Lisäravinteista

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Bodom
  • Aloitettu Aloitettu
cuscus sanoi:
Kiinnostaisi oikeasti tietää, että onko joku kokeillut sitten sikabulkata ilman hiilareita tai onko heittää linkkiä johonkin tutkimukseen? Siinähän sen eron näkisi selvästi, jos jotain 3500-4000kcal päivässä söisi protskuja ja rasvaa :)
Tuohon en osaa vastata mutta mielestäni ei ole mitään järkeä sika bulkata pelkällä rasvalla ja protskalla, hiilihydraatithan säätelee kuitenkin erittäin tärkeitä kasvu tekijöitä kropassamme ja jos haluaa maksimoida lihaskasvun niin mielestäni hiilarit kuuluu myös olennaisena osana ruokavalioon proteiinien ja rasvojen lisäksi.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
neutraali sanoi:
Tuohon en osaa vastata mutta mielestäni ei ole mitään järkeä sika bulkata pelkällä rasvalla ja protskalla, hiilihydraatithan säätelee kuitenkin erittäin tärkeitä kasvu tekijöitä kropassamme ja jos haluaa maksimoida lihaskasvun niin mielestäni hiilarit kuuluu myös olennaisena osana ruokavalioon proteiinien ja rasvojen lisäksi.

Siis vähä hiilarisessa ruokavaliossa saa syödä: lihaa, kalaa, kanaa, kananmunia ym., käytännössä kaikkia kasviksia, hedelmiä, marjoja, ainakin joitain pähkinöitä, täyjyvä ja ehkä joitain vilja tuotteita (en muista). Esim. täysjyvä leipiä ja vastaavia. Sekä monia puuroja ym. Myös pastaa jota ei keitetä ihan pehmeäksi sekä esim. basmatin riisi.

Itse en noudata tällaisia ruokatottumuksia, mutta olen seurannut vierestä. Tärkeintä on välttää nopeita hiilareita ja sokereita. Hitaita hiilareita voi syödä, jos ei hirveästi, niin ainakin jonkin verran. Joitain mieluummin (esim salaatti mieluummin kuin pastaa), kuin toisia.

Tarkoitus ei ollut, kuin kehoittaa ottamaan nämäkin huomioon, kun neuvotaan muita. Eli siis kaloriteorialla on haastajia.

Juu ja ehdottomasti ei ole urheilijalle ihanteellinen, koska lihoamisen vaara ei ole niin suuri, ja palautumiseen tarvitaan nopeita hiilareita, vaikka verensokerit sitten hyppisikin silmille.
 
Pertti 123 sanoi:
Tarkoitus ei ollut, kuin kehoittaa ottamaan nämäkin huomioon, kun neuvotaan muita. Eli siis kaloriteorialla on haastajia.
Siis missä on sellainen tutkimus jossa sanotaan että kun syöt proteeini pitoista ruokaa PALJON eli ylimääräisä kaloreita niin ei lihoisi. Vai mitä meinasit tällä, jos jossain asiasta jotain mainitaa niin kopioi se tänne, siis se pelkkä kohta missä niin mainitaan. Sellaista ei ole olemassakaan.
 
neutraali sanoi:
Siis missä on sellainen tutkimus jossa sanotaan että kun syöt proteeini pitoista ruokaa PALJON eli ylimääräisä kaloreita niin ei lihoisi. Vai mitä meinasit tällä, jos jossain asiasta jotain mainitaa niin kopioi se tänne, siis se pelkkä kohta missä niin mainitaan. Sellaista ei ole olemassakaan.

Siis vähä hiilarisissahan on kyse siitä, että kalorit voi unohtaa. Perustuu ihan ei teorioihin. Eli kun syöt vähä hiilarista (rasva, porteiiini, hitaita hiilareita), niin vaikka kaloreita tuliskin paljon, niin et lihoa. Eli kun normaalisti syömällä lihoat, se ei johdu kaloreista, vaan nopsista hiilareita ja sokereita, jotka heilauttelee verensokeria ja niin edelleen. Pitäs plärätä jostain ne täsmät selitykset / väitteet.

Eli noissa tutkimuksissa todetaan, että vähä hiilarinen ryhmä syö niin paljon, että saa yhtä paljon kaloreita, kuin norm. syövä ryhmä, jotteivät kaloriteoriaa uskovat voi väittää, että ero johtuu siitä, että vähän hiilareita syövät saavat vähemmän kaloreita.

"Insuliini – lihottava hormoni

Heljä Suuronen-Gleibin kirjassa referoidaan mm. professori Cordainin, ravintoantropologien Eaton sekä tuhansia diabetespotilaita hoitaneiden lääkäreiden Michael ja Mary Dan Eadesin näkemyksiä insuliiniresistenssin historiallisista taustoista.

Hiilihydraatit vaikuttavat verensokeriin ja siten myös haiman insuliinituotantoon. Puhdistetut hiilihydraatit, kuten sokeri ja valkoiset jauhot mutta myös oluen sokeri, maltoosi, vaikuttavat verensokeriin dramaattisesti.

Teolliseen ruokaan siirtyminen onkin suurin ja nopein mullistus, mitä ihmiskunnan ravitsemuksen historiassa on koskaan tapahtunut. Elimistömme ei ole sopeutunut käsittelemään niitä hiilihydraattimääriä joita nykyisin ahdamme sisäämme.

Insuliinin vaikutuksesta keho valmistaa ylimääräisestä energiasta rasvaa, ja estää samalla kehoa käyttämästä varastorasvaa polttoaineena. Verensokerin heilahtelut aiheuttavat jatkuvasti kohonneen insuliinituotannon, minkä vuoksi keho ei lopulta enää reagoi insuliiniin. "
 
Eli ilmeisesti jos syö perinteisen kaavan mukaan (nopeita hiilareita), niin energian lisäys lisää sitä energia määrää, joka muuttuu rasvaksi. Mutta jos verensokeri ei heilahtele (ei nop. hiilareita ja sokereita), ei ylimääräinen energia muutu rasvaksi.

Eli jos syöt paljon hiilareita ja sokereita, niin silloin se pihvi ja rasvakin lihottaa sinua. Kannattaakin hakita, että jos söis nopeita hiilareita vain palkkarin muodossa?!?!?!?!??!?

EDIT: äh taas uus viesti, ei ehtinyt editoida edellistä

Nyt meni jo niin mutuksi, että kaivattas anssin :anssi: kommenttia ja tarkennusta / korjausta
 
Pertti 123 sanoi:
Eli kun syöt vähä hiilarista (rasva, porteiiini, hitaita hiilareita), niin vaikka kaloreita tuliskin paljon, niin et lihoa.
Kun syöt sitten yli kulutuksen näitä rasvoja, proteiineja ja hitaita hiilareita, niin läskiä ei tule? Mihinkäs nämä ylimääräiset kalorit sitten menee, kun ne normaalisti varastoidaan vyötärölle?

Tuon vielä ymmärtää, että paino tippuu nopeammin low-carb -dieetillä kuin korkeahiilihydraattisella, vaikka kalorit olisi samassa. Energiaa kuluu enemmän ja suurempi osa energiasta muuttuu lämmöksi jne. En vain voi uskoa, että ne ylimääräiset energiat eivät sitten varastoidu vyötärölle, kun nopeat hiilarit jätetään pois ja hitaita rajoitetaan. Siis mihin kaikki ylimääräinen menee, jos niitä ei varastoida?
 
Onhan tuo Atkins kanssani samaa mieltä aika pitkälle :)

6. Painonlasku voidaan riittävästi selittää »vähäisemmän kalorikulutuksen» ansioksi.

Vastaus: Tämän dieetin patologisten nälkämallien säätely samoin kuin sen lisääntynyt kylläisyysarvo johtaa yleensä kalorikulutuksen huomattavaan vähenemiseen. Tämä edustaakin todella dieetin tärkeintä etua, joka käy ilmi siitä että erittäin korkea prosenttimäärä Yhdysvaltain väestöstä on ilmoittanut voivansa noudattaa sitä helposti. Tämä on vain yksi syy siihen miksi dieetti vaikuttaa


Tässä lisää Atkinsin juttua:
8. Mitkään tieteelliset todisteet eivät tue käsitystä että dieetti olisi aineenvaihdunnallisesti edullisempi kuin tavalliset dieetit.

Vastaus: Tämän väitteen esittämisen edellytys on kieltää Kekwickin ja Powanin klassillisen tutkimuksen pätevyys, tutkimuksen, jonka tekijät osoittivat että ruumiin rasvojen vähenemistä tapahtui sovellettaessa dieettejä, joissa oli samat kaloriarvot silloin kun ne oli rakennettu rasvoista tai valkuaisaineista, mutta ei silloin kun dieetit oli rakennettu hiilihydraateista.

Yhdysvaltain lääkäriliitto yritti kieltää tämän tutkimuksen arvon viittaamalla tohtori Sidney Wernerin tutkimuksiin. Werner tutki 52 gramman hiilihydraattidieettiä - selvästikin isompi hiilihydraattimäärä kuin mitä dieettivallankumouksessa ehdotetaan.


Eli mielestäni noihin tutkimuksissa käytettyihin hiilarimäärin ei kyllä mahdu millään hitaatkaan hiilarit. Yleensä näyttää olevan hiilareita alle 30g / päivä, eli ei sinne oikein puurot ja ruisleivät mahdu pienissäkään määrin.

Mitä noita tutkimuksia lueskelin, kaloriteoria ei välttämättä toimi noilla minimalistisilla hiilareilla (alle 30g / päivä), mutta näillä ns. normaaleilla niukkahiilarisilla dieteillä (50-100g), kaloriteoria näytti toimivan normaalisti.
 
Noitahan on tuhat ja yksi mallia, joku sanoo, että saa syödä tätä joku, että ei saa. Tutkimus tuloksiakin on joka lähtöön. Vain aika selvittää sotkun.

Jotku kyllä väittää ankarasti, että nopsien hiilarien ja sokereiden syömättömyydestä on 1001 hyötyä, mutta tiedä sitten häntä.

Ehkä 10 vuoden päästä ollaan viisaampia.
 
Ei syötyä kalorimäärä kuitenkaan aivan kokonaan voi suoraan suhteuttaa lihomiseen. Tärkein on imeytyvä kalorimäärä johon nähdäkseni vaikuttaa ruuan koostumus ja henkilökohtainen ruuansulatus. Käsittääkseni runsaskuituisten ruoka-aineiden hiilarikalorit on laskettu hiilarimäärän mukaan ja kuitenkin suuri osa kuidusta käy elimistössä vain vierailulla. Ja toinen tekijä, tosin melko vähäinen, on energiamäärä mikä kuluu proteiinin käsittelyyn elimistössä verrattuna hiilareihin.
Olisin kuitenkin oman kokemuksen perusteella taipuvainen uskomaan insuliinitason heittelyiden vaikutuksiin rasvan varastoitumisen säätelyssä, mutta en osaa kyllä sanoa kuinka merkitsevältä osin.
Totta on ainakin, että insuliinitason heittelyt lisäävät nopeiden hiilareiden himoa ja saattavat myös altistaa mielialan vaihteluille... joka taas lisää ko. himoa... joka taas johtaa ylimääräisten kaloreiden kertymiseen.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom