Loppudieetin kalorivaje

[Nightkin]

Jeps, kesä tulee ja läski on ikuista. Koitin vähän söörtsillä tuossa vilkuilla jotain tipsejä aiheesta, mutta eipä löytynyt kummempia. Diettaaminen on mennyt hyvällä vauhdilla eteenpäin ja 4,5 kuukauden aikana on paino tippunut 94 kilosta 81kiloon. Pituutta on 177cm ja kiristyminen on ollut selvää myös peilistä katsoen. Lihakset ovat pysyneet esim. haukkareissa täysin, ainakin mittanauhan mukaan, mutta ilmeisesti joitain pieniä tappiota ollaan kärsitty ainakin reisissä ja pakaroissa. Toisaalta niissä oli myöskin huomattavasti rasvaa dieetin alkaessa, joten paha sanoa todellisista tappioista mitään. Viimeisen 2,5 kuukauden aikana olen ottanut myös 45minuutin aamuhölkkäilysessioita nelisen kertaa viikossa. Vyötäröllä on kuitenkin vielä sen verran rasvaa, että siitä saa vielä kiinni liian hyvin. Kyselisinkin kokeneemmilta diettaajilta, että kuinka suurta kalorivajetta olette ylläpitäneet dieetin lopussa? Tarkoitus olisi yrittää olla menemättä liian alas energiansaannissa, jotta katabolia ei yltyisi liian kovaksi. Päätin siis yrittää oppia ensin muiden kokemuksista. Tällä hetkellä kalorivajeeni on noin 600kcal/vrk. Jos päivän kulutus on esim noin 2800-2900 kcal, niin kuinka alas uskaltaisitte energiansaannin tiputtaa?

 

[Mike]

Kylläpäs onkin mahtava painonpudotus
Kyllä voi huoletta mennä sinne 2300 kaloriin, jos loppudieetillä on vielä 2900, niin pitää olla paljon lihaa tai sitten paljon kulutusta että rasva palaa.
Pidä huoli että se aamuhölkkä tapahtuu sopivalla sykkeellä, ei liian korkealla ja ota syömäpäiväkin mukaan. Voi olla että noin kova painonpudotus on jo jumittanut sen metabolian, eli hiilaria koneeseen kunnolla yksi päivä ja sitten taas viikon verran matalilla kaloreilla.

 

[Nightkin]

Jees, kiitoksia. Pitänee ottaa tuollainen hiilaripäivää vaikka viikonloppuna. Oon kyllä huomannut selvää hidastumista tuossa kiristymisessä, että jos sen tuolla kikkailulla sais taas käyntiin.

 

[AKV]

Pidä huoli että se aamuhölkkä tapahtuu sopivalla sykkeellä, ei liian korkealla

Eikös se nyt ole loppupelissä aikalailla samantekevää millä sykkeellä liikkuu? Minä ainakin olen käsittänyt asian näin:

Matala syke, rasvaa palaa suhteellisesti laskettuna suorituksen aikana enemmän
vs.
Korkea syke, kulutus ylipäätään suurempi (jolloin rasvaakin palaa kunnolla) & "jälkipoltto" isompi.

 

[Bloo]

Korkeammalla sykkeellä mennään yli rasvanpolttoalueesta, ruumis käyttää energiaksi hiilareita ja lihaksia.

 

[Nightkin]

Eikös se nyt ole loppupelissä aikalailla samantekevää millä sykkeellä liikkuu? Minä ainakin olen käsittänyt asian näin:

Matala syke, rasvaa palaa suhteellisesti laskettuna suorituksen aikana enemmän
vs.
Korkea syke, kulutus ylipäätään suurempi (jolloin rasvaakin palaa kunnolla) & "jälkipoltto" isompi.

No epäilemättä, mutta mitähän ne lihakset siitä revittelystä sanoo.

 

[ruho]

Eikös se nyt ole loppupelissä aikalailla samantekevää millä sykkeellä liikkuu? Minä ainakin olen käsittänyt asian näin:

Matala syke, rasvaa palaa suhteellisesti laskettuna suorituksen aikana enemmän
vs.
Korkea syke, kulutus ylipäätään suurempi (jolloin rasvaakin palaa kunnolla) & "jälkipoltto" isompi.

Toisin pain paitsi jalkipoltto.

 

[AKV]

Toisin pain paitsi jalkipoltto.

Ainakin P.Borg on pikkaisen toista mieltä:

"Ja miksi näin? ”Rasvanpolton” keskeinen idea on, että kohtuutehoisessa liikunnassa kuluisi eniten rasvaa energiaksi – enemmän kuin kovempitehoisessa liikunnassa. Kohtuutehoinen liikunta kuluttaakin kovatehoista liikuntaa enemmän energiaa rasvasta, jos asiaa katsotaan hyvin yksisilmäisesti energian prosenttiosuutena. Eli matalatehoisessa liikunnassa kulutetaan suhteellisesti enemmän rasvaa kuin kovatehoisessa liikunnassa. Tällaisessa tarkastelussa ei kuitenkaan ole mieltä, sillä kovatehoinen liikunta kuluttaa enemmän energiaa, vaikka kuluttaisikin prosentuaalisesti vähemmän rasvaa. Oikea tapa katsoa asiaa onkin liikunnan absoluuttisesti kuluttama rasvamäärä. Kun kohtuullisella tai kovalla teholla tehtyä liikuntaa verrataan, niin asiassa pitää erottaa kaksi eri tilannetta:

1) Liikunta tehdään tietyssä ajassa (esim. kävellään tai juostaan 30 min) – tämä on yksinkertainen asia. Molemmissa liikunnoissa kulutetaan suurin piirtein sama absoluuttinen määrä rasvaa. Joissakin tutkimuksissa matalatehoisempi liikunta on kuluttanut jopa hieman enemmän rasvaa, mutta tämä ei ole yleinen havainto. Vaikka rasvan polttaminen energiaksi on molemmilla tehoilla samaa luokaa, niin kovatehoinen liikuntaa kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa (hiilihydraateista) samassa ajassa, ja on siten selkeästi tehokkaampi rasvanpolttaja. Lisäksi kovatehoinen liikunta aiheuttaa suuremman harjoittelun jälkeisen ”jälkipolton”, millä on oma marginaalinen (ero liikuntojen välillä n. 20 kcal/vrk 30 min liikunnassa) merkityksensä."

Palstan josta tuon pätkän sisältävä artikkeli löytyy linkki on ennenkin poistettu täältä (kaupallinen saitti) joten en sitä oheen laita. Ellei ylläpito sitten erikseen näytä vihreää valoa.

 

[AKV]

No epäilemättä, mutta mitähän ne lihakset siitä revittelystä sanoo.

Tätä pitänee kysyä HIIT-miehiltä. ;)

 

[Bloo]

HIIT toimii sillä periaatteella että kun juostaan niin juostaan aamulla kun hiilihydraatit on matalalla ja keho ei voi ottaa tätä energiaa muualta kuin rasvasta. Normaalisti kun juostaan kovaa niin sillon on hiilareita kehossa eikä rasvaa lähde vaan hiilareita.

 

[Dopey]

Jos kehosta on hiilarit pois niin se on kuollut. Vaikka joskus aamulla kellon soidessa siltä tuntuukin, niin kyllä niitä hiilareita on aamullakin ihan tarpeeksi lenkkiä varten .

Tärkein tekijä rasvaprosentin säätelyssä on edelleen calories in vs. calories out päivän tarkkuudella, kunhan välttämättömiä rasva- ja aminohappoja saadaan tarpeeksi. Seuraavaksi isoin juttu on karttaa lyhyitä hiilareita. Mihin aikaan niitä aerobisia tehdään tai tehdäänkö niitä ollenkaan on sitten sitä hienosäätöä samoin kuin palautusjuomien grammamääräiset koostumukset.

 

[Mike]

Eipä nuo pro-bodarit yms. kovan luokan rasvanpolttajaukot kovin isolla sykkeellä aerobista tee, joten siitä kannattaa vetää johtopäätöksiä. Itse en missään nimessä tekisi korkealla sykkeellä, siinä palaa vain lihakset pitemmän päälle.

 

[Nightkin]

Tätä pitänee kysyä HIIT-miehiltä.

On eri asia vetää muutaman minuutin HIIT kuin juosta 150 sykkeellä vajaa tunti. HIIT kyllä on ihan hyvä reenityyli. Pysyy syke korkealla pitkään treenin jälkeenkin. :thumbs: