Lihasmuisti?

[Endomorfi]

Olen kuullut moista termiä käytettävän kahdessa yhteydessä.

Ensiksi siinä, että "lihakset muistaa niitä joskus (vuosia sitten) rasitetun, ja osaavat paremmin ja nopeammin reagoida uuteen rääkkiin.

Toiseksi sitä on muun kilpaurheilun yhteydessä käytetty, paras esimerkki lienee vaikka heittolajit tai esim. ammunta, jolloin lihas muistaa *liikkeen* jota toistetaan jatkuvasti, ja asettuu automaattisesti oikeaan suoritusasentoon.

Jälkimmäiseen uskon varauksetta, mutta onko moista lihasmuistia olemassa, joka tekisi vuosien tauon jälkeisestä treenauksesta parempaa tulosta kuin sellaisella, joka koskaan ei ole rääkännyt lihaksistoaan kunnolla?

Sitten puhutaan myös jostain hermotuksesta.. eli lihas on saavuttanut tietyn tilan, jossa sen peruskunto on alunperinkin vahva. Esimerkkinä mainittakoon 20-vuotiaana tekemäni lastaustyö, jossa vasen hauis joutui jatkuvasti aika lujille, oikean ollessa aikalailla levossa. Vieläkin vasemmalla pumppaan about 25% enemmän kuin oikealla. Se vasen aikoinaan rasitettu haba vaan tuntuu olevan kestokyvyltään ihan toista kuin oikea. Fyysinen lihaksen koko onneksi ei ole mitenkään silminnähtävä, koska työ oli työtä eikä rutistusta.

Tuli vähän liikaakin mietteitä, mutta mitäpä gurut aattelette näistä?

 

[Sukulaku]

Jälkimmäiseen uskon varauksetta, mutta onko moista lihasmuistia olemassa, joka tekisi vuosien tauon jälkeisestä treenauksesta parempaa tulosta kuin sellaisella, joka koskaan ei ole rääkännyt lihaksistoaan kunnolla?

kyllä on

 

[nelkku]

Tästä oli keskustelua toisessakin threadissa ihan hetki sitten johon ongein sellasta tietoa internetin puolelta, että lihasmuisti on lihaksen totuttamista tiettyyn liikerataan. Samalla kun liikerata paranee on helpompi nostella isompia painoja. Kun taas harjoittelu loppuu lihasvoima/hermotus huononee, mutta kun harjoittelu taas aloitetaan on työ lihakselle helpompaa jo totutun liikeradan myötä ja näin ollen lihas jaksaa isompia rautoja joka taas takaa paremman kehityksen ja kuten totesit sama pätee muihinkin lajeihin, varsinkin heittolajeihin joissa oikea liikerata on todella tärkeä.

Hermotus on yleensä suht nopeasti hankittavissa aika lailla huippuunsa ja hermotus myös katoaa suhteellisen nopeasti. Jos puhutaan salitreenistä niin tämän huomaa todella helposti kokeilemalla ensin voimanostopainotteista treeniä isoilla romuilla ja sen jälkeen heilumista pienillä helistimillä, tulokset tippuvat todella nopeaan ja taas kun hermotusta aletaan parantamaan ja lihas tottuu isompiin painoihin tulokset palautuvat nopeammin, koska voimataso on parantunut. Eli jos tuota hauista et nyt enää käytä paljoakaan enempää kuin toista niin uskoisin ettei hermotus ole kauheasti edellä toista vaan se on ihan voimaa joka siellä suonissa sykkii ja jokaisella ihmisellä taitaa olla toinen käsi toista vahvempi, itselläni tuo 25% ei olisi vielä mitään kun olen niin täydellisesti oikeakätinen

 

[Endomorfi]

Jepulis mutta kun minä olenkin oikeakätinen

Ja silti vasen on vahvempi, ja johtuu nimenomaan siitä työstä josta on jo yli 10 vuotta mutta kun vasemmalla kädellä tuli kannateltua 1-20 kilon taakkaa jatkuvasti samalla kun oikealla kädellä puristeli "pihtejä". Homman nimi oli metalliromun ripustus telineisiin pintakäsittelyä varten. Samalla oikean käden näppivoimat kasvoi hämmästyttäväksi... joskus jopa huviteltiin työkavereiden kanssa laitteissa jotka mittaa sormivoimaa.. ynnä muissa illanvietoissa. Oli vaatekaapin kokoiset äijät ihmeissään kun pikkumies puristaa käden tohjoksi ;)

Lihaksen koko ei kyllä välttämättä ole suoraan verrannollinen sen voimaan. Näkeehän sen huippu-urheilijoistakin. Pikajuoksijat on kyllä yllättävän massiivisia nykyään. Kai se pyrähdys vaatii koko kropan yhteispeliä...

 

[Jones!]

Olen jostain saanut sellaisen kuvan että liikkeitä pitäisi vaihdella että ei tee pitkiä aikoja samoja liikkeitä? pitääkö näin tehdä ja liittyykö se jotenkin lihasmuistiin eli vaikuttaako voiman ja lihaksen kasvuun.:D

 

[KKHS]

Jälkimmäiseen uskon varauksetta, mutta onko moista lihasmuistia olemassa, joka tekisi vuosien tauon jälkeisestä treenauksesta parempaa tulosta kuin sellaisella, joka koskaan ei ole rääkännyt lihaksistoaan kunnolla?

Periaatteessa juu, paitsi että termi on äärimmäisen harhaanjohtava. Kyse ei kuitenkaan ole lihaksen toiminnasta, vaan treenauksen myötä muuttuneesta hormonitoiminnasta sun muusta vastaavasta ihmisen perusvalmiuksiin vaikuttavista asioista.

 

[okeido]

Olen jostain saanut sellaisen kuvan että liikkeitä pitäisi vaihdella että ei tee pitkiä aikoja samoja liikkeitä?

Kysyt oikeasti vai troli? Hymiö lopussa herätti epäilyksen...

"Liikkeitä pitää vaihdella" on myytti vanhoilta hyviltä ajoilta. Ilman suunnitelmallista progressiota ja syklitystä tulee ennemmin tai myöhemmin seinä vastaan, jolloin kehitys stoppaa. Kun ohjelmaa vaihdetaan, menee lihaksella hetki, ennen kuin se oppii käyttämään voimansa uusissa liikkeissä. Seurauksena on näennäinen kehittyminen, joka tulee kuitenkin lihasmuistina.

 

[Tidus]

Kysyt oikeasti vai troli? Hymiö lopussa herätti epäilyksen...

"Liikkeitä pitää vaihdella" on myytti vanhoilta hyviltä ajoilta. Ilman suunnitelmallista progressiota ja syklitystä tulee ennemmin tai myöhemmin seinä vastaan, jolloin kehitys stoppaa. Kun ohjelmaa vaihdetaan, menee lihaksella hetki, ennen kuin se oppii käyttämään voimansa uusissa liikkeissä. Seurauksena on näennäinen kehittyminen, joka tulee kuitenkin lihasmuistina.

Liikkeitä kyllä kannattaa kierrättää, koska jatkuvasti samanlaisella liikeradalla tehdyt harjoitukset rasittavat pidemmän päälle niveliä (tai jotain muuta roskaa kehossa). Loukkaantumisriski toisin sanoen suurenee jos rintaa treenataan aina penkillä tai jalkoja aina pelkällä kyykyllä. Mieluiten esimerkiksi penkkiä joka toinen ja dippiä joka toinen kerta.

Seuraava on mutuilua. Välillä joistakin liikkeistä kannattaa pitää ihan totaalitaukoa ja ottaa jotain uutta tilalle. En usko, että esim. maastavetoa on pidemmän päälle hyvä tehdä monta vuotta putkeen, vaan toisinaan voi pitää muutaman kuukauden, jopa yli vuoden, mittaisia taukoja.

 

[syöttösika]

Liikkeitä kyllä kannattaa kierrättää, koska jatkuvasti samanlaisella liikeradalla tehdyt harjoitukset rasittavat pidemmän päälle niveliä (tai jotain muuta roskaa kehossa). Loukkaantumisriski toisin sanoen suurenee jos rintaa treenataan aina penkillä tai jalkoja aina pelkällä kyykyllä. Mieluiten esimerkiksi penkkiä joka toinen ja dippiä joka toinen kerta.

Seuraava on mutuilua. Välillä joistakin liikkeistä kannattaa pitää ihan totaalitaukoa ja ottaa jotain uutta tilalle. En usko, että esim. maastavetoa on pidemmän päälle hyvä tehdä monta vuotta putkeen, vaan toisinaan voi pitää muutaman kuukauden, jopa yli vuoden, mittaisia taukoja.

Loukkaantumisriski kasvaa jos treeni on liian monotonista. Sen takia ohjelmaan kannattaa valita liikkeitä jotka rasittavat kroppaa mahdollisimman monipuolisesti. Esim jos tekee kaksijakoisella niin toisessa treenissä voisi olla takareiskoille mave ja toisessa askelkyykky. Jos liikkeet on järkevästi valittu niiden jatkuva vaihtelu vain hidastaa kehitystä.

Onko siihen joku syy miksi sun mielestä ei kannata tehdä mavea monta vuotta putkeen? Itse en ole ainakaan huomattavaa kehitystä saanut koskaan mihinkään pääliikkeisiin tekemällä pelkästään sen apuliikkeitä. Meinaan siis sitä että jos haluan kehittää mavea, teen mavea. Jos haluan kehittää dippiä niin teen dippiä. Koska mave on paras koko takaosaston kehittäjä en mielelläni jättäisi sitä pois kovin pitkäksi aikaa ohjelmasta

 

[okeido]

Liikkeitä kyllä kannattaa kierrättää, koska jatkuvasti samanlaisella liikeradalla tehdyt harjoitukset rasittavat pidemmän päälle niveliä (tai jotain muuta roskaa kehossa). Loukkaantumisriski toisin sanoen suurenee jos rintaa treenataan aina penkillä tai jalkoja aina pelkällä kyykyllä. Mieluiten esimerkiksi penkkiä joka toinen ja dippiä joka toinen kerta.

En kyllä allekirjoita tuota. Jos ohjelma on rakennettu etupäässä moninivelliikkeiden (penkki, leuanveto, jne.) varaan ja syklitetty, ei liikkeiden vaihtelemisella saavuteta mitään pl. mieltä virkistävää vaihtelua. Avain on moninivelliikket, progressio ja syklitys. Isoihin rautoihin tartvitsee tarttua aika harvoin ja treeni tukee tukikudosten sopeutumista. Kuulostanee HST:ltä - niin pitääkin .

Ei sillä, joskus on hauska kokeilla syklien välissä liikkeitä, joita harvemmin tekee. Mielestäni se loukkaantumisriski vain piilee juuri vaihtelussa; tulee tehtyä liikkeitä, joihin kroppa ei oikeasti ole sopeutunut. Kun leikkii, pitää leikkiä pienillä raudoilla. Eikä saa odottaa siitä mitään hyötyä.

Tarkennukseksi: puhun lihan tekemisestä, en voimanostamisesta tai yleisurheilijan salitreenistä.

 

[Heikki722]

Yksi asia joka jää näissä lihasmuistipohdinnoissa usein huomaamatta on lihaskalvon merkitys. Lihasmassan palautumisen kannalta yksi merkittävä tekijä on lihaskalvon kireys. Lihaskalvo on yksi eniten lihaksen kasvua rajoittava tekijä. Kun lihas on kerran saatu "isoksi" ja lihaskalvo on näin ollen venynyt, on lihaksen helppo palautua uudelleen treenit aloittaessa vanhaan mittaansa.

 

[Tidus]

Loukkaantumisriski kasvaa jos treeni on liian monotonista. Sen takia ohjelmaan kannattaa valita liikkeitä jotka rasittavat kroppaa mahdollisimman monipuolisesti. Esim jos tekee kaksijakoisella niin toisessa treenissä voisi olla takareiskoille mave ja toisessa askelkyykky.

En tiedä, toistitko vain samaa, vai ilmaisinko itseni päin pyllyä, mutta tuota juuri tarkoitin.

Onko siihen joku syy miksi sun mielestä ei kannata tehdä mavea monta vuotta putkeen?

Ei, mitään tieteellistä faktaa minulla ei ole. Vain omaa mutuilua, jota joku fiksumpi saa korjata. Perustin väitteen vain sille omalle uskomukselleni, että vaikka isoista pääliikkeistä ehtisivät lihakset palautua kunnolla, niin moninivelliikkeet (tosin miksei myös pienet nysväysliikkeet) aiheuttavat joka tapauksessa jonkinlaisia pysyviä kulumia kehoon. Vähän siis samasta syystä kuin penkkiä ja dippiä vaihdellaan joka toinen treenikerta, niin myös kunnolliset tauot ovat pitkällä tähtäimellä tärkeitä kulumien ennaltaehkäisyssä.

Eli: kulumia ennaltaehkäistään lyhyellä aikavälillä vaihtelemalla liikkeitä joka toinen kerta ja pitkällä aikavälillä ennaltaehkäisy tapahtuu jättämällä liike pidemmäksi aikaa kokonaan jäähylle.

Liikkeiden jättäminen pois ohjelmasta vähäksi aikaa kokonaan on siis vain omaa mietintää, eikä kenenkään tarvitse moisia ohjeita alkaa noudattamaan. Jos tästä vain jonkinlaisen keskustelun saisi aikaiseksi.

Seuraava on myös osittain omaa pohdintaa. Liikkeitä kannattaa vaihdella myös sen takia, että samanlainen liike rasittaa lihasta vain tietystä kohdasta. Hyvänä esimerkkinä penkkipunnerrus: alaviistopenkki rasittaa rintalihaksien alaosaa, tasapenkki keskiosaa ja yläviistopenkki rintalihaksien yläosaa. Toki esim. yläviistopenkki ottaa myös rintalihojen alaosaan, mutta vähemmän.

Samoin takakyykky itselläni rasittaa lähinnä takareisien yläosaa ja pakaroita (ainakin lihasten kipeytymisen perusteella). Kipua tai muunkaanlaisia rasituksen oireita ei tunnu esim. takareisien alaosassa.

Paras esimerkki lienee kuitenkin reidenojennus (okei, tämä on kyllä ihan nysväysliike, mutta kuitenkin): periaatteessa liike rasittaa kokonaisvaltaisesti etureisiä, mutta käytännössä kaikki rasitus on etureisien alaosan lihaksilla.

 

[syöttösika]

jos valitaan itselle sopivat liikkeet ja tehdään niitä oikealla tekniikalla niin kuluttavatko ne niveliä? Rasittaa tottakai, mutta oikeanlainen ja oikea-aikainen rasitus = kehitys, eli tässä tapauksessa nivelien ja lihasten vahvistuminen.

 

[okeido]

moninivelliikkeet (tosin miksei myös pienet nysväysliikkeet) aiheuttavat joka tapauksessa jonkinlaisia pysyviä kulumia kehoon.

Eiköhän ne kuluvat osat löydy polvista ja rangasta. Vaikea keksiä, mitä uusiutumatonta kudosta kuluisi esim. penkkipunnerruksessa, tai miksi pikkuliikkeet (mainitsit reiden ojennukset) kuluttaisivat samalla kuormalla polvia vähemmän kuin moninivelliikkeet (tässä tapauksessa kyykky). Niveliä, sidekudoksia ja luustoa pidetään kunnossa nimenomaan liikkumalla.

Olen aika saletti, että syklitetty treeni moninivelliikkeillä on kropan terveydenkin kannalta parempi, kuin liikkeiden vaihtelu kulumien pelossa - kuka bodaaja tekee jälkimmäistä?

kunnolliset tauot ovat pitkällä tähtäimellä tärkeitä kulumien ennaltaehkäisyssä.

Tää on varmaan ihan uutta länsimaiselle tieteelle .

Hyvänä esimerkkinä penkkipunnerrus: alaviistopenkki rasittaa rintalihaksien alaosaa, tasapenkki keskiosaa ja yläviistopenkki rintalihaksien yläosaa. Toki esim. yläviistopenkki ottaa myös rintalihojen alaosaan,

Alkaa mennä historialliselle "mikä on paras muotoliike litteille rinnoille"-osastolle. Nuo kolme on ihan eri liikkeitä, eikä niitä pidä käsittää muotoliikkeiksi. Muotoliikkeitä ei ole. Kulman muuttaminen penkissä siirtää rasituksen painopistettä olkapäiden (sivu-, etu-) ja rintojen välillä. Ei siinä sen kummempaa taikaa ole.

 

[Tidus]

Olen aika saletti, että syklitetty treeni moninivelliikkeillä on kropan terveydenkin kannalta parempi, kuin liikkeiden vaihtelu kulumien pelossa - kuka bodaaja tekee jälkimmäistä?

Mitä minä olen täällä seurannut muiden 1- tai 2-jakoisella treenaavien päiväkirjoja, niin harvemman olen nähnyt käyttävän kerrasta toiseen samoja liikkeitä. HST:llä treenaavat kyllä tekevät jaloille aina pelkkää kyykkyä, rinnalle pelkkää penkkiä jne. Mutta ei kai HST ole se ainoa absoluuttinen totuus näissä asioissa?

Hulkkia kun yleensä referoidaan, niin referoin sitten minäkin: http://www.fast.fi/index.php?mid=389 Katso merkintä 6.4. - jokaisella treenikerralla on eri liike käytössä.

Alkaa mennä historialliselle "mikä on paras muotoliike litteille rinnoille"-osastolle. Nuo kolme on ihan eri liikkeitä, eikä niitä pidä käsittää muotoliikkeiksi. Muotoliikkeitä ei ole. Kulman muuttaminen penkissä siirtää rasituksen painopistettä olkapäiden (sivu-, etu-) ja rintojen välillä. Ei siinä sen kummempaa taikaa ole.

Kyllä minä olen ihan selkeän käsityksen saannut, että vinopenkillä saadaan myös lihasta enemmän keskitettyä rintalihasten yläosaan. Sinun väittämääsi haluan siis myös jonkun toisen ottavan kantaa ennen kuin tuon uskon.

 

[KKHS]

Liikeiden vaihtelu on silkkaa roskaa. Samaa on myös ne kulumat (joita toki tulee väärin treenatessa). Lihas supistuu ja venyy oli liike mikä tahansa, ja nivelet joutuvat jonkinlaiseen rasitukseen aina. Kannattaa siis lähinnä valita se liike joka ei liikaa rasita niveliä, mikäli asia niin huolettaa.

Ohjelman vaihto on asia erikseen. Periaatteessa voi hyvin treenata samoilla liikkeillä, mutta varsinkin massaan pyrkiessä toisto määrrää ja nopeutta, sekä sarjojen määrää kannattaa vaihdella. Liikkeillä ei niin ole välä, mikäli ne muutoin täyttävät tehtävänsä.

vinopenkillä saadaan myös lihasta enemmän keskitettyä rintalihasten yläosaan.

Ei varsinaisesti lihasten yläosaan, vaan niihin ylempiin rintalihaksiin. Tosin en tiedä sitten kuinka dramaattinen ero on.

 

[Tidus]

Ok, olen tainnut elää jossain metsässä kun olen moisia tietoja jostain saannut. :D Eli voin teidän mielestä tehdä jatkossa kolme kertaa viikossa penkkiä käsipainoilla, eikä tarvitse turhaan vuorotella vinopenkin kanssa?

 

[syöttösika]

olen kuullut mm jto:n suusta, tai näppäimistöltä, että kyykkääminen kuluttaa aina polvia. Varsinkin jos korostetusti työntää polvia varvaslinjan yli etureisien rasittamisen toivossa. Onko tässä sitten kyseessä nimenomaan joku uusiutumaton kudos? Entä mitä siellä selkärangassa on mikä kuluu treenatessa ja ei uusiudu?

Minä olen luullut että kaikki nivelet, jänteet yms uusiutuvat.

 

[syöttösika]

Ok, olen tainnut elää jossain metsässä kun olen moisia tietoja jostain saannut. :D Eli voin teidän mielestä tehdä jatkossa kolme kertaa viikossa penkkiä käsipainoilla, eikä tarvitse turhaan vuorotella vinopenkin kanssa?

Tässä käsittääkseni puhuttiin nimenomaan siitä että kannattaako joku liike, esim vaikka se mave, jättää kokonaan pois ohjelmasta pitkäksi aikaa vaiko eikö. Kukaan ei varmaan tarkoittanut sitä että ainoa oikea vaihtoehto olisi tehdä vain yhtä liikettä per lihasryhmä.

 

[Tidus]

Tässä käsittääkseni puhuttiin nimenomaan siitä että kannattaako joku liike, esim vaikka se mave, jättää kokonaan pois ohjelmasta pitkäksi aikaa vaiko eikö. Kukaan ei varmaan tarkoittanut sitä että ainoa oikea vaihtoehto olisi tehdä vain yhtä liikettä per lihasryhmä.

Minun käsittääkseni puhuttiin molemmista; yhdelle lihasryhmälle on turha tehdä kuin yhtä liikettä ja tätä yhtä liikettä voi vääntää vuodesta toiseen ikinä vaihtamatta tai vuorottelematta toisen, vastaavan liikkeen kanssa. Voipi olla taas vikaa mun ymmärryksessä, lukutaidossa, kirjoitustaidossa tai kaikissa. Eli tarkentaas nyt kaikki mitä olette tarkoittaneet. :D

e: Pieni tarkennus