissuojaa tällaisissa asioissa? Siksi, että erityissuojan myöntäminen olisi samalla sen myöntämistä, että kyseinen ryhmä on jotenkin erityinen ja sen jäsenet kykenemättömiä toimimaan samojen sääntöjen puitteissa. Kiihottamisen kansanryhmää vastaan kieltävä laki on jo nykymuodossaan riittävä kriminalisoimaan tahallisen vihanlietsonnan tiettyä ryhmää kohtaan.
Vaikka asia ei ole suoraan luettavissa lain kirjaimesta, perustuslain 6 § (yhdenvertaisuus) pitää sisällään periaatteen, jonka mukaan positiivinen erityiskohtelu on mahdollista ja sallittua. Tämä tarkoittaa sitä, että tiettyjen ryhmien kohteleminen eri tavalla on sallittua, jos kyseisen ryhmän katsotaan olevan erityisen suojelun tarpeessa (naisten asema työelämässä ja työhönotossa on yleensä klassinen esimerkki tästä) ja tällä kohtelulla toteutetaan mainittua suojelua. Kansainvälisten sopimusten tasolla Suomi on myös sitoutunut yhdenvertaisuuden nimissä turvaamaan muun ohella
kansallisten vähemmistöjen aseman. Näinpä maahanmuuttajavähemmistö (tai sen osa) voi periaatteellisesti nauttia tiettyä tulkintaetua muutoin objektiivisessa tilanteessa.
Lisäksi palauttaisin mieliin muutaman seikan. Syyttäjä nimittäin väittää Jussi Halla-ahon syyllistyneen kahteen eri rikokseen:
a) Yksi syytekohtaa koskee
uskonrauhan rikkomista ja kohdistuu ensisijassa Halla-ahon esittämään lausahdukseen islamista, Allahista ja pedofiliasta. Kyseisen rikoksen tunnusmerkistön keskeinen edellytys tässä tapauksessa on
loukkaamistarkoitus. Toisin sanoen: Oliko Jussi Halla-aho tarkoitus tässä kohden de facto loukata islaminuskoisia. Mikäli loukkaamistarkoitusta ei voida toteennäyttää, ei Halla-aho voi syyllistä rikokseen.
b) Toisessa syytekohdassa kyse on
kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tämä kohdistuu ensisijassa Halla-ahon täkyyn jossa väitetään, että somalien ominaispiirre on verovaroilla eläminen ja ryöstely. Rikoksen tunnusmerkistö ei välttämättä edellytä lainkaan loukkaamistarkoitusta. Lähtökohtaisesti ainoastaan tilanteessa, jossa esitetyt väittämät ovat tosia, voidaan edellyttää, että syytetty on todellakin tarkoittanut loukata viestin kohteena olevia. Muussa tapauksessa edellytyksenä ei ole loukkaamistarkoista. Tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää sen sijaan vain, että rikoksen tekijän viesti on sisällöltään panetteleva ja solvaava
viestin vastaanottajan näkökulmasta. Tässä toki on rajoituksena se, että viestin vastaanottaja ei nauti subjektiivista suojaa vaan arvio on tehtävä objektiivisesti. Eli mikä tahansa loukkaantuminen ei riitä.
Täällä eräiden esittämä väite sananvapauden polkemisesta on itselleni edelleen jäänyt hieman epäselväksi. Kukaan ei nimittäin ole missään vaiheessa väittänyt ettei Jussi Halla-aho olisi voinut esittää asiaansa sivistyneesti. On itsestään selvää, että Jussi ei edes yrittänyt tätä vaan tahallaan lähti provosoivalle linjalle. Tässä ei missään vaiheessa ole ollut kyse siitä, ettei Jussi saisi sanoa sanottavaansa.
