Näin 45 minuutista vain osan. En hyväksy rikollisuutta. Se ei ole mikään perustelu tehdä rikoksia, että oli vaikea lapsuus. Mutta vaikea lapsuus on aika monenkin rikoksentekijän taustalla. Se on asia mihin voisi yrittää kiinnittää huomiota, jotta sitä tulevaisuuden rikollisuutta ja syrjäytymistä yhteiskunnasta voitaisiin ehkäistä.
Mietin sitä, että eikö Suomesta löydy vakaata sijoitusta 9-vuotiaalle lapselle, joka on tullut maahan ilman vanhempiaan ja jäänyt ihan yksin. Ei siinä kerrottu, missä tämä henkilö on lapsuutensa viettänyt, mutta vaikutti siltä, että lastenkodissa.
Jos on tuon ikäisenä ehtinyt kokea sodan, joutunut pakolaiseksi ja eroon perheestään niin pitäisi olla todella vahvat tukitoimet uudessa maassa. Se on ihan selvä, että tuolla taustalla ja lastenkodissa eläneenä ei tule kovin hyvää jälkeä sosiaalisesti ajateltuna.
Suomen sosiaalihuolto lasten kohdalla on aika usein ihan takalistosta. Olen jonkun verran "päässyt" seuraamaan sivusta eikä ratkaisut ole läheskään aina olleet lapsen parhaaksi.
Joo, tosin jostain ihmeen syystä kokisin että Suomella olisi kovempi velvollisuus omia lapsiaan kohtaan, eikä murehtia siitä että voi voi, mites tuo meidän 9-vuotias somppu nyt pärjää, entä kaikki muut 9-vuotiaat somput.
Suomen pakolaiskiintiön pitäisi olla 2/vuosi, koska tänne näemmä lappaa niin saatanan ongelmallista sakkia, että jokaiselle pitää olla oma täysipäiväinen psykoterapeutti, fysioterapeutti, tulkki, opettaja, kotouttaja, sopeuttaja, sisustaja, vaatturi, kukkahattutäti ja ymmärtäjä.
Ja jos Suomella toisaalta ei ole resursseja jengin kotouttamiseen/sopeuttamiseen, edes niiden jotka sitä itse haluavat, niin ei sitten kandee ottaa ketään.
Kandee välillä yrittää pitää mielessä sekin, kuinka paljon jotain ryöstettyä/hakattua/raiskattua mahtaa lohduttaa se,
että no Abdulilla oli niin vaikeeta kotona, ei ihme että se tän teki.
Hilippa ei hyväksi rikollisuutta, mutta on valmis ymmärtämään rikollisia maailman tappiin.
