Liian vähäinen syöminen & liiallinen painontarkkailu

[Lillii]

Ensteks laitan vähän perustietoa, elikkä 18v tyttö, pituutta n. 165cm ja painoa kilon kahden verran alle 60. Ongelmakseni on kesän aikana muodostunut ainakin itseäni häiritsevä painontarkkailu ym. siihen liittyvä. Ylipainoinen en ole ollut koskaan, enkä myöskään alipainoinen, joten ongelma ei juurikaan sieltä voi juontua. Treenaan ilman sen kummempia tavoitteita kuntosalilla sekä bodypumpissa muutamasta kerrasta viiteen kertaan viikossa vähän fiiliksen mukaan, koiran kansa teen reippaita kävelylenkkejä päivittäin.*

Painan tällä hetkellä vähemmän kuin pariin vuoteen, enkä voi väittää että se kovasti harmittaisi (voiko joku muu samaa sukupuolta oleva olla eri mieltä?), päinvastoin. *Tuntuu, että siitä saa vain lisää motivaatiota, ja tiettyyn pisteeseen asti se onkin ehkä hyväksi, mutta pelkään kovasti milloin mennään sen pisteen yli. Suhtautuminen ruokaan on muuttunut paljon, ja vaikka olen hyvinkin tietoinen paljonko voisin päivässä syödä, jää syödyt kalorit usein sen määrän alle.*

Tavoitteena olisikin saada pääkoppaan ajatus, että syödä saa eikä vaakaa tarvitse tuijottaa. Omaa vaakaa en edes omista, vaan käytän salin vaakaa, mutta aina on kovin vaikea lähteä salilta käymättä vaa'alla. Mikäli paino on pysynyt samana tai jopa alentunut, olen hyvillä mielin. Luonnollisesti painon muuttuminen toiseen suuntaan saa mielen alakuloiseksi, ja saatan helposti olla loppupäivän syömättä.*

Tiedän, että kroppa tarvitsee ruokaa yms yms, joten sellaisia vastauksia en tarvitse. Muut vinkit otan ilolla vastaan kirjoitusvirheet saan ehkä anteeksi, puhelimella on kovin vaikea kirjoittaa virheetöntä tekstiä kovin nopeasti..*

 

[Kaapeli]

Tietysti voisit vain unohtaa vaa'an ja keskittyä peilikuvaasi. Itse en seuraa lainkaan painoani vaan katson peilistä, jos minulla on rasvaa väärissä ja epäterveellisissä paikoissa liiaksi (vyötärölihavuus). Eli jos jättäisi sen vaa'an kokonaan väliin?

... Mutta tämäkin saattaa olla aivan väärä neuvo esimerkiksi anokretikolle, joka näkee itsensä lihavana peilistä aina painosta riippumatta.

 

[Grishnackh]

Treenaan ilman sen kummempia tavoitteita

Osu jotenki silmään tämä kohta. Auttaiskohan asiaan jos hankkisit itelles niitä tavoitteita joiden saavuttamiseen tarvitaan oikeanlaista ruokaa sopiva määrä. Ja ihminen on kuitenkin ihan oman itsensä hallittavissa eli jos tavotteisiin pääsemisen sivussa tulee lisäkiloja, niistä pääsee aina eroon ilman mitään poppakonsteja, varsinkin jos on muutenkin jo liikkuvainen ihminen.

 

[Daiina]

Paino vaihtelee niin paljon luonnollisestikkin, mm. nesteet, treenit ja massa suolistossa vaikuttavat. Vaa'an tarkkailu on sinänsä turhaa, peilistä näkee parhaiten jos jotain ylimääräistä alkaa tulla. Liikunta ja treenaus saattaa muuttaa kropan koostumusta ja se voi näkyä painossa. Kunhan syö terveellistä sapuskaa luonnollisen ruokahalunsa mukaisesti ei voi mennä metsään. Kroppa osaa kyllä tasapainottaa ylimääräiset ja vajaat energiatilat pysyäkseen tasapainossa pidemmällä tähtäimellä. Luota kehoosi.

 

[maggy]

Tämä terveellinen sapuska on kyllä paha käsite ainakin itselleni:/ ... Kun tuntuisi että aterialla maitoa proteeinipastaa naturel kanan filettä lisättynä hernemaissipaprika sekoitus.. Mutta silti mieli vetää vastaan kun tuosta hiilihydraatin PAHUUDESTA puhutaan. Voikun joku kokeeneempi harrastaja kertoisi mikä on terveellinen ja ravitseva ja vieläpä kehittävä ruokavalio! Anteeksi avautumiseni, mutta asia osittan koskettaa itseänikin.. Terveisin ortorektikko kynäniska :/

 

[Mettäpöyröö]

Ravitseva ja kehittävä ruokavalio on ainakin sellainen, joka sisältää sekä PROTEIINIA sekä RASVAA sekä HIILIHYDRAATTIA. Se hiilihydraatti, eikä edes ehta valkoinen sokeri mitään syanidia ole...

 

[Daiina]

Ei saa tarttua liikaa siihen "terveellinen"-sanaan. Perus puhtaat ainesosat ja käsittelemättömyys on se avainsana. Kovat rasvat, suolaisuus ja ravinteittomuus on sitä epäterveellistä. Näkemyksiä on monia, mutta sanotaanko että kaikki on väärin annosteltuna epäterveellistä. Hiilihydraatit ei ole pahoja, kovaa treenaava tarvitsee niitä että jaksaa! Ei lihakset jaksa ponnistella jos ne ei ole ladattuina energialla. Proteiinit vähärasvaisista lähteistä, kuitupitoiset ja matalan glykeemisen asteikon hiilihydraattituotteet (ettei verensokerit pompauttele liikaa) ja tarpeeksi pehmeää rasvaa niin hyvä tulee.

 

[Toad]

Itselläni oli joskus sama ongelma, kun en ollut aloittanut vielä kehonrakennusta. Laihdutin n. 15 kg vuoden sisään, ja huomaamattani dieetti jäi päälle. Tarkkailin painoa täsmälleen samalla tavalla kuin ketjun aloittajakin. Viikonloppuna taas tuli syötyä aivan liikaa, johtuen varmaan jatkuvasta kalorivajeesta, jota tiedostamattani sitten yritin paikata.

Ongelma korjaantui kun laitoin kaikki syömäni ruuat gramman tarkkuudella kalorilaskuriin viikon ajan, ja katsoin paljonko söin keskimäärin viikossa. Hirveät 1000 kalorin päivävajeethan siellä oli, varmaan viikonloppusyömisten ansiota etten ollut haihtunut ilmaan. Pikkuhiljaa aloin lisäämään kaloreita, tyyliin +100 per päivä viikon ajan, toisella viikolla +200 jne.

 

[Lillii]

Kiitos vinkeistä. Ruokapäiväkirja kuulostaakin hyvältä, tosin keittiövaakaa kun en omista niin en voi kovin tarkkoja grammamääriä ylös laittaa. Sama ongelma myös kouluruokailussa. Mutta tosiaan, sillä ehkä tajuais helpommin että kuinka vähän sitä oikeasti syö.

Missään tosi timmissä kunnossa en ole, että rasvaa on mitä karsia. Pitäisi vain löytää paras tapa siihen, ehkä sitten mielikin saisi rauhan ja alitajunnassa olevat ajatukset laihdutuksesta katoaisivat ajan myötä. Lisää vinkkejä saa toki laittaa, ehkä san joskus kokeneet ymmärtävät parhaiten kuinka hankalaa tälläisen asian kanssa on oikeasti elää.

 

[iPush]

käytän salin vaakaa, mutta aina on kovin vaikea lähteä salilta käymättä vaa'alla.

On se varmaan vaikeaa, mutta jos tiedostat tuon itsekin "ongelmaksi", niin kyllä sen silloin pitäisi olla yllättävänkin helppoa kulkea sen ohi

Tuo tavoitteellisuus, johon joku tarttui voisi myös olla "lupa" ensin vähän nostaa painoa ja sitten dieetata alemmas. Kevyt syklittely esim. 5 kg sisällä voisi vapauttaa tuosta tietyn painoluvun ajattelusta ja siihen vertaamisesta. Esim. treenaat ja syöt kunnolla kunnes painat 62,5 kg, minkä jälkeen vähennät syömistä ja treenaten edelleen, kunnes painat 57,5 kg. Siitä taas esim. 61 kg ja siitä alas vaikka 57 kg. Nuo nyt vaan oli esimerkkejä, kun en tiiä ruumiinrakennettasi tai tavoitteitasi, mutta tuossa tulisi pikkuhiljaa vähän lihasmassaa ja rasvaa palaisi. Sullahan kuitenkin on "lupa" painaa mitä tahansa 55-65 välillä ja tuon ulkopuoleltakin löytyy vielä hyviä painoja

Ajatuksena se, että yleensä on helpompi mennä johonkin suuntaan kuin yrittää pysyä paikallaan...

 

[Lillii]

Kiitos iPush! En ole tullutkaan ajatelleeksi tuota mitä sanoit ns. jojottelusta muutaman kilon sisällä. Enkä ole myöskään osannut pukea viimeistä lausettasi sanoiksi, mutta ainakin omalla kohdallani pitää paikkansa paremmin kuin hyvin! Ehkä sitä voisi kokeilla, että tosiaan yritän nyt ensiksi saada ylimääräiset pois, jonka jälkeen taas ehkä vähän nostam painoa jne.

Tänään oli first time kun en käynyt vaa'alla treenin jälkeen, so proud of myself!